Onko romanttinen rakkaus rakkautta?

Eikös rakkaus ole rakkautta?

Rakkautta on monenlaista, kuten itsekin sanoit. Ehdollista ja aitoa, lisäksi platonista ja ties mitä muuta. Ei ole olemassa vain yhtä ja ainoaa tapaa rakastaa tai ilmentää rakkautta.

Ei romanttinen rakkaus välttämättä ole ehdollista. Rakastavaan voi sattua, jos toinen toimii vastoin toiveita.

Miksi aito rakkaus on ehdotonta? Vai onko silloin tunne hyväksyntä?

Romantiikka on usein valetta. Mutta ehkä kaunista valetta.

Romanttinen rakkaus ei ole rakkautta, koska vaikuttimena on alemman asteen himo ym. alhaiset vaikutteet. Se on ruumiillista ja sielullista.

Se on maallista ja itsekästä sekä pinnallista.

Agape on aitoa rakkautta. Lähimmäisenrakkaus. Se ei katso henkilöön. Se on henkistä. Henki on ikuinen.

Näin  ajattelen.

Rakastatko sinä hampaatonta, väkivaltaista alkkisretkua? Ai et? Rakkautesi on ehdollista. Ihmiset eivät rakastu kaikkiin tasapuolisesti, vaan vain tiettyihin piirteisiin/ominaisuuksiin. Esim. romanttisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Romantiikka on usein valetta. Mutta ehkä kaunista valetta.

Romattisuus on henkilön luonteenpiirre. Ei ihmisen musikaalisuus tai taiteellisuuskaan ole valetta. Se on tapa nähdä maailmaa ja ilmaista itseään.

Ihmisten välinen rakkaus on itserakkautta, koska se perustuu hyväksi käyttöön, joko taloudelliseen, seksualiseen tai psykologiseen.

Muunlaista rakkautta ihmisten välillä ei ole.

Ai että . Mä rakastan näitä kyynikoita.

Ainoa ehdoton rakkaus, johon itse kykenen on rakkaus omiin lapsiini. Aikuisten välisen rakkauden ei minusta edes kuulu olla ehdotonta.

Rautalangasta: Jos lapseni löisi minua tai tekisi muuta ikävää, esim. kavaltaisi rahani, rakastaisin häntä silti. Jos kumppani löysi minua ja kavaltaisi rahani, se vaikuttaisi heti omaan rakkauteeni. Ehkä romanttinen rakkauskaan ei sammuisi hetkessä, mutta jos kumppani kohtelisi minua huonosti ja epäkunnioittavasti, kyllä se rakkauteni siitä hiipuisi ja sammuisi.

Ihmiset ovat käsittäneet rakkauden väärin. Ja se aiheuttaa kärsimystä. Kuvitellaan, että rakkaus on jotain mikä pitää ansaita. Kun lapsi syntyy maailmaan, ei hän ajattele että hänen pitää ansaita rakkaus. Hän tuntee että pelkkä olemassa oleminen on syy rakkauteen. Vasta kun hänet kasvatetaan siihen luuloon, että rakkaus on jotain harvinaista jota pitää suitsia ja rajoittaa ettei se lopu kesken hän kehittää itselleen harhaluulon, että rakkaus on ehdollista. Ja tämä on vallitseva käsitys. Se näkyy siinä miten ihmiset puhuvat itsestään ja muista. On harvinaista, että tajuaa rakkauden todellisen luonteen. Ja se, että rakkaus on ehdotonta ei tarkoita sitä, että hyväksyisi rakkaudettomuuden tekoja. 

Ainoa aito rakkaus on miehen rakkaus naisen anukseen, kun se ottaa vastaan hänen sykkivän peniksensä.

Enää pitäisi tietää mitä lopulta on "se" aito rakkaus....  Mutta Ap:n kysymykseen vastaisin, että romanttinen rakkaus on yksi rakkauden muoto.

Uskovainen mies

Romantiikkaa on rakastaa edestä ja takaa..

Vierailija kirjoitti:

Enää pitäisi tietää mitä lopulta on "se" aito rakkaus....  Mutta Ap:n kysymykseen vastaisin, että romanttinen rakkaus on yksi rakkauden muoto.

Uskovainen mies

Aito rakkaus ilmenee kun minää ei ole.

Kaikki rakkaudeksi kutsuttu on ehdollista.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten välinen rakkaus on itserakkautta, koska se perustuu hyväksi käyttöön, joko taloudelliseen, seksualiseen tai psykologiseen.

Muunlaista rakkautta ihmisten välillä ei ole.

Kyllä, jopa se ehdottomaksi ja pyyteettömäksi tässäkin vakuuteltu vanhemman rakkaus lapseensa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki rakkaudeksi kutsuttu on ehdollista.

Yksi ehto on, että siitä ei someta. 

Romanttinen rakkaus on valikoivaa tietenkin eli ei kukaan halua mennä naimisiin kenen tahansa kanssa. Sitäkö ap. tarkoitat sen ehdollisuudella?

Avioliiton solmimisesta sen kyllä pitäisi muuttua sitoutumisen myötä tavallaan ehdottomaksi, tavoite on että "kaiken se kestää" ja kunnes kuolema erottaa.