Miksi kissa syö tikkaria, jos ne eivät maista makeaa?

Outo kissa, meidän ei koske mihinkään makeaan.

Vierailija kirjoitti:

Outo kissa, meidän ei koske mihinkään makeaan.

Minustakin outo tapaus. Tuo tikkarijuttu oli ihan uutta; yleensä karkit saavat olla rauhassa.

Ap

Jotkut kissat ovat niin persoja ruoalle, että syövät kaiken mitä eteen tulee.

Koska olit jättänyt sen varta vasten häntä varten pöydälle. Hän teki vain velvollisuutensa.

Meillä oli aikanaan kissa, joka rakasti intohimoisesti piparkakkujen kuorrutetta. Aika pian kävi selväksi, että kuorrutettuja piparkakkuja ei todellakaan kannata jättää vartioimatta mihinkään.

Kissa ei maista makeaa, mutta joltainhan se sokeri kuitenkin maistuu siltikin, ja joistain kissoista se on hirmu hyvää.

Edesmennyt kissani tykkäsi muutamista makeista. Laitoin hunajaa teehen, niin kissa kuopi tassulla pohjan. Tykkäsi myös kermavaahdosta, jyrsi reikiä kuivakakkuun, jos unohtui pöydälle.

Meidän kissa tykkää nuolla juustonaksuja

Mietin samaa ko näin mun kissan vetävän viinirypäleitä innoissaa naamaa

Vierailija kirjoitti:

Jotkut kissat ovat niin persoja ruoalle, että syövät kaiken mitä eteen tulee.

Tämä meidän tapus on kyllä muuten keskivertonirso. Tai ei ehkä nirso varsinaisesti, mutta valikoi kyllä ruokansa ja jättää syömättä jos on väärää laatua.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aikanaan kissa, joka rakasti intohimoisesti piparkakkujen kuorrutetta. Aika pian kävi selväksi, että kuorrutettuja piparkakkuja ei todellakaan kannata jättää vartioimatta mihinkään.

Kissa ei maista makeaa, mutta joltainhan se sokeri kuitenkin maistuu siltikin, ja joistain kissoista se on hirmu hyvää.

Fun fact: tuossa tikkarissa luki "love" valkoisella sokerimassalla. Sitä kissa yritti innosta soikeana purra irti. Nuoli siis myös sitä punaista osaa, mutta ehkä tykästyikin eniten siihen massaan..?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meidän kissa tykkää nuolla juustonaksuja

Söpöä. :D

Meidän kissan lemppareita on Raffel-sipsit. Syö yleensä yhden puolikkaan ja sitten riittää. On kyllä jäänyt kiinni sipsien lipomisesta laadusta riippumatta, siksi ei voida koskaan jättää sipsikulhoa esille jos kaikki ei mene kerralla.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mietin samaa ko näin mun kissan vetävän viinirypäleitä innoissaa naamaa

Käsittämätöntä. :D Eikö kissojen pitäisi inhota kaikkea vähänkin hapanta?

Ikinä ei tiedä mitä niiden silmien takana liikkuu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mietin samaa ko näin mun kissan vetävän viinirypäleitä innoissaa naamaa

https://evidensia.fi/hoitovinkit/kissalle-myrkylliset-ruoka-aineet/

Sekä rusinat että viinirypäleet ovat kissoille myrkyllisiä. On kuitenkin yksilöllistä, miten paljon rusinoita tai viinirypäleitä kissa sietää. Myrkytyksen oireita ovat oksentelu, ripuli, vatsakivut ja velttous, jotka ilmenevät yleensä noin kuuden tunnin kuluessa rusinoiden tai rypäleiden nauttimisesta. Munuaisvaurioita, jotka voi havaita esimerkiksi virtsaamisvaikeuksista, voi ilmetä 1–3 vuorokauden kuluttua.

Että ei ehkä kannata ihan rajattomasti antaa kuitenkaan syödä. Huonolla tuurilla voi jossain vaiheessa käydä huonosti kissaparalle.

Meidän kissa tykkää kaikesta, mitä voi rouskuttaa. Rapeus on sen juttu.

Meillä on kissa, joka rakastaa vegaanista majoneesia. Olen koittanut näyttää sille purkkia että hei, olet lihansyöjä, tämä ei sovi sinulle. Tosin sokeri ja sipsitkin ovat vegaanisia mutta eihän kissa sitä tiedä.

Meillä kyllä kaikki makea kelpais, eläimet on kaikkea saaneet maistaa, koskaan ei ole nirsoja elukoita ollut. Juustonaksut on kaikkien suosikkeja..

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kissa, joka rakastaa vegaanista majoneesia. Olen koittanut näyttää sille purkkia että hei, olet lihansyöjä, tämä ei sovi sinulle. Tosin sokeri ja sipsitkin ovat vegaanisia mutta eihän kissa sitä tiedä.

Ei saa pilata toisen herkkuhetkeä moisilla epäolennaisuuksilla! :D

Ap

En ole vielä tavannut kissaa, jole maistuisi makea kuin makea. Luultavasti siinä tikkarissa oli jotain muuta kuin pelkkä sokeri, mikä kiinnosti. Ethän sinäkään varmaan suoraan pussista sokeria naamaan vedä, vaan se täytyy valmistaa esim. tikkariksi, jotta kelpaa.

Minulla oli aikoinaan diabeetikkokissa, jota lääkittiin insuliinilla kuten ihmistä. Kerran se hamusi pullan päältä pudonnutta raesokeria ja siitä älysin, että sillä on verensokeri matalalla. Ei sitä normaaisti sokeri kiinostanut. Toinen kissa tykkäsi raastaa kielellään vesimelonia ja omenaa, mutta kurkku ei kiinnostanut. 

Antaisin kissan nuolla tikkaria, jos se kerran on siitä niin kiva. Tuskin tuosta haittaa on.

Luulen että kissat kärsivät annoskateudesta ja haluavat maistaa sitä mitä ihminenkin syö, vaikkeivat lopulta tykkäisikään siitä. Mutta näkevät että ihminen syö sitä ja ajattelevat että ehkä se on jotenkin parempaa syötävää.

Siinä on joku muu makuaromi, joka kiinnostaa kissaa.