Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miehen ärsyttävä riitelytyyli
18.04.2022 |
Kun meille tulee riitaa niin mies käyttää usein tällaista taktiikkaa: säkättää mulle omat juttunsa ja versionsa, harmituksensa ja juuri kun olen avaamassa suuni niin kävelee pois / laittaa luurit korvilleen / ovi kiinni tms. ymmärrätte varmaan jujun ?? Eli riidan yksi osapuoli : ” jäkä jäkä jäkä” ja sitten kävellään pois. Eli ei kiinnosta toisen vastaus / toisen kokemus / toisen ajatukset / toisen tunteet. 🤷♀️ Mitä mun pitäis tehdä? Unohtaa koko juttu?
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mihen pitäisi riidellä:
kyllä kulta. niin kulta. olet oikeassa kulta.
miehen
Hyi, toivottavasti ehdit vielä erota tuollaisesta ääliöstä.
Jos et, niin voit yrittää korjata tilannetta ottamalla homman joskus puheeksi hänen kanssaan. Silloin, kun päällä ei ole riitaa. Sinusta tuntuu pahalta, kun joudut kuuntelemaan miehen purkautumisia sinua kohtaan ilman, että saat itse tulla kuulluksi. Tuollainen riitely on myös hedelmätöntä, koska kun mies vain purkaa vihan, muttei suostu keskustelemaan ongelmasta, niin mikään ei muutu, molemmille jää vain paha mieli.
Mutta jos ette ole jo liian pitkällä aviossa, niin ero on kevein vaihtoehto. Tunsin itse juuri tuollaisen miehen. Hän suuttui minulle ominaisuuksistani, joista ei pitänyt, ja kuuntelin kärsivällisesti hänen huutoaan ja raivoamistaan, oikeasti pureskellen sitä, mikä kritiikki oli aiheellista ja mikä ei. Ja lopputuloksena ymmärsin kyllä, miksi mies on vihainen, mutta 90 prosenttia hänen vihastaan johtui joko kapeakatseisuudesta tai siitä, että hän ei ollut huomioinut minun puoltani asioissa. Kun aloin keskustella asiasta ja kertoa omaa kantaani, niin mies katsoi sivuun, ikkunasta ulos, ja tuhahteli sillä lailla vihaisesti naureskellen. Sanoin, että haluan hänen kuuntelevan minua, koska minäkin kuuntelin häntä. Hän vastasi, että hänen ei tarvitse kuunnella minua, koska minun sanomani asiat ovat tyhmiä. No, niinhän minäkin olin sitä mieltä, että 90 prosenttia hänen sanomisistaan olivat tyhmiä, mutta olin silti kuunnellut ja pohtinut hänen sanomaansa, kunnioittavana eleenä häntä ja hänen tunteitaan kohtaan...
Lopulta mies vain jankutti ja jankutti, haukkui ja huusi, ei antanut minulle puheenvuoroa. Hän asetti minut tilanteeseen, jossa en voinut tehdä enkä sanoa mitään viedäkseni tilannetta eteenpäin, tai lopettaakseni sen. Joten osoitin ovea ja käskin painumaan ulos, koska minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa saada mitään tehtyä.
Tarjosin hänelle vielä mahdollisuutta päättää suhteemme aikuismaisesti. Lähetin tekstiviestin, että suostuisin keskustelemaan asiasta ravintolassa (ei kodissani). Siinä keskustelussa olisin kertonut hänelle, mitä ajattelin tuollaisesta ongelmankäsittelytyylistä, ja että sen vuoksi en enää halua olla häneen väleissä. Mutta Herra Valtapeli piti minua radiohiljaisuudessa 3 viikkoa, ja vasta sitten rupesi kyselemään kuulumisiani, tungetellen asuntooni. En todellakaan enää vastannut hänelle, koska hän oli tahallaan pitänyt minua roikkumassa 3 viikkoa, ja sitten ei edes huomioinut kutsuani tavata ravintolassa, vaan yritti tunkea suoraan takaisin iholle. Kun en vastannut, mies yritti vielä oikein manipuloida minua vastaamaan: ensin hän sanoi, että "vastaa minulle jos haluat tavata", sitten "vastaa myös, jos et enää halua tavata", ja lopulta "oletko kunnossa, olen tosi huolissani". Hän siis yritti asettaa minut tilanteeseen, jossa minun olisi pakko vastata hänen tekstiviestiinsä riippumatta siitä, halusinko vastata vai en, ja lopuksi teeskenteli olevansa huolestunut hyvinvoinnistani, jotta tuntisin oloni kusipääksi, mikäli en vastaisi.
No, en silti enää vastannut hänelle mitään, enkä ole sen koommin häntä nähnyt. Olen siitä lähtien tuntenut oloni ihanan vapaaksi, kun ei ole tarvinnut jaksaa ukkoa, joka vaatii itselleen huomiota ja omien halujensa täyttämistä, mutta ei ole valmis antamaan sitä samaa minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäkä jäkä jäkä - ja sitten vain poistuu? Tai siis kuten ap kirjoitti:
"Eli ei kiinnosta toisen vastaus / toisen kokemus / toisen ajatukset / toisen tunteet."
Noh, paljon parempi tuo kuin että ne kiinnostaisivat miestä, jolloin mies sanoittaisi kumppaninsa tunteet, kertoisi kumppaninsa ajatukset, vastaisi kumppaninsa puolesta ja kertoisi miten kumppani tuon tilanteen kokee.
Niin, ap, ole iloinen että sinulla on tuollainen välinpitämätön mies. Paljon pahempi olisi jos sinulla olisi mies joka välittäisi sun vastauksista/kokemuksesta/ajatuksista/tunteista, koska sitten se alkaisi puhua ja huolehtia niistä sun puolesta.
t. Ikuinen optimisti, minulla on hyvä asenne, näen aina kaikkien tilanteiden positiivisen puolen
Seuraavalla kerralla kun aloittaa tuon, niin poistu itse paikalta. Ei sinunkaan ole sitä pakko kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuunteletko itse oikeasti mitä mies sanoo vai meneekö toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos jonka jälkeen jatkuu ihan täsmälleen sama toiminta mikä miestä ärsyttää? Naisilla kun tapana on vaatia muita kuuntelemaan mutta itse ei suostu kuuntelemaan
Kiitos ihanasta pitkästä vastauksestasi! Onneksi osasit irtautua tuosta miehestä. Hieno juttu että tunnustit tuon manipuloivan käyttäytymisen etkä enää vastannut viesteihin. Itse olen ollut liian nuori ja heikko aikanaan toimiakseni noin päättäväisesti.
Haluaisin tarkentaa alkuperäistä tekstiäni kohtaa ’unohtaa koko juttu’. - en tarkoita tuossa miehen jättämistä, vaan riidan unohtamista. Eli että annan asian olla. Mitä muutakaan mä voin tehdä? En voi pakottaa ketään mua kuuntelemaan. ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyi, toivottavasti ehdit vielä erota tuollaisesta ääliöstä.
Jos et, niin voit yrittää korjata tilannetta ottamalla homman joskus puheeksi hänen kanssaan. Silloin, kun päällä ei ole riitaa. Sinusta tuntuu pahalta, kun joudut kuuntelemaan miehen purkautumisia sinua kohtaan ilman, että saat itse tulla kuulluksi. Tuollainen riitely on myös hedelmätöntä, koska kun mies vain purkaa vihan, muttei suostu keskustelemaan ongelmasta, niin mikään ei muutu, molemmille jää vain paha mieli.
Mutta jos ette ole jo liian pitkällä aviossa, niin ero on kevein vaihtoehto. Tunsin itse juuri tuollaisen miehen. Hän suuttui minulle ominaisuuksistani, joista ei pitänyt, ja kuuntelin kärsivällisesti hänen huutoaan ja raivoamistaan, oikeasti pureskellen sitä, mikä kritiikki oli aiheellista ja mikä ei. Ja lopputuloksena ymmärsin kyllä, miksi mies on vihainen, mutta 90 prosenttia hänen vihastaan johtui joko kapeakatseisuudesta tai siitä, että hän ei ollut huomioinut minun puoltani asioissa. Kun aloin keskustella asiasta ja kertoa omaa kantaani, niin mies katsoi sivuun, ikkunasta ulos, ja tuhahteli sillä lailla vihaisesti naureskellen. Sanoin, että haluan hänen kuuntelevan minua, koska minäkin kuuntelin häntä. Hän vastasi, että hänen ei tarvitse kuunnella minua, koska minun sanomani asiat ovat tyhmiä. No, niinhän minäkin olin sitä mieltä, että 90 prosenttia hänen sanomisistaan olivat tyhmiä, mutta olin silti kuunnellut ja pohtinut hänen sanomaansa, kunnioittavana eleenä häntä ja hänen tunteitaan kohtaan...
Lopulta mies vain jankutti ja jankutti, haukkui ja huusi, ei antanut minulle puheenvuoroa. Hän asetti minut tilanteeseen, jossa en voinut tehdä enkä sanoa mitään viedäkseni tilannetta eteenpäin, tai lopettaakseni sen. Joten osoitin ovea ja käskin painumaan ulos, koska minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa saada mitään tehtyä.
Tarjosin hänelle vielä mahdollisuutta päättää suhteemme aikuismaisesti. Lähetin tekstiviestin, että suostuisin keskustelemaan asiasta ravintolassa (ei kodissani). Siinä keskustelussa olisin kertonut hänelle, mitä ajattelin tuollaisesta ongelmankäsittelytyylistä, ja että sen vuoksi en enää halua olla häneen väleissä. Mutta Herra Valtapeli piti minua radiohiljaisuudessa 3 viikkoa, ja vasta sitten rupesi kyselemään kuulumisiani, tungetellen asuntooni. En todellakaan enää vastannut hänelle, koska hän oli tahallaan pitänyt minua roikkumassa 3 viikkoa, ja sitten ei edes huomioinut kutsuani tavata ravintolassa, vaan yritti tunkea suoraan takaisin iholle. Kun en vastannut, mies yritti vielä oikein manipuloida minua vastaamaan: ensin hän sanoi, että "vastaa minulle jos haluat tavata", sitten "vastaa myös, jos et enää halua tavata", ja lopulta "oletko kunnossa, olen tosi huolissani". Hän siis yritti asettaa minut tilanteeseen, jossa minun olisi pakko vastata hänen tekstiviestiinsä riippumatta siitä, halusinko vastata vai en, ja lopuksi teeskenteli olevansa huolestunut hyvinvoinnistani, jotta tuntisin oloni kusipääksi, mikäli en vastaisi.
No, en silti enää vastannut hänelle mitään, enkä ole sen koommin häntä nähnyt. Olen siitä lähtien tuntenut oloni ihanan vapaaksi, kun ei ole tarvinnut jaksaa ukkoa, joka vaatii itselleen huomiota ja omien halujensa täyttämistä, mutta ei ole valmis antamaan sitä samaa minulle.
Siis sinulle vastasin tämän kiitos pitkästä vastauksesta ja ymmärryksestä! ap.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ihanasta pitkästä vastauksestasi! Onneksi osasit irtautua tuosta miehestä. Hieno juttu että tunnustit tuon manipuloivan käyttäytymisen etkä enää vastannut viesteihin. Itse olen ollut liian nuori ja heikko aikanaan toimiakseni noin päättäväisesti.
Haluaisin tarkentaa alkuperäistä tekstiäni kohtaa ’unohtaa koko juttu’. - en tarkoita tuossa miehen jättämistä, vaan riidan unohtamista. Eli että annan asian olla. Mitä muutakaan mä voin tehdä? En voi pakottaa ketään mua kuuntelemaan. ap.
Jos riidan unohtamisella tarkoitat sitä, että olet kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, niin se ei kuulosta järkevältä. Anteeksiantaminen on sopivissa määrin hyvä asia, mutta se on eri asia, kuin ongelmien sivuuttaminen ja ovimaton leikkiminen.
En utele mitään yksityiskohtia elämästäsi, mutta jos haluat vastata yleisluontoisiin kysymyksiin, niin minkälaisista asioista teillä yleensä tulee riitaa? Ja miten riita syntyy? Eli esim. pahastuuko mies jostain, mitä sinä teet tai olet, pahastutko sinä siitä mitä mies tekee tai on, vai pahastuuko teistä jompikumpi jostain ulkoisesta tekijästä? Ja syntyykö riita esim. niin, että mies alkaa yhtäkkiä pasattaa jostain, tai että sinä sanot jotain ja mies reagoi siihen tuolla hullulla pasatuksella, vai keskusteletteko ensin normaalisti ja sitten se vain yltyy miehen pasatusmonologiksi?
Ja mitä mieltä yleensä olet niistä asioista, joista miehesi riitelee? Oletko miettinyt niitä asioita, mistä hän raivoaa? Ovatko ne sinun mielestäsi yleensä aiheellisia syitä suuttumiseen, vai aiheettomia? Vai osin aiheellisia ja osin aiheettomia?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ihanasta pitkästä vastauksestasi! Onneksi osasit irtautua tuosta miehestä. Hieno juttu että tunnustit tuon manipuloivan käyttäytymisen etkä enää vastannut viesteihin. Itse olen ollut liian nuori ja heikko aikanaan toimiakseni noin päättäväisesti.
Haluaisin tarkentaa alkuperäistä tekstiäni kohtaa ’unohtaa koko juttu’. - en tarkoita tuossa miehen jättämistä, vaan riidan unohtamista. Eli että annan asian olla. Mitä muutakaan mä voin tehdä? En voi pakottaa ketään mua kuuntelemaan. ap.
Oma mieheni on samanlainen, mutta lisäksi erittäin aggressiivinen, eli kun hän suuttuu, on hän todella raivokas ja paha suustaan.
Itse toimin niin, että kun hän on tuntee vallassa, ja purkaa raivoaan minuun, kuuntelen rauhallisesti. En yleensä edes yritä sanoa mitään väliin, koska ei hän sitä pysty siinä tilanteessa käsitteleen. Purlauksensa jälkeen poistuu paikalta ovia paiskown tms.
Kun hän palaa, on minun vuoroni. En kertaakaan 15v avioliiton aikana ole "vain unohtanut" riitaa. Jos hän ei suostu kuuntelemaan minun puoltani, mikään ei kodissamme palaa normaaliksi, ennen kuin hän suostuu kuuntelemaan. Minä en puhu nelle, en siivoa, en laita ruokaa, en yhtään mitään, ennen kun hän suostuu kuuntelemaan.
Ensimmäiset vuodet olivat haastavimpia. Nykyään mies tulee aika nopeasti ja katuvana takaisin, kun tietää että on sanonut pahasti, ja tietää että asia ei ratkea ennen kun minäkin olen tullut kuulluksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ihanasta pitkästä vastauksestasi! Onneksi osasit irtautua tuosta miehestä. Hieno juttu että tunnustit tuon manipuloivan käyttäytymisen etkä enää vastannut viesteihin. Itse olen ollut liian nuori ja heikko aikanaan toimiakseni noin päättäväisesti.
Haluaisin tarkentaa alkuperäistä tekstiäni kohtaa ’unohtaa koko juttu’. - en tarkoita tuossa miehen jättämistä, vaan riidan unohtamista. Eli että annan asian olla. Mitä muutakaan mä voin tehdä? En voi pakottaa ketään mua kuuntelemaan. ap.Oma mieheni on samanlainen, mutta lisäksi erittäin aggressiivinen, eli kun hän suuttuu, on hän todella raivokas ja paha suustaan.
Itse toimin niin, että kun hän on tuntee vallassa, ja purkaa raivoaan minuun, kuuntelen rauhallisesti. En yleensä edes yritä sanoa mitään väliin, koska ei hän sitä pysty siinä tilanteessa käsitteleen. Purlauksensa jälkeen poistuu paikalta ovia paiskown tms.
Kun hän palaa, on minun vuoroni. En kertaakaan 15v avioliiton aikana ole "vain unohtanut" riitaa. Jos hän ei suostu kuuntelemaan minun puoltani, mikään ei kodissamme palaa normaaliksi, ennen kuin hän suostuu kuuntelemaan. Minä en puhu nelle, en siivoa, en laita ruokaa, en yhtään mitään, ennen kun hän suostuu kuuntelemaan.
Ensimmäiset vuodet olivat haastavimpia. Nykyään mies tulee aika nopeasti ja katuvana takaisin, kun tietää että on sanonut pahasti, ja tietää että asia ei ratkea ennen kun minäkin olen tullut kuulluksi.
Lisään vielä, että kun mies lähtee ovesta, lyö luurin korvaan, vetää kuulokkeet korville tms, minä en häntä ala jahtaamaan. En soittele, en viestittele, en edes mene toiseen huoneeseen. Olen sitä mieltä, että se joka kävelee tilanteesta ulos, kävelee myös takaisin tilanteeseen. Hänen vastuullaan on korjata lapsellinen käytöksensä, ja palata ns neuvottelupöytään itsenäisesti ja omasta halustaan.
Joskus siihen menee kauemmin, mutta nykyään maksimissaan pari tuntia, koska hän tietää että minä en anna senttiäkään periksi hänen vallankäytölleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ihanasta pitkästä vastauksestasi! Onneksi osasit irtautua tuosta miehestä. Hieno juttu että tunnustit tuon manipuloivan käyttäytymisen etkä enää vastannut viesteihin. Itse olen ollut liian nuori ja heikko aikanaan toimiakseni noin päättäväisesti.
Haluaisin tarkentaa alkuperäistä tekstiäni kohtaa ’unohtaa koko juttu’. - en tarkoita tuossa miehen jättämistä, vaan riidan unohtamista. Eli että annan asian olla. Mitä muutakaan mä voin tehdä? En voi pakottaa ketään mua kuuntelemaan. ap.Oma mieheni on samanlainen, mutta lisäksi erittäin aggressiivinen, eli kun hän suuttuu, on hän todella raivokas ja paha suustaan.
Itse toimin niin, että kun hän on tuntee vallassa, ja purkaa raivoaan minuun, kuuntelen rauhallisesti. En yleensä edes yritä sanoa mitään väliin, koska ei hän sitä pysty siinä tilanteessa käsitteleen. Purlauksensa jälkeen poistuu paikalta ovia paiskown tms.
Kun hän palaa, on minun vuoroni. En kertaakaan 15v avioliiton aikana ole "vain unohtanut" riitaa. Jos hän ei suostu kuuntelemaan minun puoltani, mikään ei kodissamme palaa normaaliksi, ennen kuin hän suostuu kuuntelemaan. Minä en puhu nelle, en siivoa, en laita ruokaa, en yhtään mitään, ennen kun hän suostuu kuuntelemaan.
Ensimmäiset vuodet olivat haastavimpia. Nykyään mies tulee aika nopeasti ja katuvana takaisin, kun tietää että on sanonut pahasti, ja tietää että asia ei ratkea ennen kun minäkin olen tullut kuulluksi.
Lisään vielä, että kun mies lähtee ovesta, lyö luurin korvaan, vetää kuulokkeet korville tms, minä en häntä ala jahtaamaan. En soittele, en viestittele, en edes mene toiseen huoneeseen. Olen sitä mieltä, että se joka kävelee tilanteesta ulos, kävelee myös takaisin tilanteeseen. Hänen vastuullaan on korjata lapsellinen käytöksensä, ja palata ns neuvottelupöytään itsenäisesti ja omasta halustaan.
Joskus siihen menee kauemmin, mutta nykyään maksimissaan pari tuntia, koska hän tietää että minä en anna senttiäkään periksi hänen vallankäytölleen.
Aika kylmähermoinen saa olla että tuollaiseen kykenee kun toinen perseilee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ihanasta pitkästä vastauksestasi! Onneksi osasit irtautua tuosta miehestä. Hieno juttu että tunnustit tuon manipuloivan käyttäytymisen etkä enää vastannut viesteihin. Itse olen ollut liian nuori ja heikko aikanaan toimiakseni noin päättäväisesti.
Haluaisin tarkentaa alkuperäistä tekstiäni kohtaa ’unohtaa koko juttu’. - en tarkoita tuossa miehen jättämistä, vaan riidan unohtamista. Eli että annan asian olla. Mitä muutakaan mä voin tehdä? En voi pakottaa ketään mua kuuntelemaan. ap.Oma mieheni on samanlainen, mutta lisäksi erittäin aggressiivinen, eli kun hän suuttuu, on hän todella raivokas ja paha suustaan.
Itse toimin niin, että kun hän on tuntee vallassa, ja purkaa raivoaan minuun, kuuntelen rauhallisesti. En yleensä edes yritä sanoa mitään väliin, koska ei hän sitä pysty siinä tilanteessa käsitteleen. Purlauksensa jälkeen poistuu paikalta ovia paiskown tms.
Kun hän palaa, on minun vuoroni. En kertaakaan 15v avioliiton aikana ole "vain unohtanut" riitaa. Jos hän ei suostu kuuntelemaan minun puoltani, mikään ei kodissamme palaa normaaliksi, ennen kuin hän suostuu kuuntelemaan. Minä en puhu nelle, en siivoa, en laita ruokaa, en yhtään mitään, ennen kun hän suostuu kuuntelemaan.
Ensimmäiset vuodet olivat haastavimpia. Nykyään mies tulee aika nopeasti ja katuvana takaisin, kun tietää että on sanonut pahasti, ja tietää että asia ei ratkea ennen kun minäkin olen tullut kuulluksi.
Lisään vielä, että kun mies lähtee ovesta, lyö luurin korvaan, vetää kuulokkeet korville tms, minä en häntä ala jahtaamaan. En soittele, en viestittele, en edes mene toiseen huoneeseen. Olen sitä mieltä, että se joka kävelee tilanteesta ulos, kävelee myös takaisin tilanteeseen. Hänen vastuullaan on korjata lapsellinen käytöksensä, ja palata ns neuvottelupöytään itsenäisesti ja omasta halustaan.
Joskus siihen menee kauemmin, mutta nykyään maksimissaan pari tuntia, koska hän tietää että minä en anna senttiäkään periksi hänen vallankäytölleen.
Aika kylmähermoinen saa olla että tuollaiseen kykenee kun toinen perseilee
On se niinkin, mutta totuus on että kuumakallen kumppaniksi ei sovi kuin kylmähermoinen vastapari, muutenhan suhde loppuisi jo alkumetreillä räjähtävästi tai jos kyseessä myötäilevä kumppani, hänen kanssaan todennäköisesti epäsuhtaiseen ja alistavaan tilanteeseen... :(
Alue: Aihe vapaa
Sellastahan se tappelu on.