Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tykkääkö teidän päiväkoti-ikäiset lapset kävellä?

Vierailija
21.04.2022 |

Tarkoitan käydä pitkällä kävelyllä muuten vain, kävellä kauempana olevaan kauppaan ja takaisin. Käydä metsä(kävely)retkellä tms. Vai onko kävely pakkopullaa, jossa sadan metrin jälkeen alkaa marina en jaksa kävellä. Kiinnostaisi kuinka pitkiä kävelyitä tykkäävät kävellä, millaiselle matkalle on pakko ottaat rattaat tai joku potkulauta mukaan.

Kommentit (21)

Vierailija
21/21 |
23.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkää, mutta se on hidasta, pitää jäädä ihmettelemään jokainen ötökkä, kerätä kiviä ja ties mitä.. välillä valittaa kun ei jaksa ja sitten taas juostaan. Sellainen vaatii aikuiselta hermoja. Helpompi mennä vaikka leikkipuistoon.

Mihin sulla on kiire? Oletetaan, että et ole kiirehtimässä kauppaan vaan ihan vaan olette ulkoilemassa lapsen kanssa, niin miksi ongelma on se, että lapsen vauhti on välillä hidas, hän tutkii ötököitä ja keraa kiviä? Tuollaisiahan lapset ovat! Luontaisesti uteliaita ja tutkivia, haluavat pysähtyä ja ihmetellä kaikenlaista. Vihon viimeistä on siinä vierellä hermoileva paapattava vanhempi. Älkää tuhotko lapsen iloa ja innostusta! Luonnon pienet ihmeet tarjoavat lapselle monin kerroin enemmän virikkeitä kuin iänikuinen leikkipuisto. Aikuisellehan siellä on toki helpompaa: sen kun päästää tenavat riehumaan ja itse jättäytyy sivummalle vain vartiointitehtäviin.

Omat lapseni ovat jo teinejä, mutta kun olivat pieniä, niin itse pidin leikkipuistoja tylsinä ja vietimme paljon enemmän aikaa metsässä ym. ympäristössä. Lapset rakastivat tutkimista ja ihmettelyä. Motoriikkakin kehittyi paremmin kiveltä kivelle hyppiessä kuin leikkipuiston laitteissa. Näistä vastauksista paistaa vanhemman oma laiskuus ja mukavuudenhalu enemmän kuin lapsen näkökulma. Tottakai lapset imevät vaikutteita vanhemmiltaan. Jos aikuinen alati kiirehtää ja hoputtaa, tarjoaa rattaita omaa kärsimättömyyttään niin tokihan sen passiivisuuden lapsi omaksuu. Vähäiset liikunnan ja tutkimisen ilot saa sitten lähinnä leikkipuiston laitteissa, kun vanhempaa ei kiinnostaa ympäristön tutkiminen lapsen kanssa. Helpompihan siellä leikkipuistossa on kännykkän keskittyä tietty kuin metsässä tai muualla aitaamattomalla alueella, eikä metsässä ole penkkejäkään, mihin istahtaa somea tutkimaan.

Sepä kiva että sä oot tykännyt kyykkiä jossain pusikoissa. Minusta ainakin on ihan riittävästi että arkena ulkoillaan siinä leikkipuistossa ja ehkä viikonloppuna käydään laavulla paistaa makkaraa tai poimimassa mustikoita yms.

"Kyykkiä jossain pusikossa"

Kuulostaa hiukan vähättelevältä. Tuolta asenteelta ei lapsikaan sitten voi välttyä. Minusta juurikin pusikoissa (metsässä) "kyykkiminen" on mukavaa ja antoisaa - siitä pitivät lapsenikin aikoinaan. No, mutta kukin tavallaan. Ehkä tuo leikkipuistokin on parempi kuin ei ulkoilua lainkaan. Ja tärkeintä siinä että vanhempi on oikeasti myös henkisesti läsnä, eikä nenä kiinni kännykässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan yksi