Jos salaa rakastat ystävää joka kertoo menevänsä naimisiin…
Kerrotko hänelle tunteistasi? Vaikenetko (iäksi)?
Tämä tilanne nyt. Itse naimisissa. Miespuolinen ystävä menossa naimisiin, ovat olleet viime kesästä asti kihloissa, eivät ole siitä kertoneet mutta sain tietää toista kautta ja kysiyin asiatta… myönsi… kysyin aikooko viedä vihille niin kuulema kyllä - ajankohtaa ei ole päätetty vaan vielä.
Hymyilin toki ja olin kuin ei mitään. Sisältä itkin.
Kertoako tunteista vai ei?
Minä olen 41v, tuo mies 56 ja tuleva vaimonsa 48v.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Höpö, höpö taas.
Olet rakastunut mieheen, jonka et tiennyt edes olevan kihloissa? Paljompa teillä on sutinaa ollut…
0/5 hanki elämä trolli.
Sutinaa? Eihän ap puhunut mistään sutinasta? En ymmärrä kommenttia.
Oletko valmis menettämään sekä miehesi, että ystäväsi? Siinä tapauksessa kannattaa kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Oletko valmis menettämään sekä miehesi, että ystäväsi? Siinä tapauksessa kannattaa kertoa.
Kuka jättää toisen yksin rehellisyyden vuoksi? Ok, oma mies voi suuttua mutta kaverimies: miksi hän suuttuisi?
Sillä on syynsä miksei suhde aikanaan toteutunut. Näin piti käydä ja nyt on liian myöhäistä. Tunteiden kertominen tässä vaiheessa on typerintä mitä voit tehdä, koska tekisit sen vain ja ainoastaan itsekkäistä motiiveista.
Itsekin tiedän vastaavan tapauksen, vaikka mies oli kyllä jo saanut ”pakit” aiemmin siltä, joka oli menossa naimisiin. Mutta en ymmärrä tässä miksi pitäisi kertoa? Olisitko todella valmis eroamaan miehestäsi ja uskoisit toisen myös ottavan eron? Vaikuttaa aika sopalta siinä kohtaa. Itse olisin hiljaa ja jos kohtalo joskus toisi yhteen niin hienoa (eli molemmat eroaisivat myöhemmin). Suhde kuitenkin kivempi aloittaa ilman hirveää draamaa.
Aiotko itse erota ja miksi et muuten ole jo eronnut kun kerran rakastat toista? Vai ajattelitko vain pilata toisen häät ja itse jatkat liittoasi (rahasta?) tämä kaverimies jonkinlaisena rakastajana?
Tuollainen kohtalo, että erotaan ja avioidutaan uudelleen, ei ainakaan Raamatun mukaan ole Jumalan tahto. Ihmiset tietysti tekevät monesti aivan mitä haluavat - ja satuttavat monesti ratkaisuillaan itseään ja muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin tiedän vastaavan tapauksen, vaikka mies oli kyllä jo saanut ”pakit” aiemmin siltä, joka oli menossa naimisiin. Mutta en ymmärrä tässä miksi pitäisi kertoa? Olisitko todella valmis eroamaan miehestäsi ja uskoisit toisen myös ottavan eron? Vaikuttaa aika sopalta siinä kohtaa. Itse olisin hiljaa ja jos kohtalo joskus toisi yhteen niin hienoa (eli molemmat eroaisivat myöhemmin). Suhde kuitenkin kivempi aloittaa ilman hirveää draamaa.
Usein se on niin, että nainen ja mies EIVÄT voi olla ystäviä ilman, että jommallakummalla on tai tulee syvempiä tunteita. Teit ap alunperin tyhmästi kun rupesit ystäväksi sellaisen kanssa johon rakastuit, tai kun et heti pistänyt välejä poikki tunteiden syntymisen jälkeen. Epäreilua omaa aviomiestäsi kohtaan.
Monet ihastuu ja rakastuu, mutta siinä vaiheessa sitten kaivetaan se moraalia ja muistellaan, et ollaan kuitenkin tahdottu jollekin toiselle. Ei ole uniikkia vaan tavallista. *been there*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tuhoaisi monen elämää…
Millälailla se tuhoaisi kenenkään elämää? En toki kannata kertomista.
Ap:n aviomiehen elämä menee pilalle, kun hän saa tietää ap:n rakastavan toista miestä.
Ystävämiehen morsiamen elämä menee pilalle, jos sulhanen jättää hänet ja peruuttaa häät.
Ystävämiehen elämä menee pilalle: joko hän menettää rakastamansa morsiamen luullessaan että ap olisi parempi tai sitten elää onnettomassa avioliitossa miettien, että olisiko kuitenkin pitänyt valita ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tuhoaisi monen elämää…
Millälailla se tuhoaisi kenenkään elämää? En toki kannata kertomista.
Ap:n aviomiehen elämä menee pilalle, kun hän saa tietää ap:n rakastavan toista miestä.
Ystävämiehen morsiamen elämä menee pilalle, jos sulhanen jättää hänet ja peruuttaa häät.
Ystävämiehen elämä menee pilalle: joko hän menettää rakastamansa morsiamen luullessaan että ap olisi parempi tai sitten elää onnettomassa avioliitossa miettien, että olisiko kuitenkin pitänyt valita ap.
Näin. Juuri tämän vuoksi en ole kertonut kenellekään yhtään mitään.
Mutta eipä sekään onnelliseksi tee… mutta en halua sotkua. Joten onko hirveästi vaihtoehtoja? Jotenkin ajattelen, että jos tuolla ystävälläni olisi tunteita minua kohtaan tarpeeksi, olisi tehnyt jonkun siirron…
Ap
Been there. Kymmenisen vuotta sitten. Olin 21-vuotias kun mies johon olin rakastunut jo 14-vuotiaana kertoi aikovansa kosia avopuolisoaan. Hän oli silloin 32-vuotias ja tuleva vaimo 29v. Kyllä se kirpaisi, mutta toki tiesin että se on vain ajan kysymys, heille oli juuri syntynyt kolmas lapsi.
En kertonut tunteistani, en olisi voinut tarjota sille miehelle sitä mitä hän elämältä halusi, eikä hän minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tuhoaisi monen elämää…
Millälailla se tuhoaisi kenenkään elämää? En toki kannata kertomista.
Ap:n aviomiehen elämä menee pilalle, kun hän saa tietää ap:n rakastavan toista miestä.
Ystävämiehen morsiamen elämä menee pilalle, jos sulhanen jättää hänet ja peruuttaa häät.
Ystävämiehen elämä menee pilalle: joko hän menettää rakastamansa morsiamen luullessaan että ap olisi parempi tai sitten elää onnettomassa avioliitossa miettien, että olisiko kuitenkin pitänyt valita ap.
Näin. Juuri tämän vuoksi en ole kertonut kenellekään yhtään mitään.
Mutta eipä sekään onnelliseksi tee… mutta en halua sotkua. Joten onko hirveästi vaihtoehtoja? Jotenkin ajattelen, että jos tuolla ystävälläni olisi tunteita minua kohtaan tarpeeksi, olisi tehnyt jonkun siirron…Ap
Rakkaus on sitä, että miettii toisen onnea, ei omaansa. Jos todella rakastat tuota toista miestä tai edes vähän aviomiestäsi, kärsit vain kiltisti ja keskityt tekemään oikein.
Veikkaan että lopulta itsekin olet onnellisempi vaikka 5v päästä kun tajuat, että teit niin kuin pitää.
Vierailija kirjoitti:
Been there. Kymmenisen vuotta sitten. Olin 21-vuotias kun mies johon olin rakastunut jo 14-vuotiaana kertoi aikovansa kosia avopuolisoaan. Hän oli silloin 32-vuotias ja tuleva vaimo 29v. Kyllä se kirpaisi, mutta toki tiesin että se on vain ajan kysymys, heille oli juuri syntynyt kolmas lapsi.
En kertonut tunteistani, en olisi voinut tarjota sille miehelle sitä mitä hän elämältä halusi, eikä hän minulle.
Olit 14-vuotiaana rakastunut 25-vuotiaaseen? Himoitsit miestä, jolla oli jo kolme lasta toisen kanssa?
Tuula on kyllä tyylikäs.
Näin just rapussa kun tulin kaupasta.
Seuraavan kerran kun näen, niin kyllä moikkaan sitä ja pyydän kahville.
Sivusta: jos ystävämies menee naimisiin, se ei hetkauta, vaan hänen puolestaan on iloinen.