Kuuluuko äidin olla perheen jäteroskis? Eli kuuluuko äidin syödä lastensa tähteet?
Minusta ei, minusta se on väärin äitiä kohtaan. Kukaan ihminen ei ole biojäteastia.
Syötkö lastesi tähteet?
Kommentit (30)
En ole koskaan kuullut tällaisesta, onneksi. Komposti on tuota varten.
En todellakaan syö. Enkä nappaile kenenkään muidenkaan lautasilta mitään.
Lapsille annostellaan pienet annokset.
Jos on koskematon sämpylän puolikas tai hedelmälohkoja niin saatan kyllä syödä. Mutta yleensä koirat hoitaa sen.
En ole koskaan syönyt kenenkään tähteitä. Ehkä se liittyy siihen, että joitakin hävettää, jos lapset jättävät kylässä ollessaan ruokaa lautaselle. Itseäni vähän ällötti aina, kun jotkut kaverini söivät lastensa tähteitä, jotain mössättyjä kerran suussa käyneitä ruokajätöksiä, mutta en tietenkään sanonut mitään. nyt meidän lapset on jo isoja.
Hyi, en. Orja ja äiti ovat kaksi eri asiaa.
En helvetissä söisi. Voi vain kuvitella sitä kuolan ja syljen määrää siinä safkassa.🤢
Ei äiti, mutta kuopus sanoo usein: 'Jos et syö koko pihviä, minä voin ottaa.' Ei sillekään muut ruuat kelpaa.
Kyseessä varmasti äidin omasta halusta syödä. Vain äiti, joka ei osaa ottaa vastuuta omista valinnoistaan ja kasvatusmallistaan syyttää lasta bioastiana olemisesta.
Olen lukenut palstaltakin, että joku on lihonut, koska syö aina lastensa tähteet. Tämä varsinkin menee yli ymmärryksen. Ja olen myös muuten kuullut ja nähnyt, että näin jotkut toimivat.
EI! Syön lasteni vanukkaat.
.
.
.
M 34
En syö lautasilta tähteitä, mutta muuten olen se perheen bioroskis, eli syön mitä muilta on jäänyt syömättä. Minusta perhen isänkin kuuluisi toimia näin ruokahävikin vähentämiseksi, mutta meillä mies ei suostu syömään mitään, mitä ei halua. Esim. jos meillä on ruskeapilkkuisia banaaneja ja uusia banaaneja, niin ei suostu niitä ruskeapilkkuisia syömään, vaan nappaa keltaisen. Minä sitten syön sen pilkullisen vaikka jogurtin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai. Nainen sun iässäs on roska.
Missä iässä? Siinä iässä kun osaa kirjoittaa?
Vierailija kirjoitti:
En syö lautasilta tähteitä, mutta muuten olen se perheen bioroskis, eli syön mitä muilta on jäänyt syömättä. Minusta perhen isänkin kuuluisi toimia näin ruokahävikin vähentämiseksi, mutta meillä mies ei suostu syömään mitään, mitä ei halua. Esim. jos meillä on ruskeapilkkuisia banaaneja ja uusia banaaneja, niin ei suostu niitä ruskeapilkkuisia syömään, vaan nappaa keltaisen. Minä sitten syön sen pilkullisen vaikka jogurtin kanssa.
Kuinkako monta on painosi?
En syö mitä sattuu räävittyä mössöä mitä on jäänyt lautaselle. Syön silloin, jos itselläni on vielä vähän nälkä, ja on jäänyt vaikka jokin kokonainen lihapulla tai leipä tms. Jos ruoan voi laittaa rasiaan ja jääkaappiin, niin sitten laitan. Lapsi on vielä niin pieni ettei aina osaa arvioida minkä verran syö. Pyrimme toki minimoimaan hävikin, mutta on sen määrä lapsen myötä lisääntynyt.
Vierailija kirjoitti:
En syö lautasilta tähteitä, mutta muuten olen se perheen bioroskis, eli syön mitä muilta on jäänyt syömättä. Minusta perhen isänkin kuuluisi toimia näin ruokahävikin vähentämiseksi, mutta meillä mies ei suostu syömään mitään, mitä ei halua. Esim. jos meillä on ruskeapilkkuisia banaaneja ja uusia banaaneja, niin ei suostu niitä ruskeapilkkuisia syömään, vaan nappaa keltaisen. Minä sitten syön sen pilkullisen vaikka jogurtin kanssa.
Eikö tuo vääristä suhteen ruokaan? Minusta tuo on kuvottavaa.
Meillä mies on se bioroskis ihan omasta halustaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En syö lautasilta tähteitä, mutta muuten olen se perheen bioroskis, eli syön mitä muilta on jäänyt syömättä. Minusta perhen isänkin kuuluisi toimia näin ruokahävikin vähentämiseksi, mutta meillä mies ei suostu syömään mitään, mitä ei halua. Esim. jos meillä on ruskeapilkkuisia banaaneja ja uusia banaaneja, niin ei suostu niitä ruskeapilkkuisia syömään, vaan nappaa keltaisen. Minä sitten syön sen pilkullisen vaikka jogurtin kanssa.
Kuinkako monta on painosi?
Outo kysymys. Olen 168 cm, 60 kg.
En todellakaan. Ainoita poikkeuksia on ollut jossain juhlissa, kun lapset ovat ottaneet isot palat kakkua ja todenneet ekan lusikallisen jälkeen etteivät tykkää, silloin olen sitten syönyt heidänkin annoksensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En syö lautasilta tähteitä, mutta muuten olen se perheen bioroskis, eli syön mitä muilta on jäänyt syömättä. Minusta perhen isänkin kuuluisi toimia näin ruokahävikin vähentämiseksi, mutta meillä mies ei suostu syömään mitään, mitä ei halua. Esim. jos meillä on ruskeapilkkuisia banaaneja ja uusia banaaneja, niin ei suostu niitä ruskeapilkkuisia syömään, vaan nappaa keltaisen. Minä sitten syön sen pilkullisen vaikka jogurtin kanssa.
Eikö tuo vääristä suhteen ruokaan? Minusta tuo on kuvottavaa.
Miten? Minusta tuo on aikuismaista ja normaalia käytöstä. Se syödään, mikä on kaupasta ostettu. Ei heitetä ruokaa roskiin vaan siksi, että just silloin tekisi mieli jotain muuta. Nälkä helpottaa pilkullisellakin banaanilla.
En todellakaan syö. Otan oman ruokani. Lapset ottaa mansa sillä ajatuksella, että syövät kaiken.