Lukiko joku ylen artikkelia uudesta platoninen parisuhde -malli

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on avainjuttuna juuri se, että toista ei koe mitenkään seksuaalisesti haluttavana. Elelee sen kanssa siis sellaisessa leikkisuhteessa kun ei parempaakaan saa eikä yksin uskalla olla. Minusta tuollainen on aika surullista.

Aivan täysi tyytymissuhde, jonka kesto kaikkea muuta kuin taattu. Jossain vaiheessa kun kuitenkin tapahtuu niin, että jompikumpi törmääkin sellaiseen joka vie jalat alta oikeesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika huono ajatus niille jotka haluaa seksiä suhteessa. En ymmärrä kuka tollaisen suhteen haluaisi.

Siinä YLEn jutussahan sitä ehdotettiin lähinnä korvikkeeksi niille, jotka eivät löydä romanttis-seksuaalista suhdetta. Että sitten voisi saada edes elämänkumppanuuden, jonkun jonka kanssa jakaa elämänsä jne. Ei siinä kai oikein ajateltukaan, että se kenenkään ykköstoive olisi.

En nyt saa ollenkaan kiinni ajatuksesta, että itsenäinen, seksuaalisia halutulla varustettu aikuinen käyttäisi tällaista "suhdetta" korvikkeena seksuaaliselle parisuhteelle. Miksi? Mitä tarkoitusta tällainen palvelee? Ja olisiko tuollaisen seksittömän korvikesuhteen silti oltava monogaminen?

Käsitin YLEn jutusta, että kyse olisi tilanteesta, jossa ei toiveistaan huolimatta löydä/saa romanttiseen rakkauteen perustuvaa suhdetta, jossa olisi seksiäkin. Eli silloin korvikkeena voisi olla platoninen suhde. Artikkelissahan avattiin syitä: että saa "edes jotain". Ei ehkä rakkautta ja seksiä, mutta kun voi jakaa elämänsä jonkun kanssa, saa jotain muuta hyviä asioita elämäänsä. Esimerkkinä annettiin esim. että toinen tukee ja tsemppaa esim. uralla, ja toisen kanssa voi yhdessä toteuttaa unelmia, joita ei yksin uskaltaisi, kuten maalle muuttamisen.

Oletan, että jos henkilön on mahdoton löytää romanttista rakkautta ja saada seksiä, on yhdentekevää, onko platoninen suhde monogaminen. Ja ehkä tällöin ihmiset ikäänkuin lakkaavat tavoittelemasta rakkautta ja keskittyvät muihin asioihin elämässä. Mutta kai tuostakin voidaan sopia tapauskohtaisesti.

Ei olisi minun juttuni, koska kaipaan suhteelta nimenomaan romantiikkaa ja seksiä. Mutta ehkä se sitten oillekin voi sopia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on avainjuttuna juuri se, että toista ei koe mitenkään seksuaalisesti haluttavana. Elelee sen kanssa siis sellaisessa leikkisuhteessa kun ei parempaakaan saa eikä yksin uskalla olla. Minusta tuollainen on aika surullista.

Aivan täysi tyytymissuhde, jonka kesto kaikkea muuta kuin taattu. Jossain vaiheessa kun kuitenkin tapahtuu niin, että jompikumpi törmääkin sellaiseen joka vie jalat alta oikeesti.

Varmasti törmää, ja ehkä on törmännytkin. Mutta kaikki eivät aina saa sitä, joka vie jalat alta. Itse asiassa aika monikaan ei saa. Mutta jotkut eivät edes saa sellaista "ihan kivaa", jonka kanssa harjoittaa seksiä ja romantiikkaa. Ja jos ei saa ketään, on vaihtoehtoina olla yksin tai sitten kehittää jonkinlainen järjestely kuten platoninen suhde, jossa keskitytään muuhun kuin seksiin ja romantiikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Seksi toisen kanssa on vähän kuin ryyppäminen yhdessä, sen jälkeen on läheisempi kuin ennen sitä.

Elän melko lailla tuollaisessa suhteessa. Suihinoton mies silloin tällöin haluaa mutta ei yhdyntää oikeastaan koskaan. Alkuun itkin ja itseinhosin, kun alun huuma hävisi kokonaan ja mies ei enää innostunut, mutta myöhemmin olen tyytynyt omaan käteen. Mieheni on minulle tärkeämpi kuin seksi. Luulin että seksi on minulle tosi tärkeää, mutta ei se ollutkaan. Lisäksi halut hiipuu sitä mukaa kuin seksikertojen väli pitenee. Läheisyyttä muuten riittää.

Ohis, mutta en ymmärrä väitettä, että halut hiipuvat, jos ei ole seksiä. Olen itse sinkku, enkä ole harrastanut seksiä kohta vuoteen, mutta todellakin tekee koko ajan mieli seksiä. Sitä halua ei poista edes lähes jokapäiväinen "sooloseksi".

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on avainjuttuna juuri se, että toista ei koe mitenkään seksuaalisesti haluttavana. Elelee sen kanssa siis sellaisessa leikkisuhteessa kun ei parempaakaan saa eikä yksin uskalla olla. Minusta tuollainen on aika surullista.

Tämä oli minusta surullinen lause koko jutussa; Väestöliiton johtavan asiantuntijan ja psykoterapeutin Heli Vaarasen mukaan suhdetyyppi on mahdollisuus esimerkiksi niille, jotka etsivät rakkautta, mutteivät ole valmiita sen lieveilmiöihin kuten pettämiseen tai kaksoiselämään.

Minusta  rakkauden lieveilmiöihin eivät nuo kuulu. Tai sitten minä kaipaan ja vielä uskonkin ihan väärään asiaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on avainjuttuna juuri se, että toista ei koe mitenkään seksuaalisesti haluttavana. Elelee sen kanssa siis sellaisessa leikkisuhteessa kun ei parempaakaan saa eikä yksin uskalla olla. Minusta tuollainen on aika surullista.

Tämä oli minusta surullinen lause koko jutussa; Väestöliiton johtavan asiantuntijan ja psykoterapeutin Heli Vaarasen mukaan suhdetyyppi on mahdollisuus esimerkiksi niille, jotka etsivät rakkautta, mutteivät ole valmiita sen lieveilmiöihin kuten pettämiseen tai kaksoiselämään.

Minusta  rakkauden lieveilmiöihin eivät nuo kuulu. Tai sitten minä kaipaan ja vielä uskonkin ihan väärään asiaan.

ap

Kertoo ehkä enemmän tuon terapeutin persoonasta ja suhdekäsityksestä. Jotkut terapeutithan ovat itse ihmisiä, joilla on taustalla kaikenlaisia päänsisäisiä ongelmia, ja monen kohdalla se varmasti on tarkoittanut erilaista ihmissuhdedraamaa myös. Joillain terapeuteilla voi sen vuoksi olla ihan vinksahtanut käsitys parisuhteista, mikä vielä ruokkii se, että pääosin ovat tekemisissä eri tavoin ongelmaisten ihmisten eli asiakkaidensa kanssa. Kun aikansa kuuntelee miten kaikki valittavat parisuhdeongelmiaan, voi itsekin draamaan taipuvainen erehtyä kuvittelemaan, että sellaisia parisuhteet jotenkin automaattisesti ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on avainjuttuna juuri se, että toista ei koe mitenkään seksuaalisesti haluttavana. Elelee sen kanssa siis sellaisessa leikkisuhteessa kun ei parempaakaan saa eikä yksin uskalla olla. Minusta tuollainen on aika surullista.

Tämä oli minusta surullinen lause koko jutussa; Väestöliiton johtavan asiantuntijan ja psykoterapeutin Heli Vaarasen mukaan suhdetyyppi on mahdollisuus esimerkiksi niille, jotka etsivät rakkautta, mutteivät ole valmiita sen lieveilmiöihin kuten pettämiseen tai kaksoiselämään.

Minusta  rakkauden lieveilmiöihin eivät nuo kuulu. Tai sitten minä kaipaan ja vielä uskonkin ihan väärään asiaan.

ap

No kyllä nuo _voivat_ olla sen lieveilmiöitä. Jos joku kykenee tuntemaan, ihastumaan ja osoittamaan rakkautta, on todennäköistä että se rakkaussuhteen toinen osapuoli ei ole ainoa henkilö maailmassa jota kohtaan tuon kaltaisia tunteita voi herätä. Se on ihan selvää. Se sitten voi johtaa pettämiseen ja monella johtaakin. Tämän tyyppistä pettämistä tapahtuu ainoastaan rakkaussuhteen kaltaisissa suhteissa joten näitä voi pitää nimenomaan (romanttisen ja seksuaalisen) rakkauden lieveilmiöinä.

Pettämistä voi tietysti olla kaikissa ihmissuhteissa mutta esim. tässä ketjussa puhutussa platonisen kumppanuuden mallissa romanttisista tai seksuaalisista juurisyistä johtuva pettäminen puuttuu. Tässä mallissa pettäminen voisi olla esim. taloudellisen tai omaisuudellisen vahingon tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on miehen kanssa tuollainen suhde. Seksiä oli vain silloin aikanaan kun tehtiin lapsia. Nyt on ollut seksitön suhde jo 15 vuotta.

WHAAAT??!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on avainjuttuna juuri se, että toista ei koe mitenkään seksuaalisesti haluttavana. Elelee sen kanssa siis sellaisessa leikkisuhteessa kun ei parempaakaan saa eikä yksin uskalla olla. Minusta tuollainen on aika surullista.

Tämä oli minusta surullinen lause koko jutussa; Väestöliiton johtavan asiantuntijan ja psykoterapeutin Heli Vaarasen mukaan suhdetyyppi on mahdollisuus esimerkiksi niille, jotka etsivät rakkautta, mutteivät ole valmiita sen lieveilmiöihin kuten pettämiseen tai kaksoiselämään.

Minusta  rakkauden lieveilmiöihin eivät nuo kuulu. Tai sitten minä kaipaan ja vielä uskonkin ihan väärään asiaan.

ap

Kertoo ehkä enemmän tuon terapeutin persoonasta ja suhdekäsityksestä. Jotkut terapeutithan ovat itse ihmisiä, joilla on taustalla kaikenlaisia päänsisäisiä ongelmia, ja monen kohdalla se varmasti on tarkoittanut erilaista ihmissuhdedraamaa myös. Joillain terapeuteilla voi sen vuoksi olla ihan vinksahtanut käsitys parisuhteista, mikä vielä ruokkii se, että pääosin ovat tekemisissä eri tavoin ongelmaisten ihmisten eli asiakkaidensa kanssa. Kun aikansa kuuntelee miten kaikki valittavat parisuhdeongelmiaan, voi itsekin draamaan taipuvainen erehtyä kuvittelemaan, että sellaisia parisuhteet jotenkin automaattisesti ovat.

Tämä oli kyllä ihan puhdasta mustamaalausta tai täydellistä tietämättömyyttä tai tosiasioiden kieltämistä.

Ihan faktahan se on, että pettäminen ei ole mitenkään harvinaista parisuhteissa. Varmasti jokainen tietää ainakin yhden ihmisen, joka on joko pettänyt tai tullut petetyksi. Jos ei tiedä, on elänyt pumpulissa tai tynnyrissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on avainjuttuna juuri se, että toista ei koe mitenkään seksuaalisesti haluttavana. Elelee sen kanssa siis sellaisessa leikkisuhteessa kun ei parempaakaan saa eikä yksin uskalla olla. Minusta tuollainen on aika surullista.

Tämä oli minusta surullinen lause koko jutussa; Väestöliiton johtavan asiantuntijan ja psykoterapeutin Heli Vaarasen mukaan suhdetyyppi on mahdollisuus esimerkiksi niille, jotka etsivät rakkautta, mutteivät ole valmiita sen lieveilmiöihin kuten pettämiseen tai kaksoiselämään.

Minusta  rakkauden lieveilmiöihin eivät nuo kuulu. Tai sitten minä kaipaan ja vielä uskonkin ihan väärään asiaan.

ap

No kyllä nuo _voivat_ olla sen lieveilmiöitä. Jos joku kykenee tuntemaan, ihastumaan ja osoittamaan rakkautta, on todennäköistä että se rakkaussuhteen toinen osapuoli ei ole ainoa henkilö maailmassa jota kohtaan tuon kaltaisia tunteita voi herätä. Se on ihan selvää. Se sitten voi johtaa pettämiseen ja monella johtaakin. Tämän tyyppistä pettämistä tapahtuu ainoastaan rakkaussuhteen kaltaisissa suhteissa joten näitä voi pitää nimenomaan (romanttisen ja seksuaalisen) rakkauden lieveilmiöinä.

Pettämistä voi tietysti olla kaikissa ihmissuhteissa mutta esim. tässä ketjussa puhutussa platonisen kumppanuuden mallissa romanttisista tai seksuaalisista juurisyistä johtuva pettäminen puuttuu. Tässä mallissa pettäminen voisi olla esim. taloudellisen tai omaisuudellisen vahingon tekemistä.

Onko se sitten pettämistä, jos tällainen platoninen juttukumppani jää suustaan kiinni jonkun vieraan kanssa vaikkapa kaupassa jostain äärimmäisen mielenkiintoisesta asiasta keskustellessaan. Vastaahan se nyt varmasti sitä kun seksiä harrastaisivat.

Vierailija kirjoitti:

Asiat eivät ole noin dramaattisen mustavalkoisia. Ei ole olemassakaan puhtaita panosuhteita eikä puhtaita kaverisuhteita, ellei puhuta aseksuaaleista, joita on äärimmäisen vähän. Vaan kaikki suhteet ovat seksuaalisuuden janalla.

Jos kaverisuhteen haluaa seksuaaliseMMAksi, tarvitaan vain aikaa ja läheisyyttä.

Monessa kulttuurissa tämä onkin arkipäivää. Esimerkiksi Ranskassa käsite kaveri voi tarkoittaa niin kaveria kuin himon kohdetta. Japanissa paras suhde on saumattomasti henkis-seksuaalinen.

Suomalainen kulttuuri ja seksipuhe on yksinkertaistavaa tässä aiheessa. Se on hyvä tiedostaa.

En ihan ymmärtänyt viestiäsi, miten tuo, siis kaverisuhteiden tekeminen seksuaalisemmaksi, olisi arkipäivää mainitsemissasi kulttuureissa? Pelkästään siitä, että sama sana merkitsee kahta eri asiaa ei vielä oikein voi tehdä tuollaisia johtopäätöksiä. Japanin kulttuuria tuntevana en myöskään ihan hahmota, mitä tarkoitat tuolla henkis-seksuaalisella suhteella. Voisitko avata tätä vähän lisää?

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa tää miten jostain melko tavallisesta asiasta pitää vääntää joku jenkeistä peräisin oleva "uusi" ilmiö. Tuossahan puhutaan käytännössä kämppisten tai kaverusten suhteesta tai yksinkertaisesti seksittömästä avioliitosta, jollaisia on ollut maailman sivu. Kai tuollaisen voi kaksi aseksuaalia haluta, mutta ei siitä kyllä ilmiöksi asti ole.

No ei kyllä ole tavallista, että kämppiksillä tai kavereilla olisi yhteinen talous ja noin syvää sitoutumista, että yhteistä elämää mietittäisiin pitkällä tähtäimellä eteenpäin. Mulle tulee tästä ilmiöstä mieleen vanhoissa kirjoissa ja elokuvissa esiintyvät rikkaat vanhat piiat, joilla voi olla ns. lady's companion, joku hieman alhaisempaa (mutta ei liian alhaista) säätyä oleva seuraneiti, jonka elämisen hän kustantaa ja joka sitten vastineeksi on seurana. Kai ennen vanhaan muillakin kuin aatelisilla oli vähän vastaavia järjestelyjä tasa-arvoisemmalla periaatteella, kaksi yksin jäänyttä naista elelee yhdessä tms.

Tässä uudessa ilmiössä erona on ehkä se, että tämä on enemmän itse valittu, eikä niinkään vanhojen piikojen viimeinen tuki ja turva. Tai en itse ainakaan ajattele, että melkeipä kuka tahansa 25-30v. ei voisi vielä löytää mielekästä romanttista suhdetta näin halutessaan. Toisaalta luulen, että monilla tuo sitoutunut platoninen suhde saattaisi kuitenkin jäädä kakkoseksi, jos sitten törmääkin johonkuhun johon rakastuukin oikeasti.

Minä itse asiassa joskus nuorena haaveilin vähän tällaisesta suhteesta. Kaikki rakkaus ja romantiikka tuntui niin sotkuiselta ja vei paljon henkisiä resursseja, ja tuntui ihanalta ajatukselta, että elelisi vaikka oman parhaan ystävän kanssa yhdessä tuollaisessa platonisessa suhteessa. No, jäi haaveeksi, ja nykyään olen kyllä tyytyväinen, että löysin puolisoni, mutta voisin kuvitella tuollaisen suhteen jossain myöhemmässä elämänvaiheessa kyllä hyvinkin potentiaaliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat eivät ole noin dramaattisen mustavalkoisia. Ei ole olemassakaan puhtaita panosuhteita eikä puhtaita kaverisuhteita, ellei puhuta aseksuaaleista, joita on äärimmäisen vähän. Vaan kaikki suhteet ovat seksuaalisuuden janalla.

Jos kaverisuhteen haluaa seksuaaliseMMAksi, tarvitaan vain aikaa ja läheisyyttä.

Monessa kulttuurissa tämä onkin arkipäivää. Esimerkiksi Ranskassa käsite kaveri voi tarkoittaa niin kaveria kuin himon kohdetta. Japanissa paras suhde on saumattomasti henkis-seksuaalinen.

Suomalainen kulttuuri ja seksipuhe on yksinkertaistavaa tässä aiheessa. Se on hyvä tiedostaa.

En ihan ymmärtänyt viestiäsi, miten tuo, siis kaverisuhteiden tekeminen seksuaalisemmaksi, olisi arkipäivää mainitsemissasi kulttuureissa? Pelkästään siitä, että sama sana merkitsee kahta eri asiaa ei vielä oikein voi tehdä tuollaisia johtopäätöksiä. Japanin kulttuuria tuntevana en myöskään ihan hahmota, mitä tarkoitat tuolla henkis-seksuaalisella suhteella. Voisitko avata tätä vähän lisää?

Ainakin minun ystäväni kutsuu joitakin miehiä "ystävikseen" ja tarkoittaa sellaisia joidenka kanssa on myös seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on miehen kanssa tuollainen suhde. Seksiä oli vain silloin aikanaan kun tehtiin lapsia. Nyt on ollut seksitön suhde jo 15 vuotta.

WHAAAT??!

Huudatko noin myös esim homolle, jos olet itse hetero? Koitahan oppia hyväksynään, ettäihmisiä on erilaisia. Olisi unelma löytää seksivapaa parisuhde.

Intersektionaalinen feminismi on sotkenut naisten ja miesten välisen suhteen. Erilaisuus kunniaan ja yhdessä ollaan enemmän. Parisuhde perustuu luottamukseen, jonka pohjalle voi syntyä rakkaus, josta syntyy uutta elämää.

Itse olen aseksuaali. Ei ole kysymys mistään traumoista tai siitä, etten olisi omia vempaimiani löytänyt nuorena, vaan ihan siitä etten koe seksuaalista vetovoimaa kehenkään. Itelle tämmönen jonkunlainen platoninen suhde on oikeesti unelma. Itse en ikinä halua harrastaa seksiä kenenkään kanssa, enkä usko, että kovin helposti osuisi kohdalle juuri se yksi mies miljoonasta, kelle tämä järjestely olisi okei ja joka sattuisi vielä itseä kiinnostamaan suhteen merkeissä. Samaan aikaan on aika surullinen ajatus, että kaikille ympärillä oleville tärkeille ystäville tulee se vaihe, jollon ne menee naimisiin ja tekee lapset ja hankkii talot ja panostaa parisuhteisiinsa, ja itse jäät unohdetuksi toiseksi valinnaksi kaikissa tärkeissä ihmissuhteissasi.

Musta on melko normaalia, että ihmisille on tärkeää kokea itsensä tärkeäksi jollekulle. Useimmilla ihmisillä tämä tulee parisuhteesta, romanttisesta rakkaudesta. Mut romanttinen rakkaus ei oo ainut rakkaus mitä ihminen kokee, se nyt vaan sattuu olemaan tää mitä kulttuurit nostaa Tärkeimmäksi Upeimmaksi MegaSuperiksi asiaksi. Sä rakastat lapsias, vanhempias, ystäviäs, mut vaan eri tavalla. Platoninen suhde olis mulle unelma, koska voisin jakaa tän tunteen omasta ja toisen tärkeydestä tavalla, joka on mulle kaikkein luonnollisinta. Kyseessä ei oo mikään "surullinen viimeinen vaihtoehto" vaan nimenomaan paras vaihtoehto minunkaltaiselleni ihmiselle. Romanttisessa, tai edes toiselle osapuolelle romanttisessa suhteessa, olisi jatkuva pelko et se turhanpäiväne seksinmetsästys sit kuitenki ottas vallan siitä toisesta. Platonisessa suhteessa? Kuule tee mitä lystäät, mullon sulle sun lempparisarja odottamassa ku tuut takas. Onhan siinä tietty aina se mahdollisuus et sitte se toinen päätyy löytää sen romanttisen kumppanin, mut itselle ainakin platoniset suhteet merkkaa miljoona kertaa enemmän ku romanttiset suhteet ikinä vois.

Ja siis tiedän olevani vähemmistössä tän kanssa: varmasti suurin osa maailman ihmisistä on alloromanttisia heteroita jotka hakee nimenomaan seksiä ja romanttista suhdetta samassa paketissa. Ja se on tosi kiva kun ihmiset löytää itselleen sen jonkun jonka kanssa ne on onnellisia. Mä vaan haluaisin tän saman, mut vaan vähän eri näkösenä kun mitä perinteisesti on kuviteltu. Musta on ihanaa et on alettu puhumaan tällaisista toisenlaisista merkittävistä ihmissuhteista, kun kaikki ihmiset ei vaan oo samasta puusta veistettyjä.

En näe tuossa kumppanuussuhteessa yhtään mitään pahaa. Suomessa parisuhteet on täysin yliseksuaalistettuja, siksi on seksitauditkin nousseet ja täysin hyvissä parisuhteissa itketään halujen eriparisuutta kun iltapäivälehdet pyrkivät määrittämään normaalit makuuhuone rituaalit. 

Itseasiassa tuo olisi monen naisen unelmasuhde. Suurin osa naisista välittää s*ksistä hyvin vähän tai ei ollenkaan. Siihen suostutaan lähinnä miehen mieliksi.

Tein vuosia sitten päätöksen elää s*ksitöntä elämää, koska en pidä koko touhusta. Se on aina ollut vastenmielistä pakkopullaa, johon olen suostunut toisen mieliksi. Jossain vaiheessa tuli tunne, että nyt riittää, kun en siitä pidä enkä koskaan ala pitämään. Kun tuon päätöksen tein, niin tilalle tuli rento ja vapautunut olo. Koska samanhenkistä kumppania on vaikea löytää, niin elämä ilman suhdetta on ainoa vaihtoehto. 

Ihmiset on niin vinksahtaneita nykyään. Lääkitys (mt) turruttaa tunteet ja halut. Ihastus on kirosana, perheenperustaminen yhtä kuin helvetti.

Tinderiä, Temptation Islandia nuorille parisuhteen malliksi. Sitten ihmetellään kun liitot ja parisuhteet ei pysy kasassa.

Olen ihan pihalla nykyajasta -N52-