Sain perintöä yli kymppitonnin

En. Ainoa huoltajani isäni kuoli 69 vuotiaana kun itse olin 11 vuotias. Minun pieni perintörahani,maksetin pieni aika lasten koti paikkani. Sietä menin johonkin perhe ja perintöstäni maksetin heille joku summa joka kuukausi? Jouduin menen kansakoulusta töihin,en sanut pyrkiä keskikoulun.Palkastani jouduin joka kuukausi maksaa puhtaus, ruoka ja peti paikka jossain. Kun olin täyttämässä seuraava vuosi 17v Maaliskuu. Sitä ennen joulukuu minulle sanotiin,perintösi loppu Joudut muutta pois. Koska emme saa asumistukea,jos asut tällä .Mihin mene nuori asumaan 17 vuotias ihminen ? Vuosi luku oli 1969 joulukuu? Soitin asiasta itkien sisarelleni Marialle. Siitä siunaamalta hänen mies haki minut heidä pienen kotiin kaksio asumaan .Heillä oli pieni lapsi.Lapsuus ystäväni joka kulta lusikka suussa syntynyt,koko aikuisiän jauhoi: Kun et ole akateemisesti sivistynyt edes.Peri rahaa ja paljon. Ajan kuluksi täytti kaupan hyllyjä jossain 3 kertaa viikossa. Kun minä olin kassa neitinä,ei akateemisena vuosia.Ollaanko kontakti enää? Ei. Jollain voi olla akateeminen sivistys.Hänellä pelkkä ylioppilas lakki. Mutta minulla oli, on elämä, elämän sivistys ja koskaan en alenna ketään,tai nuole kenenkään titteleitä! Tyyttyväisenä eläkeellä ja eläkeeni itse ansaittu työllä,on työ-eläke.Eikä perintöjä,ei lotto voittoja.ps.sille jota hatutaa txt virheet kansakoulussa ei lukihäiriöisille ollut tuki opetus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tolla elät juuri ja juuri seuraavan vuoden.

Voi kun ollaan niin iloisia toisen puolesta.

Perinnöstä harvemmin ollaan iloisia, perintö edellyttää ensin läheisen kuolemaa.

Tietysti jos olisi oikeasti joku kaukainen tuntematon sukulainen, joka olisi rahansa testamentannut, mutta eihän sellaista voi tapahtua, koska miksi ihminen, jota en tunne, tekisi testamentin hyväkseni?

Ei ollut kaukainen sukulainen enkä iloitse hänen kuolemastaan. Oli kuitenkin jo paljon elämää nähnyt ja sairas. Ap

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan kun isotätini kuoli, minulle tuli yllätyksenä, että sain häneltä perintöä.

Hän oli kyllä lapseton, mutta en ollut tajunnut, että hänen omaisuutensa menisi perintönä hänen sisarustensa lapsille (joita oli yhteensä seitsemän).

Yksi näistä lapsista oli minun isäni, joka oli kuitenkin kuollut jo vuosia aiemmin. Niinpä isän osuus tulikin minulle ja sisaruksilleni.

Meitä oli yhteensä viisi, joten summa jakautui edelleen pienempiin osiin. Mutta kun olin opiskelija, se kymppitonnikin (siis markoissa) tuntui tosi isolta rahalta. Olin iloinen.

Enkä kantanut edes huonoa omaatuntoa, isotäti oli mukava ihminen ja olin usein käynyt häntä katsomassa, enkä minkään perinnön toivossa.

Minäkin sain lapsena perintöjä isotädiltä. Hän oli lapseton, ja oli testamentannut omaisuutensa sisarustensa lastenlapsille. Ei sitä montaa tonnia (markkoja) tullut, kun meitä oli niin monta. Sitä pottiahan oli jakamassa kaikki äitini puolen serkut ja isoäitini neljänneksen pikkuserkut.

Joku perii

Nyt sinä

Tee jotain kivaa tai maksa lainoja pois tms

Vierailija kirjoitti:

Joku perii

Nyt sinä

Tee jotain kivaa tai maksa lainoja pois tms

Ei ole lainoja. Enkä keksi kivaa. Laitan sijoituksiin ja toivon, että koituvat joskus jälkikasvuni hyväksi. Ap

Kiva lahja, hoida niin että poikii lisää. 

Hyvä niin

Pahan päivän varalle tai lasten tulevaisuutta varten

Vierailija kirjoitti:

En onneksi ole saanut, mutta voisin hyvin kuvitella että kummisetä ja - täti muistaisivat minua testamentissä. Ovat sanoneet, että olen melkein heidän lapsi.

En kyllä löisi vetoa tuon perinnön puolesta ellet ole nähnyt testamenttia. Pelkillä puheilla ei perintöä tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan kun isotätini kuoli, minulle tuli yllätyksenä, että sain häneltä perintöä.

Hän oli kyllä lapseton, mutta en ollut tajunnut, että hänen omaisuutensa menisi perintönä hänen sisarustensa lapsille (joita oli yhteensä seitsemän).

Yksi näistä lapsista oli minun isäni, joka oli kuitenkin kuollut jo vuosia aiemmin. Niinpä isän osuus tulikin minulle ja sisaruksilleni.

Meitä oli yhteensä viisi, joten summa jakautui edelleen pienempiin osiin. Mutta kun olin opiskelija, se kymppitonnikin (siis markoissa) tuntui tosi isolta rahalta. Olin iloinen.

Enkä kantanut edes huonoa omaatuntoa, isotäti oli mukava ihminen ja olin usein käynyt häntä katsomassa, enkä minkään perinnön toivossa.

Kyllä rintaperillinenkin pääsee maksamaan perintöveroa. Maksoin nimittäin viime vuonna isäni perinnöstä ihan kunnon summan verottajalle.

Mun lapseton täti kuoli joitakin vuosia sitten. Hän oli yksineläjä joka oli vuosia töissä ulkomailla ja yhteys äitiini ja muuhun sisarusparveen oli hänellä hatara. En mieltänyt enkä tajunnut, että olisin mitenkään perillinen ja kaikkein vähiten mulla oli minkäänlaista käsitystä lähes täysin vieraan tätini varallisuudesta. Mutta kun äitini oli ehtinyt jo kuolla ennen vanhinta siskoaan niin äidin osuus tuli sitten mulle ja sisarelleni. Vainajalla oli pankkitilillä ja osakkeissa lähes 400 000 euroa ja omisti myös kaksi asuntoa Helsingissä priimapaikoilla. Toisessa oli asunut itse ja toinen oli vuokralla. Kuolinpesä ne sitten myi ja täytyy kyllä sanoa, että olin aika järkyttynyt summasta jonka me perilliset saatiin. Se ei jotenkin tuntunut oikealta mutta niin hullu en ollut että olisin kieltäytynyt perinnöstä. Menihän siitä tietysti perintöveroa kun rintaperillisestä ei ollut kyse, mutta ei vero loppujen lopuksi ollut mikään menetys enkä osannut pitää sitä sellaisena kun en muutenkaan ollut mitenkään koko perimääni omaisuutta "tilannut".

Molemmat vanhemmat kuolivat lyhyen ajan sisällä kuusikymppisinä, syöpä vei. :( Sain kuitenkin noin 400 000 arvosta omaisuutta joten nyt voin vielä ”vanhoilla päivillä” opiskella unelmieni ammatin.

N35

Erakkona eläneeltä ex alkkis-isältäni jäi yli 200.000e perintö mulle ja veljelle puoliksi. Oli yllätys. Ja juuri sopivasti eroni jälkeen

Et sinä sitä perintöä saanut. Vouti vei sen.

Otsikon mukaan sait kymppitonnin. Tekstin mukaan 50% enemmän

Vierailija kirjoitti:

No tolla elät juuri ja juuri seuraavan vuoden.

Minä sain perintöä 28 000 €, mutta ei sillä ole tarve elää yhtään vuotta. Minulla on eläkeasunnoksi ostamani uusi kolmio, velaton, hyvällä paikalla, päätyasunto ja hyvin tehty. Rahaa ennen perintöä kymmeniä tuhansia, itse tienattuja. Tuo perintö on kaikkea kuvaa varten, kaikkea mihin en säästöjäni raski kuluttaa.

Voit olla minullekin kateellinen ihan vapaasti.

Vierailija kirjoitti:

Et sinä sitä perintöä saanut. Vouti vei sen.

Vouti ei koskaan vie koko perintöä, yleensä myös ihmiset ilmoittaa sen perinnön jonka saivat itselleen, siis verot vähennettynä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki perinnöt pitäisi antaa valtiolle, vääristävät muuten tasa-arvoa

Mikä näitä ihmisiä vaivaa??? Kateelliset joutaisivat saunan taakse…