Lue keskustelun säännöt.
Mistä näin perustavanlaatuinen ero ajattelussa voi johtua?
16.04.2022 |
Ihmisillä on niin järkyttävän omituisia tapoja ajatella, että sitä on tosi vaikea käsittää edes, miten joku on voinut päätyä ihmeellisiin näkemyksiinsä. Voisiko joku yrittää avata sitä loogista päätelmien polkua mikä voi johtaa esim. seuraavanlaiseen ajattelutapaan?
Siis kun itse ajattelen että maailma ei missään nimessä ole yhtään kenenkään 7 miljardin ihmisen kohdalla lähtökohdiltaan tasa-arvoinen, eikä kukaan täällä ponnista mistään samalta viivalta ikinä, vaikka olisi identtinen kaksonen.
Käsitän että, ihmisillä on jokaisella ihan omanlaiset elämäntapahtumat ja sattumukset, jotka vaikuttavat voimavaroihin, mahdollisuuksiin ja tulevaisuuden näkymiin.
Ihmisillä on erilaisia vanhempia, perheitä ja lähipiirejä. Erilaisia opettajia, koulukavereita, kasvuympäristöjä. Erilainen biologia, erilaiset sairaudet, erilaiset lahjakkuudet ja erilaiset haasteet.
Ihmisillä on erilaisia onnenkantamoisia, perintojä, arpavoittoja, ja erilaisia onnettomuuksia, vahinkoja ja kuoleman tapauksia lähellä.
Kuitenkin aika moni tälläkin palstalla on kiekunut moneen otteeseen, että jokaisella on samat mahdollisuudet pärjätä, kun meillä on ilmainen koulutus.
Tämä on käsittämätön ajattelutapa mielestäni.
Eihän voi unohtaa kaikkia miljoonia eri muuttujia, ja tuosta vaan unhotaa kaikkia seikkoja, jotka tekevät toisten voimavaroista minimaaliset.
Jotkut ihmiset kuitenkin ajattelevat, että kun he itse ovat pärjänneet, niin kaikilla muilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä kuin heillä. Että kenelläkään ei voi olla vaikeampaa kuin heillä.
Ja on AINA oma vika, jos ei pärjää. Mikään ei koskaan ole muiden syy, eikä ympäristön vika. Vaan aina, oli mitä tahansa tapahtunut, niin se on oma vika.
Ja jos ihminen ei suostu "myöntämään" että on oma vika, niin tämä on "uhriutuja"
Mikään ei saisi pistää ihmistä polvilleen koskaan, ja päivässä pitää selvitä ihan mistä tahansa, tai on "makaamaan heittäytyjä".
Kysyn: Mikä saa ihmisen ajattelemaan noin raa`asti? Mikä tekee ihmisestä niin epäinhimillisen, että ei pysty antamaan yhtään armoa muille, tai näkemään toisia ihmisinä?
Mistä syntyy käsitsys että toisen ihmisen on oltava robotti, joka ei mene mistään rikki?
Kommentit (6)
Totta puhut. Kuitenkaan uhriutuminen ja muiden syytely ei ole mistään kotoisin, mitä näkee ja kuulee paljon tälläkin palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaaha, taas joku luuseri yrittää syyttää muita omista epäonnistumisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Totta puhut. Kuitenkaan uhriutuminen ja muiden syytely ei ole mistään kotoisin, mitä näkee ja kuulee paljon tälläkin palstalla.
En ole AP, mutta kyllä joo kaikkia ääripäitä näkee näillä palstoilla, joskus tosielämässäkin. Aika paha se on ulkopuolisena varmaksi tietää, milloin joku vain uhriutuu ja syyttelee toisia aiheetta, ja milloin on aihettakin. Varmuuden vuoksi yritän aina tukea uhria edes siten, että annan puhua, vaikken ehkä ihan uskoisikaan kaikkea. Ei se ole multa mitään pois.
Joskus syynä voi olla, että ihminen on vain vähän yksinkertainen.
Hyvä kysymys. No täällä netissä moni provoaa. Ja moni on käpertynyt niin oman elämänsä murheiden ympärille, että heitä ainoastaan ärsyyttää kuulla toisten vaikeuksista, eivät osaa eivätkä ymmärrä osoittaa myötätuntoa. Ja monille on niin mahdoton paikka myöntää, että se, ettei heillä ole vielä ollut elämässään suurempia vastoinkäymisiä, johtuu melkein ainoastaan siitä, että heillä nyt on vaan sattunut olemaan hyvä tuuri, toistaiseksi, ja se voi päättyä mikä hetki tahansa. Heillä ei menekään hyvin sen takia, että olisivat fiksumpia ja vahvempia kuin me muut, vaan ihan vaan siksi, että on sattunut olemaan tuuria monenkin asian suhteen. Voi olla ihan sellainen puolustautumiskeinokin sitä vastaan, että elämässä nyt vaan voi käydä vaikka kuinka ikävästi kelle tahansa, ja siihen ei voi juurikaan vaikuttaa. On mukavampi ajatella, että elämässä menee aina vain hyvin, kun on fiksu ja vahva.