Onko oikein kieltää lastani leikkimästä saman pihan toisen lapsen kanssa?

Voi kieltää.

Mitä te sanoisitte lapsellenne jos tahdotte kieltää?

En kieltäisi lastani leikkimästä toisen kanssa. Täytyisi olla aika äärimmäinen tilanne, ennen kuin puuttuisin ystävyyssuhteisiin: Toinen lapsi olisi jollain lailla vaarallinen, tai väkivaltainen niin silloin miettisin miten puutun. V*mäinen äiti tai erilainen kulttuuri ei olisi minulle ongelma. Lapselle on tulevaisuutensa ja sosiaalisen kehityksen kannalta erittäin tärkeä oppia tulemaan toimeen ja hyväksyä erilaiset ihmiset -myös ne jotka eivät ole ihan äidin makuun.

On kyllä hankala tilanne. En itse tahtoisi opettaa lapselle, että aikuisen hölmöyden takia jätetään joku kaveri yksin mutta tuossahan niin tapahtuu, jos tämä hölmöilijä kieltää yhtä lasta tulemasta. 

Kieltäisin ehkä menemästä sinne, mutta sanoisin että voivat kaikki yhdessä tulla meille. 

Jos päätyisin kieltämään yhdessä leikkimisen, kertoisin omalle syyksi, että kolmas lapsi jätetään ulkopuolelle eikä se ole reilua. Voithan kompromissina sallia, että kaikki lapset saavat tulla teidän pihallenne leikkimään, mutta tuon yhden lapsen pihalla ei leiki enää kukaan. Ehkä tämä erinomaisuuttaan pursuava äiti saa siitä ajattelemisen aihetta ja oma lapsesi reiluudestasi hyvää esimerkkiä.

Vierailija kirjoitti:

En kieltäisi lastani leikkimästä toisen kanssa. Täytyisi olla aika äärimmäinen tilanne, ennen kuin puuttuisin ystävyyssuhteisiin: Toinen lapsi olisi jollain lailla vaarallinen, tai väkivaltainen niin silloin miettisin miten puutun. V*mäinen äiti tai erilainen kulttuuri ei olisi minulle ongelma. Lapselle on tulevaisuutensa ja sosiaalisen kehityksen kannalta erittäin tärkeä oppia tulemaan toimeen ja hyväksyä erilaiset ihmiset -myös ne jotka eivät ole ihan äidin makuun.

Olen kategorisesti kanssasi samaa mieltä, mutta tässä kuviossa tuo yksi äiti sulkee yhden lapsen ulkopuolelle kieltämällä häntä tulemasta pihalleen leikkimään. Tuo on julmaa käytöstä aikuiselta.

Itsekin kallistuisin sille kannalle, ettei tuon lapsen pihassa enää leikitä, mutta teidän pihallenne kaikki ovat tervetulleita.

Tuolla äidillä on selkeästi huono itsetunto, kun täytyy tuolla tavalla ylentää itsensä alentamalla muita. Ehkä hän on statuksestaan epävarma ja siksi käyttäytyy korostetun ylimielisesti.

Tämä ei kuitenkaan ole sinun ongelmasi, ja vielä vähemmän lasten, joten varmaankin itsekin kieltäisin heidän pihassaan leikkimisen. Ehkä se saisi tämän äidin hieman miettimään käytöstään. Hänen lapsensa vika se ei kuitenkaan ole, ja jos leikit sujuvat kolmen lapsen kesken nätisti, he saisivat puolestani leikkiä meidän pihalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kieltäisi lastani leikkimästä toisen kanssa. Täytyisi olla aika äärimmäinen tilanne, ennen kuin puuttuisin ystävyyssuhteisiin: Toinen lapsi olisi jollain lailla vaarallinen, tai väkivaltainen niin silloin miettisin miten puutun. V*mäinen äiti tai erilainen kulttuuri ei olisi minulle ongelma. Lapselle on tulevaisuutensa ja sosiaalisen kehityksen kannalta erittäin tärkeä oppia tulemaan toimeen ja hyväksyä erilaiset ihmiset -myös ne jotka eivät ole ihan äidin makuun.

Olen kategorisesti kanssasi samaa mieltä, mutta tässä kuviossa tuo yksi äiti sulkee yhden lapsen ulkopuolelle kieltämällä häntä tulemasta pihalleen leikkimään. Tuo on julmaa käytöstä aikuiselta.

Itsekin kallistuisin sille kannalle, ettei tuon lapsen pihassa enää leikitä, mutta teidän pihallenne kaikki ovat tervetulleita.

Eli kun yksi sorsii toista, mietit tilanteen ratkaisemista sorsimalla itsekin?

Minä sanoisin maiskuttelijalle suoraa, että jos joku jätetään ulkopuolelle, me tehdään hänen ja hänen lapsen kohdalla samoin. Hittoako sitä muuten aikaansa tuohon kuluttamaan.

Jos lapselle joku tuttavuus, äiti tai äiti+lapsi on vahingollinen, on sinun velvollisuutesi puuttua asiaan. Lapsi ei osaa hahmottaa sitä mikä on vahingollista ja mikä ei, eikä se päätös kuulu hänelle. Ota kasvattajan vastuu vakavasti.

Kiitos kun olette vastailleet. Ongelmahan tässä tosin on, että meidän asunto sijaitsee yläkerroksissa ilman omaa piha-aluetta. Kahdella muulla äidillä on. Me siis kaikki vietämme aikaa yhteisellä takapihalla, josta lapset poikkeavat toisten omille pihoille ja toisia estetään. Niin ahdistaa ja kesä painaa päälle.

En kieltäisi leikkimästä, koska lapsi ei ole syypää äitinsä käytökseen vaan sen uhri. :( mutta juttelisin oman lapsen kanssa siitä, millainen on kiva kaveri ja kyselisin onko hänestä mukavaa leikkiä tämän kyseisen lapsen kanssa ja mitä tekevät. Ja että kun se kolmaskin lapsi on ulkona ja haluaa olla mukana leikissä, ei ole reilua jättää häntä ulkopuolelle. Eli yrittäisin lapsen kanssa sopia, että hän leikkisi tämän ikävän äidin lapsen kanssa niiden pihalla vain silloin kun kolmas lapsi ei ole lähistöllä.

Siis ongelma on nyt se, että sä et tule toimeen tän yhden äidin kanssa. Miksi sä teet siitä lapsesi ongelman? Miksi hän ei saisi leikkiä kaverinsa kanssa, jos haluaa?

P.S. Hän on täyin oikeassa, puheterapiaa ei tarvita, jos kielenkehityksessä ei ole pulmaa. Vieraskielisyys ei ole kielihäiriö.

Kuulostat kateelliselle ja katkeralle, älä opeta tuollaista asennetta lapsellesi.

Tulee mieleen monta ajatusta: tuollainen maiskauttelu ei kaikissa kulttuureissa merkitse halveksuntaa. Esim. päristely, jolla lapset meillä leikkivät tekevänsä ilmavaivojen ääniä,  tarkoittaa tietyissä afrikan kielialueilla pelkästään neutraalia " Olen eri mieltä tästä asiasta / ei."

Tiedätkö, mistä syystä tämä äiti on kieltänyt kolmannen lapsen tulon kotipihalleen? ehkä on tapahtunut jotakin, mitä hän ei halua tapahtuvan enää. Ihan samalla lailla tämä kolmas äiti syyllistyy eristämiseen, jos ei päästä tätä kielitaidotonta lasta pihalleen.

Voit kieltää lastasi menemästä kaikkien omille pihoille. En ryhtyisi kieltämään  leikkimistä kenenkään kanssa, kun kerran lapsilla menee hyvin eikä ole mitään väkivaltaa yms.

Millä resursseilla nämä päiväkodin työntekijät kuvittelevat, että puheterapeutit tekisivät kielen oppimista ja opettamista? kun kerran on kyse vain siitä, että lapsi ei ole vielä oppinut tarpeeksi kieltä. Lisäksi eskarin tehtävä on myös tasata kielen osaamisen puutoksia. Sinne voi mennä vaikka olisi muuttanut juuri maahan. Puheterapeuteilla ei ole tarpeeksi aikaa edes heille, joilla on kielen kehityksessä/äänteissä yms ongelmia. Nytkö he sitten opettaisivat suomen kieltä?

Kolmas lapsi itkee yksinäisyyttään, mutta kyllä ap:lla sentään on tosi raskasta, kun naapurin äiti ärsyttää...

Joo, ei mulla muuta. Tuo asenne vaan tuntuu läpi koko kirjoituksen.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kun olette vastailleet. Ongelmahan tässä tosin on, että meidän asunto sijaitsee yläkerroksissa ilman omaa piha-aluetta. Kahdella muulla äidillä on. Me siis kaikki vietämme aikaa yhteisellä takapihalla, josta lapset poikkeavat toisten omille pihoille ja toisia estetään. Niin ahdistaa ja kesä painaa päälle.

Toisten omille pihoille ei ikinä mennä luvatta eikä kutsumatta. Tietysti selitätte tämän myös lapsillenne. Leikit pidetään yhteisellä pihalla ja vain kutsuttuna saa mennä toisten omalle pihalle. Ja siis aikuiset on ne jotka kutsuu. En näe tässä ongelmaa.

Ethän sinäkään niin höpsö ole, että päästät lapsesi juoksemaan ulos ilman valvontaa ja menemään luvatta toisten pihoille.

Vierailija kirjoitti:

Siis ongelma on nyt se, että sä et tule toimeen tän yhden äidin kanssa. Miksi sä teet siitä lapsesi ongelman? Miksi hän ei saisi leikkiä kaverinsa kanssa, jos haluaa?

P.S. Hän on täyin oikeassa, puheterapiaa ei tarvita, jos kielenkehityksessä ei ole pulmaa. Vieraskielisyys ei ole kielihäiriö.

Selvennyksenä sen verran, että sen mitä tunnen tuota äitiä, niin pidän hänestä kyllä siinä missä toisestakin äidistä. Hämmästelen vain hänen toimintatapojaan. En tietenkään estä ketään leikkimästä kenenkään kanssa, kun nyt olen asiaa miettinyt. Harmi vain kun en tiedä miksi hän estää tuon yhden lapsen leikeistä. Hän ei tahdo puhua eikä häntä kiinnosta. Ok tunnustan, en tiedä mitään puheterapiasta.

Niin kuin tuolla jo aiemmin joku vastaaja hieman vihjailikin, kyse saattaa osittain olla omista negatiivisista tulkinnoistasi koskien esimerkiksi maiskuttelua ja naureskelua. Eli voi olla, että ne todellisuudessa ovat kulttuuriin liittyviä juttuja tai persoonallisuuden piirteisiin liittyviä asioita. Lisäksi tapahtumien kulku, joka on johtanut yhden lapsen portttikieltoon, on saattanut olla todellisuudessa toisenlainen ja että olet nyt olet tehnyt siitä tulkinnan, joka perustuu väärinkäsitykseen.

Kunhan nyt vain spekuloin erilaisia vaihtoehtoja, en edes yritä väittää tietäväni mitä siellä on tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kun olette vastailleet. Ongelmahan tässä tosin on, että meidän asunto sijaitsee yläkerroksissa ilman omaa piha-aluetta. Kahdella muulla äidillä on. Me siis kaikki vietämme aikaa yhteisellä takapihalla, josta lapset poikkeavat toisten omille pihoille ja toisia estetään. Niin ahdistaa ja kesä painaa päälle.

Puhu sille äidille. Sano että sinusta kaikkien kuuluu leikkiä yhdessä. Kysy suoraan miksei kolmas lapsi saisi tulla heidän pihaan? Onko tässä nyt joku juttu mitä jää kertomatta? Eli Esim. yksi lapsista on eri sukupuolta?

Et kerro minkä maalaisesta perheestä on kyse, mutta aika monessa muussa kulttuurissa on tapana kehua omaa lastaan ja kehuskella hänen asioillaan. Suomalaiset perinteisesti vähättelee. Saattaa olla lisäksi että äiti on epävarma siitä miten lapsi hyväksytään joukkoon ja ylikorostaa erinomaisuutta. Eikä tajua vain pahentavansa tilannetta.

Kun kerran olet puheväleissä, voisit myös tuoda julki, miten sinusta puheterapia olisi hyvä juttu.