Ostaisitko aikuiselle lapsellesi ruokakassin, jos hän sellaista pyytäisi?

Ilman muuta ostaisin. Samalla jotain kivaa extraakin olen hommannut. Muistan myös aikuisia lapsiani heidän synttäreinään.

Parempi ruokakassi kuin rahaa. Mun veli pummasi vuosikausia multa aina rahaa ja tuskin koskaan maksoi takaisin. Kerran taas soitti ja kuulemma rahat ja lääkkeet oli loppu ja tili tulossa vasta viikon päästä. Pyysi 80 euroa niihin lääkkeisiin. Sanoin, että tavataan töiden jälkeen ja käydään apteekista yhdessä ne  lääkkeet ja minä maksan ne. Hänen reseptilääkkeensä maksoivat 12 euroa! Sitten kun erottiin jäin katsomaan kun hän meni R-kioskille ja osti sieltä kaksi tupakka-aski ja jättipussin karkkia. Takuulla maksoivat vähintään sen 12 euroa.

Kerran veli soitti ja pyysi 50 euroa lainaksi kun kaikki pesuaineet on loppu ja tili tulossa vasta viikon päästä. Ihmettelin kyllä, miten ihan kaikki pesuaineet ovat loppu ihan samaan aikaan ja ovatko ne nyt niin välttämättömiä. Kävin kaupassa ja ostin pyykinpesuainetta, tiskiainetta, vessanpesuainetta, ikkunanpesuainetta, shampoota, suihkusaippuaa ja käsisaippuaa. Kun vein ostokseni hänelle, meni hän vähän happaman näköiseksi. Huomasin, että tiskipöydällä oli lähes täysi fairy-pullo ja kylppärissä oli kaikkea mahdollista pesuainetta.

Tietenkin. Ostan tarpeellista viemisiksi ihan pyytämättäkin, aikuisopiskelijalle.

Ostaisin.

Sinun kannattaisi myös selvittää, miten saisit suoraa ruoka-apua ja diakonia-apua. 

Pakkaan aina ruokaa opiskelijalle mukaan kun käy kotona.

Sen sijaan siskoani en enää avusta edes ruokakasseilla, koska sitten vain törsää omia rahojaan johonkin typeryyteen. Vuosia kuppasi rahaa ja sen jölkeen yritin vielä auttaa ruoalla mutta ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai tämä olikin curling vanhempien keskustelu. No ei siinä, jatkakaa...

Olen pahoillani siitä, että sinulla ei ole ollut rakastavia vanhempia, joilta olisit tarvittaessa saanut apua. 

Älä nyt vedä kovin merkittäviä suoria johtopäätöksiä yhdestä huitaistusta kommentista…

Ostaisin.

Juuri täydensin opiskelijan ruokavaratoja 60 eurolla.

Jos olen vanhemman lapseni kanssa ostoksilla saatan sanoa että laita sun ostokset samalla tuohon hihnalle, menee samasta pussista

Voisin ostaa ruokakassiin, mutta voisin ostaa myös kassillisen ruokaa. Tai antaa kotoa hillopurkkeja, mehua, maustekurkkuja, perunoita, sieniä pakkasesta (tai kuivattuja sieniä)... Ihan perustouhua.

Minulle ei vanhempani aikoinaan ostelleet ruokaa. MUTTA sain vapaasti hakea heidän kellaristaan perunaa, porkkanaa, mehua, hilloja, puolukkasurvosta, omenoita jne. Ja kesällä vielä kasvimaalta salaattia, yrttejä, marjoja, kurkkuja, kurpitsoita, herneitä ja muita syötäviä. Kyllä köyhälle asuntovelkaiselle opiskelijalle ne ilmaiset perunat olivat iso apu, kun tiesi, että AINA on vähintään sitä perunaa ja porkkanaa saatavilla. Vielä suurempi apu oli se, että isäni toi joka syksy meille ison kuorman polttopuuta, jolla sain talon lämmitettyä ja säästettyä sähkölaskussa!

Vastineeksi osallistuimme silloin (ja nytkin) perunanistutukseen ja perunannostoon, puutalkoisiin jne.

Ja kyllä, tulen lapsiani tukemaan niin paljon kuin vain pystyn, koska minä haluan huolehtia heistä, ja aikuisista ihmisitä huolehtiminen on vähän hankalaa ja noloa, mutta perunapussillisen vieminen on ihan normaalia.

Kyllä ostaisin. Olen itse saanut avustusta ruokakassin muodossa, joten toki jatkan perinnettä.

Rahaa en anna koska se voi mennä johonkin ihan muuhun.

Kaupassa käynnin teemme yhdessä ja silloin opetan mitä tuotteita kannattaa valita eli punalappuisia, joita laitetaan pakastimeen, katsotaan kilohintaa eikä kappahintaa. Ruoka tehdään alusta asti itse, ei eineksiä tai valmisruokia, jotka maksavat paljon.

Olen opettanut myös budjetointia eli exceliin vain pakolliset menot (vuokra/vastike, sähkö, vakuutukset, yms) ja sitten muut. Prosenttilaskulla näkee paljonko pakolliset menot nielevät nettotuloista ja paljonko rahaa jää muuhun käyttöön. Näin itse aikoinaan selvisin plussan puolelle. Kiva nähdä miten ne muut kulut pienenivät kun niitä alkoi tarkkailemaan.