Te jotka lenkkeilette/vaunuilette aina puhelin korvalla tai kaiuttimen kanssa kädessä! Kenen kanssa puhutte?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä outoa, että aina puhuisi puhelimeen. Itse ainakin jutustelen omalle lapselleni hänen ollessaan hereillä, ja sitten kun hän nukkuu annan hänen nukkua rauhassa ja uppoudun omiin ajatuksiini.

Lol. Tuskin kukaan _aina_ puhuu puhelimeen, mutta moni elää eri tavalla kuin sinä ja omaa eri tavat kuin sinä, eikä siinä ole mitään outoa.

Jos lapsi on hereillä, niin rattaissa työnteleminen ja ulos vieminen voi olla lapsen hupia (tykkää olla liikkeessä ja katsella mitä ympärillä tapahtuu) ja äiti/isä voi puhua rauhassa puhelimessa, vaikka lapsi onkin hereillä.

Huomaa, että ollaan Suomessa, kun jopa äidit ovat noin epäsosiaalisia möllejä.

Se, että minä keskityn vaunulenkillä lapseeni tai ajatuksiini tekee minusta epäsosiaalisen möllin? No, tiedoksesi, että käydään vauvan kanssa useamman kerran viikossa jossakin kylässä ja lähes päivittäin soittelen videopuheluita kauempana asuvien vanhempieni kanssa. Minulle ne vaunulenkit ovatkin sitten täysin omaa aikaani, ja totta kai jutustelen vauvalleni hänen hereillään ollessa. En minä vain vauvan ulkoilun takia lenkkeile, vaan nautin itsekin ulkoilusta ja liikunnasta.

Keskustelen pään sisäisten äänien kanssa. Puhelin korvalla etten paljastuisi hulluksi.

Tajusin juuri, että mun ja joidenkin ystävien keskustelu on siirtynyt whatsappiin. Minäkään en tykkää puhua, mutta saatan "puhua" eli viestitellä parinkin tunnin ajan kaverin kanssa. Vanhempien ihmisten kanssa tulee juteltua puhelimessa (siis itse olen yli 50v.).

En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että puhelin pitää olla kourassa ihan jatkuvasti. Kävelylläkään ei ilmeisesti voi käydä ilman, että puhuu jonkun kanssa tai kuuntelee kirjaa/musiikkia.

Entisen asunnon lähellä käveli usein koiraa taluttava mies, joka kattoi aina äänet päällä leffoja puhelimesta samalla kun mateli eteenpäin. Bussipysäkillä ei voi odottaa ilman sitä turvaverkkoa, eli puhelinta. Pyörääkään ei enää ajeta ilman, että näprätään puhelinta samalla.

Lähikaupassa joku nainen on ollut joka kerta puhelin silmien edessä joku videopuhelu menossa jonkun ikäisensä miehen kanssa. Kerran pysähdyin taakse odottamaan juustohyllylle pääsyä. Vilkuttelin puhelimeen. Katkaisi naama punaisena puhelunsa. Nyt ei ole oltu samaan aikaan vai lieneekö joutunut arestiin.

Okei, ymmärrän että kotiäideillä on aikaa höpötellä puhelimessa mutta mites ne siskot, äidit ja kaverit ehtii siihen maratoonipuheluun päivittäin vastata?

No minä puhun mieheni kanssa melkein jatkuvasti.. Hänellä on tarve soitella useamman kerran päivässä. Vaikka siis ihan asutaan yhdessä ja voidaan kaikki illatkin jutella niin se ei riitä.

Joo itsekin ihmetellyt omilla lenkkipoluilla niin aina samat ihmiset kuulokkeet päässä ja juttelee jollekin. Ikähaitari on kuitenkin ihan parikymppisestä nuoresta miehestä vanhaan mieheen joka ulkoiluttaa koiria. Ne tulee vastaan ja aina ne juttelee jollekin? Siis joka ainoa kerta.