The Harlins

Noi Rennyn puheet on ihan kauheita. Ja liikuttuminen omista jutuistaan, huh huh.

Vierailija kirjoitti:

Johanna taas kertoo, miten on nyt viimein kohdannut samanlaisen, oikean (juu,narsistihan on just sitä mitä haluat ja narsistissa rakastut itseesi, koska hän on tyhjä ja peilaa itseäsi itseesi).

Hyvin avattu

Toinen kausi tulee?????🥳

Kiitos Maikkari kun näytitte jaksot nopeassa tahdissa. Hyvän juomapelin saisi, jos joisi aina kun Renny itkee. Sammuisin viimeistään tokassa jaksossa. Jatkoa odotellessa, toivottavasti saataisin loppuvuonna lisää jaksoja.

Täytyy sanoa, että vanha kyynikko herkistyi kun kertoivat Johannan perheelle raskaudesta. Haluaisin itsekin kokea noin suuren rakkauden, vaikken tuota kullittelua ja memettelyä kestä yhtään. Kiitos sille, joka keksi Pillin ja Pullan, varsin osuva vertaus.

Kiva että saavat lapsen koska selvästi aidosti sitä niin kovasti toivoivat. Varsinkin Johanna oli ihan liikuttavan innoissaan kun raskaus selvisi.

100% positiivisemmäksi muuttunut käsitys tästä parista sarjan myötä. Molemmat vaikuttavat mielyttäviltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johanna taas kertoo, miten on nyt viimein kohdannut samanlaisen, oikean (juu,narsistihan on just sitä mitä haluat ja narsistissa rakastut itseesi, koska hän on tyhjä ja peilaa itseäsi itseesi).

Hyvin avattu

Ja hääjaksossa Johanna kertoo, miten on aina uskonut prinsessasatuihin. Kun perehdyin narsismiin, tuli esille, että juuri tuo on yksi riskitekijä tempautua mukaan narsistin näytelmään.

Toi vollotus ja ulvonta jatkuu vielä toisen kauden verran, hyvä!

Johannasta tuli myös tuottaja noin vaan :'DDDD

Siis mitä Renny menee promoamaan Cannesiin?

Tykkäsin Rennystä ja Johannasta jotenkin enemmän näis uusis jaksoissa, kun ei ollut jatkuvaa juhlien järjestelyä. Se oli jo huvittavaa miten J toisti niin paljon R sanomisia sanasta sanaan ja pullo korkattiin joka kohtauksessa :D R vaikutti ehkä enemmän sellaiselta vanhalta ukolta, joka saanut uuden tilaisuuden elämässä ja aikoo nyt kynsin hampain pitää kiinni naisestaan ja palvoo tätä. Missään kohtauksessa R ei ole käyttäytynyt kylmästi tai edes katsonut kylmästi naistaan. Itkua oli vähän liikaa mun makuun, mut esimerkiksi siinä ravintolakohtauksessa sen työpuhelun jälkeen kyse ei ollut musta tekoitkusta vaan stressin helpottumisesta. Tosi paljon noita töitä tuntui olevan ja toivottavasti Renny laittaa ne arvot uusiksi niinkun Johannan perheelle lupaili. Vähän ristiriitaista kun mies kuitenkin sanoi niiden parhaiden ohjausten olevan vasta tulevaisuudessa. Johannaa tuntui harmittavan R työmäärä ja häntä käy sääliksi kun on niin kaukana ystävistä ja perheestä vauvan kanssa ja he elävät Rennyn töiden mukaan. Toivottavasti hänelle suodaan myös kahdenkeskistä aikaa vauvan kanssa ja hän saa omana itsenään tutustua Miamissa muihin äiteihin, kun Renny tekee töitä. Rennyllä niitä ystäviä siellä tuntuikin olevan, vaikka niistä puhuttiinkin meidän ystävinä.

Pientä kontrolloinnin makua oli siinä, kun Johanna sanoi, että Renny hoitaa ja huolehtii kaikki hänen ja Myyn tärkeät henkilökohtaiset asiat. Itsellä on kokemusta ihmisestä joka kuvitteli, että nainen on vähän liian yksinkertainen pitääkseen huolta omista asioista ja siksi mies huolehti kaiken työeväistä lähtien. Alussa se oli tosi herttaista mutta pidemmän päälle jo raskasta. Tosta tuli sellainen olo vahvasti.

Toi Johannan jatkuva, pikkutyttömäinen, huudahtelu ja kiljahtelu, höystettynä ou mai gaadeilla ja muilla englantilaisilla fraaseilla, on todella rasittavaa kuunneltavaa. Siihen päälle vielä lässytys ja yli-ilmehtiminen. Ei siitä ainakaan noilla avuilla mitään näyttelijää tule.

Liikuttavia nää jotka luulee, että narsu on joku valtava hirviö jonka tunnistaa kilometrin päähän. Koko persoonallisuushäiriön vaarallisuus on siinä, että se aluksi näyttäytyy täydellisen ihanana ja uskomattoman lämpimänä, välittävänä.

Ei kai Renny mihinkään red carpetille mene. Eiköhän ne mene vaan johonkin bileisiin näyttäytymään. Tärkeä reissu Ranskaan :')

Haluaisin kovasti uskoa, että tämä nyt on se ihana rakkaustarina, jossa sukulaissielut on löytäneet toisensa ja ovat onnellisia ja perustavat perheen.

Mulla ei ole edes ennakko-olettamuksia Rennystä tai Johannasta. Ja en usko että asiat on mustavalkoisia.

MUTTA sarjasta tulee olo niinkun katsois junaa joka matkaa päin törmäystä.

Johannan äiti vaikuttaa jatkuvasti vaivaantuneelta, samoin Rennyn sisko. Johannan isä humalassa ja toinen sisko huumeissa (?). Blondi sisko vaikuttaa myös jotenkin...kireältä.

Renny osallistuu joka ikiseen päätökseen 'tai tekee sen) ja pitää naruja käsissään. Johanna sopeutuu.

Siis en kiistä etteikö he vois oikeasti olla rakastuneita ja onnellisia, mutta luulen että kyllä jossain vaiheessa tää että Rennyllä on kaikki valta ja raha ja Johannan täytyy jatkuvasti sopeutua, alkaa vaikuttaa Johannan.

Ajattelen että se että ihmiset epäilee heidän suhdettaan saa vaan vastareaktion aikaan, ja tää "maailma vastaan me" vaan hitsaa heitä yhteen ja Johanna kin ottaa tatuoinnin, vaikkei sellasta aiemmin suunnitellut. MUTTA mitäs sitten kun kaikki tää julkisuus ja ristiriidat on ohi, kaikki on tottuneet heihin ja tylsä arki alkaa. Jaksaako Johanna sitä että hänellä on 70v mies joka pomottaa ja rajoittaa aikuista naista?

Tuo koira on aika mainio tapaus. Siis jos tykkää näistä ns. seurakoirista. Isompi koira ei tuohon kiertämiseen välttämättä soveltuisi tai olisi ainakin isompitöinen.

No joo. Tämä kausi oli ihan kiva, joitakin jaksoja katsoin hyppien mutta kokonaisuutena kiinnostava, nimenomaan keittiöpsykologian kannalta. En kyllä toista kautta enää jaksane katsoa. Vauvahommat ei kiinnosta itseä.

Vierailija kirjoitti:

Tykkäsin Rennystä ja Johannasta jotenkin enemmän näis uusis jaksoissa, kun ei ollut jatkuvaa juhlien järjestelyä. Se oli jo huvittavaa miten J toisti niin paljon R sanomisia sanasta sanaan ja pullo korkattiin joka kohtauksessa :D R vaikutti ehkä enemmän sellaiselta vanhalta ukolta, joka saanut uuden tilaisuuden elämässä ja aikoo nyt kynsin hampain pitää kiinni naisestaan ja palvoo tätä. Missään kohtauksessa R ei ole käyttäytynyt kylmästi tai edes katsonut kylmästi naistaan. Itkua oli vähän liikaa mun makuun, mut esimerkiksi siinä ravintolakohtauksessa sen työpuhelun jälkeen kyse ei ollut musta tekoitkusta vaan stressin helpottumisesta. Tosi paljon noita töitä tuntui olevan ja toivottavasti Renny laittaa ne arvot uusiksi niinkun Johannan perheelle lupaili. Vähän ristiriitaista kun mies kuitenkin sanoi niiden parhaiden ohjausten olevan vasta tulevaisuudessa. Johannaa tuntui harmittavan R työmäärä ja häntä käy sääliksi kun on niin kaukana ystävistä ja perheestä vauvan kanssa ja he elävät Rennyn töiden mukaan. Toivottavasti hänelle suodaan myös kahdenkeskistä aikaa vauvan kanssa ja hän saa omana itsenään tutustua Miamissa muihin äiteihin, kun Renny tekee töitä. Rennyllä niitä ystäviä siellä tuntuikin olevan, vaikka niistä puhuttiinkin meidän ystävinä.

Pientä kontrolloinnin makua oli siinä, kun Johanna sanoi, että Renny hoitaa ja huolehtii kaikki hänen ja Myyn tärkeät henkilökohtaiset asiat. Itsellä on kokemusta ihmisestä joka kuvitteli, että nainen on vähän liian yksinkertainen pitääkseen huolta omista asioista ja siksi mies huolehti kaiken työeväistä lähtien. Alussa se oli tosi herttaista mutta pidemmän päälle jo raskasta. Tosta tuli sellainen olo vahvasti.

Joko vauva on syntynyt? Johanna on kotoisin pienestä pitäjästä, verrattuna maailman metropoleihin, Reeny siis hoitelee tottuneesti juoksevat asiat.  Vanha mies, tekee hurjasti töitä, vaativa nuorikko, salitreenit ja siinä sivussa nappailee alkoholia ja tupakkaakin ehkä kuluu,  eikö moinen syö jo miestä.

Vanhemmiten rennystä voi tulla äkäinen 😃

Järkytyin. Toi Johanna ei oo siis saanu mitään pohjaa näyttelemiseen, ja saa pääroolin jostain jenkkileffasta?? What? Luulin että hän on oikeesti näyttelijä mut onkin opettaja.