Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset tunkee koirineen iholle kun minulla on koiranpentu
16.04.2022 |
Pentu on nyt 5kk vanha. On arka vieraita koiria kohtaan (jotka on usein monta kertaa isompia) joten olen päättänyt ettei hihnassa moikata. Meillä on tuttuja koiria joiden kanssa sitten leikkii.
Lenkillä jos tulee toinen koira vastaan niin menen eri reittiä jos mahdollista. Jos ei niin menen selkeästi tien reunaan ja selkä toisia päin. Palkkaan omaa pentua kun se on rauhassa ja se on aina ihan rauhassa kunhan ei toinen koira tule liian lähelle. Sanon vielä aina ääneen että OHI.
Mutta Ei ole kerta eikä kaksi kun toinen kiertää koiransa kanssa mun selän taakse ja päästää sieltä ilman lupaa oman koiransa mun koiran luo, tai sit jäädään oikeasti siihen metrin päähän viereen sen oman koiran kanssa seisomaan ja toljottamaan. Siitä sit pentu alkaa haukkumaan kun yks ei mene ohi vaan tulee iholle.
Ihan oikeasti, eikö koiranomistajilla liiku mitään päässä, ihan perus ohitussäännöt pitäis jokasella olla hallussa?
Kommentit (62)
Aran koiran kanssa lenkkeily on ihan tuskaa, kun niin moni jää oman koiransa kanssa tuijottamaan. Jotkut jopa kommentoi oman koirani käytöstä, mikä ei ole yhtään kivaa eikä auta ketään.
Monen mielestä sujuva ohitus on myös sellainen, että se koira hyppii ja roikkuu hihnan päässä, sekä haukkuu minulle ja koiralleni. Omistaja ei ehkä edes katso kohti, vaan vetää hihnaa niin että (yleensä pieni) koira roikkuu siinä, mutta ei lopeta räyhäämistä.
Tällaisten kanssako koiraa pitää sitten sosiaalistaa?!
Ei ap vaan joku samasta kärsivä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No avaa suusi ja sano heille, että sinä parhaillaan koulutat pentuasi etkä halua häiriötekijöitä. Mistä joku tuntematon voi tietää, mitä haluat.
Pakkohan se on jos toinen ei sanomatta ymmärrä ettei omaa koiraa voi päästää toisten luo ilman että kysyy lupaa ensin
Yleensä pennut ovat tosi uteliaita muita koiria kohtaan. Vaikuttaa vähän siltä, että ap on tartuttanut oman pelkonsa pentuunsa. Pentu luulee, että sen pitää puolustaa ap:ta muilta koirilta.
Minkä pelon? En minä pelkää muita koiria. Oma koirani on hyvin pieni ja vieraat koirat on sille pelottavia. Pentu on ihan nätisti kunhan sitä ei pakoteta vieraan koiran haisteltavaksi. Meidän ei tarvitse lymyillä puskissa tai muutakaan ihmeellistä. Pentu ottaa minuun heti katsekontaktin kun näkee vieraan koiran ja saa palkan. Mennään sen verran tien sivuun ettei ihan nokakkain tarvitse olla, jos tie on kapea.
Ongelma on omistajat jotka luulee että on ihan ok päästää se oma koira mun selän takaa yllättäen pennun luo. En todellakaan ymmärrä kenen mielestä tuo on mitenkään ok?
Kuinka paljon näitä tilanteita oikein on, ettet seuraa ympäristöä lainkaan? Jos koirasi pelkää muita koiria, niin sitten sinun tehtävä on huomata ne muut koirakot ensin ja hoitaa oma koira eri suuntaan ennen kuin hän reagoi toisiin koiriin. Se ei onnistu, jos olet koko ajan nenä kiinni koirassa etkä seuraa lainkaan mitä liikennettä ympärillä on.
Aloittajan toimethan ovat nimenomaa sen ympäristön seuraamisen tuloksia. Hän on havainnut koiralleen liian vaikean tilanteen ja ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen tilanteen sujumaan ongelmitta. Jos minä kulkisin heidän ohitseen oman koirani kanssa, tajuaisin kyllä, että nyt ei ole oikea hetki lähestyä heitä.
Vierailija kirjoitti:
Aran koiran kanssa lenkkeily on ihan tuskaa, kun niin moni jää oman koiransa kanssa tuijottamaan. Jotkut jopa kommentoi oman koirani käytöstä, mikä ei ole yhtään kivaa eikä auta ketään.
Monen mielestä sujuva ohitus on myös sellainen, että se koira hyppii ja roikkuu hihnan päässä, sekä haukkuu minulle ja koiralleni. Omistaja ei ehkä edes katso kohti, vaan vetää hihnaa niin että (yleensä pieni) koira roikkuu siinä, mutta ei lopeta räyhäämistä.
Tällaisten kanssako koiraa pitää sitten sosiaalistaa?!
Ei ap vaan joku samasta kärsivä
No tuossa tilanteessahan omistaja tekee selväksi, että ei saa lähestyä ja pyrkii viemään koiransa pois tilanteesta, jotta se rauhoittuu. Eli koira on jo ehtinyt reagoida ikävällä tavalla, joten paras vaihtoehto on vain poistua tilanteesta nopeasti. Jos liikaa huomioi, niin se koiran käytös vaan vahvistuu. Tai sitten se luulee, että räyhäämällä pääsee moikkaamaan muita koiria. Aika typerä pitää olla, jos tuollaisessa tilanteessa menee tyrkyttämään pentua tutustumaan, kun omistaja pyrkii ärsykkeen luota nimenomaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No avaa suusi ja sano heille, että sinä parhaillaan koulutat pentuasi etkä halua häiriötekijöitä. Mistä joku tuntematon voi tietää, mitä haluat.
Pakkohan se on jos toinen ei sanomatta ymmärrä ettei omaa koiraa voi päästää toisten luo ilman että kysyy lupaa ensin
Yleensä pennut ovat tosi uteliaita muita koiria kohtaan. Vaikuttaa vähän siltä, että ap on tartuttanut oman pelkonsa pentuunsa. Pentu luulee, että sen pitää puolustaa ap:ta muilta koirilta.
Minkä pelon? En minä pelkää muita koiria. Oma koirani on hyvin pieni ja vieraat koirat on sille pelottavia. Pentu on ihan nätisti kunhan sitä ei pakoteta vieraan koiran haisteltavaksi. Meidän ei tarvitse lymyillä puskissa tai muutakaan ihmeellistä. Pentu ottaa minuun heti katsekontaktin kun näkee vieraan koiran ja saa palkan. Mennään sen verran tien sivuun ettei ihan nokakkain tarvitse olla, jos tie on kapea.
Ongelma on omistajat jotka luulee että on ihan ok päästää se oma koira mun selän takaa yllättäen pennun luo. En todellakaan ymmärrä kenen mielestä tuo on mitenkään ok?
Kuinka paljon näitä tilanteita oikein on, ettet seuraa ympäristöä lainkaan? Jos koirasi pelkää muita koiria, niin sitten sinun tehtävä on huomata ne muut koirakot ensin ja hoitaa oma koira eri suuntaan ennen kuin hän reagoi toisiin koiriin. Se ei onnistu, jos olet koko ajan nenä kiinni koirassa etkä seuraa lainkaan mitä liikennettä ympärillä on.
Aloittajan toimethan ovat nimenomaa sen ympäristön seuraamisen tuloksia. Hän on havainnut koiralleen liian vaikean tilanteen ja ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen tilanteen sujumaan ongelmitta. Jos minä kulkisin heidän ohitseen oman koirani kanssa, tajuaisin kyllä, että nyt ei ole oikea hetki lähestyä heitä.
Ja ratkaisu siihen on siinä tilanteessa avata suunsa ja sanoa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No avaa suusi ja sano heille, että sinä parhaillaan koulutat pentuasi etkä halua häiriötekijöitä. Mistä joku tuntematon voi tietää, mitä haluat.
Pakkohan se on jos toinen ei sanomatta ymmärrä ettei omaa koiraa voi päästää toisten luo ilman että kysyy lupaa ensin
Yleensä pennut ovat tosi uteliaita muita koiria kohtaan. Vaikuttaa vähän siltä, että ap on tartuttanut oman pelkonsa pentuunsa. Pentu luulee, että sen pitää puolustaa ap:ta muilta koirilta.
Minkä pelon? En minä pelkää muita koiria. Oma koirani on hyvin pieni ja vieraat koirat on sille pelottavia. Pentu on ihan nätisti kunhan sitä ei pakoteta vieraan koiran haisteltavaksi. Meidän ei tarvitse lymyillä puskissa tai muutakaan ihmeellistä. Pentu ottaa minuun heti katsekontaktin kun näkee vieraan koiran ja saa palkan. Mennään sen verran tien sivuun ettei ihan nokakkain tarvitse olla, jos tie on kapea.
Ongelma on omistajat jotka luulee että on ihan ok päästää se oma koira mun selän takaa yllättäen pennun luo. En todellakaan ymmärrä kenen mielestä tuo on mitenkään ok?
Kuinka paljon näitä tilanteita oikein on, ettet seuraa ympäristöä lainkaan? Jos koirasi pelkää muita koiria, niin sitten sinun tehtävä on huomata ne muut koirakot ensin ja hoitaa oma koira eri suuntaan ennen kuin hän reagoi toisiin koiriin. Se ei onnistu, jos olet koko ajan nenä kiinni koirassa etkä seuraa lainkaan mitä liikennettä ympärillä on.
Aloittajan toimethan ovat nimenomaa sen ympäristön seuraamisen tuloksia. Hän on havainnut koiralleen liian vaikean tilanteen ja ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen tilanteen sujumaan ongelmitta. Jos minä kulkisin heidän ohitseen oman koirani kanssa, tajuaisin kyllä, että nyt ei ole oikea hetki lähestyä heitä.
Mun on tosi vaikea uskoa, että tällaisia tilanteita on paljon, jossa joku väkisin tulee, vaikka on käännetty selkäkin. Mutta jos näin tosiaan on, niin ap:na silloin EN kääntyisi kokonaan pois. Menisin oman koiran ja lähestyvän koiran väliin, laittaisin käden eteen ja sanoisin, että ei saa tulla. Koulutustilanne päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No avaa suusi ja sano heille, että sinä parhaillaan koulutat pentuasi etkä halua häiriötekijöitä. Mistä joku tuntematon voi tietää, mitä haluat.
Pakkohan se on jos toinen ei sanomatta ymmärrä ettei omaa koiraa voi päästää toisten luo ilman että kysyy lupaa ensin
Yleensä pennut ovat tosi uteliaita muita koiria kohtaan. Vaikuttaa vähän siltä, että ap on tartuttanut oman pelkonsa pentuunsa. Pentu luulee, että sen pitää puolustaa ap:ta muilta koirilta.
Minkä pelon? En minä pelkää muita koiria. Oma koirani on hyvin pieni ja vieraat koirat on sille pelottavia. Pentu on ihan nätisti kunhan sitä ei pakoteta vieraan koiran haisteltavaksi. Meidän ei tarvitse lymyillä puskissa tai muutakaan ihmeellistä. Pentu ottaa minuun heti katsekontaktin kun näkee vieraan koiran ja saa palkan. Mennään sen verran tien sivuun ettei ihan nokakkain tarvitse olla, jos tie on kapea.
Ongelma on omistajat jotka luulee että on ihan ok päästää se oma koira mun selän takaa yllättäen pennun luo. En todellakaan ymmärrä kenen mielestä tuo on mitenkään ok?
Kuinka paljon näitä tilanteita oikein on, ettet seuraa ympäristöä lainkaan? Jos koirasi pelkää muita koiria, niin sitten sinun tehtävä on huomata ne muut koirakot ensin ja hoitaa oma koira eri suuntaan ennen kuin hän reagoi toisiin koiriin. Se ei onnistu, jos olet koko ajan nenä kiinni koirassa etkä seuraa lainkaan mitä liikennettä ympärillä on.
Aloittajahan kertoi menevänsä tien sivuun ja ottavansa kontaktin koiraansa kun näkee, että joku on tulossa ohi, eli hän on täysin tietoinen siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Mutta on oikeasti hämmästyttävän paljon koiranulkoiluttajia, jotka ensin menevät vastaantulijan ohi koira lyhyellä hihnalla, ja sitten heti ohituksen jälkeen päästävät hihnan pitkäksi, niin että heidän koiransa ryntää takaapäin juuri ohitetun koiran luo. Minäkin yritän vilkuilla olkani yli aina ohitustilanteissa juuri tuon takia, mutta valitettavasti minulla on silmät vain yhdellä puolella, ja kävellessä on pakko katsella pääasiassa siihen kävelysuuntaan, joten en aina ehdi huomata kun jonkun koira syöksyy sekunnissa takaapäin omaani kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No avaa suusi ja sano heille, että sinä parhaillaan koulutat pentuasi etkä halua häiriötekijöitä. Mistä joku tuntematon voi tietää, mitä haluat.
Pakkohan se on jos toinen ei sanomatta ymmärrä ettei omaa koiraa voi päästää toisten luo ilman että kysyy lupaa ensin
Yleensä pennut ovat tosi uteliaita muita koiria kohtaan. Vaikuttaa vähän siltä, että ap on tartuttanut oman pelkonsa pentuunsa. Pentu luulee, että sen pitää puolustaa ap:ta muilta koirilta.
Minkä pelon? En minä pelkää muita koiria. Oma koirani on hyvin pieni ja vieraat koirat on sille pelottavia. Pentu on ihan nätisti kunhan sitä ei pakoteta vieraan koiran haisteltavaksi. Meidän ei tarvitse lymyillä puskissa tai muutakaan ihmeellistä. Pentu ottaa minuun heti katsekontaktin kun näkee vieraan koiran ja saa palkan. Mennään sen verran tien sivuun ettei ihan nokakkain tarvitse olla, jos tie on kapea.
Ongelma on omistajat jotka luulee että on ihan ok päästää se oma koira mun selän takaa yllättäen pennun luo. En todellakaan ymmärrä kenen mielestä tuo on mitenkään ok?
Kuinka paljon näitä tilanteita oikein on, ettet seuraa ympäristöä lainkaan? Jos koirasi pelkää muita koiria, niin sitten sinun tehtävä on huomata ne muut koirakot ensin ja hoitaa oma koira eri suuntaan ennen kuin hän reagoi toisiin koiriin. Se ei onnistu, jos olet koko ajan nenä kiinni koirassa etkä seuraa lainkaan mitä liikennettä ympärillä on.
Aloittajan toimethan ovat nimenomaa sen ympäristön seuraamisen tuloksia. Hän on havainnut koiralleen liian vaikean tilanteen ja ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen tilanteen sujumaan ongelmitta. Jos minä kulkisin heidän ohitseen oman koirani kanssa, tajuaisin kyllä, että nyt ei ole oikea hetki lähestyä heitä.
Mun on tosi vaikea uskoa, että tällaisia tilanteita on paljon, jossa joku väkisin tulee, vaikka on käännetty selkäkin. Mutta jos näin tosiaan on, niin ap:na silloin EN kääntyisi kokonaan pois. Menisin oman koiran ja lähestyvän koiran väliin, laittaisin käden eteen ja sanoisin, että ei saa tulla. Koulutustilanne päällä.
Miksi tuota on vaikea uskoa? En ole aloittaja, mutta käytännössä ainakin joka toisella lenkillä joku päästää koiransa ohittaessa kysymättä luo. Tämä käytös on lisääntynyt viime vuosina aivan valtavasti, ja nykyään on todella rasittavaa käydä lenkillä. Koiran omistamisen ylivoimaisesti ärsyttävin puoli on toiset koiranomistajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No avaa suusi ja sano heille, että sinä parhaillaan koulutat pentuasi etkä halua häiriötekijöitä. Mistä joku tuntematon voi tietää, mitä haluat.
Pakkohan se on jos toinen ei sanomatta ymmärrä ettei omaa koiraa voi päästää toisten luo ilman että kysyy lupaa ensin
Yleensä pennut ovat tosi uteliaita muita koiria kohtaan. Vaikuttaa vähän siltä, että ap on tartuttanut oman pelkonsa pentuunsa. Pentu luulee, että sen pitää puolustaa ap:ta muilta koirilta.
Minkä pelon? En minä pelkää muita koiria. Oma koirani on hyvin pieni ja vieraat koirat on sille pelottavia. Pentu on ihan nätisti kunhan sitä ei pakoteta vieraan koiran haisteltavaksi. Meidän ei tarvitse lymyillä puskissa tai muutakaan ihmeellistä. Pentu ottaa minuun heti katsekontaktin kun näkee vieraan koiran ja saa palkan. Mennään sen verran tien sivuun ettei ihan nokakkain tarvitse olla, jos tie on kapea.
Ongelma on omistajat jotka luulee että on ihan ok päästää se oma koira mun selän takaa yllättäen pennun luo. En todellakaan ymmärrä kenen mielestä tuo on mitenkään ok?
Kuinka paljon näitä tilanteita oikein on, ettet seuraa ympäristöä lainkaan? Jos koirasi pelkää muita koiria, niin sitten sinun tehtävä on huomata ne muut koirakot ensin ja hoitaa oma koira eri suuntaan ennen kuin hän reagoi toisiin koiriin. Se ei onnistu, jos olet koko ajan nenä kiinni koirassa etkä seuraa lainkaan mitä liikennettä ympärillä on.
Aloittajan toimethan ovat nimenomaa sen ympäristön seuraamisen tuloksia. Hän on havainnut koiralleen liian vaikean tilanteen ja ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen tilanteen sujumaan ongelmitta. Jos minä kulkisin heidän ohitseen oman koirani kanssa, tajuaisin kyllä, että nyt ei ole oikea hetki lähestyä heitä.
Mun on tosi vaikea uskoa, että tällaisia tilanteita on paljon, jossa joku väkisin tulee, vaikka on käännetty selkäkin. Mutta jos näin tosiaan on, niin ap:na silloin EN kääntyisi kokonaan pois. Menisin oman koiran ja lähestyvän koiran väliin, laittaisin käden eteen ja sanoisin, että ei saa tulla. Koulutustilanne päällä.
Miksi tuota on vaikea uskoa? En ole aloittaja, mutta käytännössä ainakin joka toisella lenkillä joku päästää koiransa ohittaessa kysymättä luo. Tämä käytös on lisääntynyt viime vuosina aivan valtavasti, ja nykyään on todella rasittavaa käydä lenkillä. Koiran omistamisen ylivoimaisesti ärsyttävin puoli on toiset koiranomistajat.
Edelleen, siinä tapauksessa ap:n käytös ei toimi. Hänen ei kannata kääntää selkäänsä lähestyvälle koirakolle ja leikkiä strutsia, vaan hänen tulee mennä oman koiran ja lähestyvän koirakon väliin ja selvästi osoittaa ja sanoittaa, että ei saa lähestyä, esimerkiksi sanomalla kuuluvasti EI SAA TULLA, ja ojentaa vielä käsi stop-merkiksi.
Osa ihmisistä ei jälleen kerran tajua, mistä aloituksessa on kyse.
Me ohitetaan kaikki koirat, myös ja erityisesti pennut, sopivan matkan päästä. Huolimatta siitä, että nuori uroksemme on yleensä utelias, joskus kyllä myös pullistelee. Mihinkään ei jäädä makaamaan tai "vaanimaan" (se on aivan pahinta noissa ohitustilanteissa).
Pikkupentuajan sosiaalistamista hehkutetaan ihan liikaa, etenkin kun moni ei tiedä mistä siinä on kyse. Tottahan nyt pieni pentu on lähtökohtaisesti luoksepäästävä ja -tuleva, mutta kun koira lähestyy murrosikää, tilanne voi muuttua ihan toiseksi lenkkipoluilla. Ap:nkin koira on lähestymässä mörköikää.
Olen huomannut, että varsinkin pienikokoisten tai ns. seurakoirarotujen omistajat ovat tuppautumassa "tervehtimään" ja nuuskuttelemaan, lupaa kysymättä. Sitten on rotuja, joiden omistajilla on enemmän tilannetajua.
t. saksanpaimenkoiran omistaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano, että sun koiralla on nenäpunkki, niin kertävät kyllä kaukaa.
Koira on laumaeläin. Iihmiset usein kuvittelevat sen tarkoittavan sitä, että koira "nauttii" kenen hyvänsä lajitoverinsa kohtaamisesta tai koirapuistossa joidenkin random koirien kanssa olemisesta. Ei se ole mitään laumakäyttäytymistä! Koirilla on siihen ihan omat säännöt ja laumautumisriitit, mutta ihminen kuvittelee, että koiralle voi sanoa kuten lapselle, että mee nyt leikkii noiden kaa! En ole muuten sanonut noin myöskään lapsilleni, en ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä ei jälleen kerran tajua, mistä aloituksessa on kyse.
Me ohitetaan kaikki koirat, myös ja erityisesti pennut, sopivan matkan päästä. Huolimatta siitä, että nuori uroksemme on yleensä utelias, joskus kyllä myös pullistelee. Mihinkään ei jäädä makaamaan tai "vaanimaan" (se on aivan pahinta noissa ohitustilanteissa).
Pikkupentuajan sosiaalistamista hehkutetaan ihan liikaa, etenkin kun moni ei tiedä mistä siinä on kyse. Tottahan nyt pieni pentu on lähtökohtaisesti luoksepäästävä ja -tuleva, mutta kun koira lähestyy murrosikää, tilanne voi muuttua ihan toiseksi lenkkipoluilla. Ap:nkin koira on lähestymässä mörköikää.
Olen huomannut, että varsinkin pienikokoisten tai ns. seurakoirarotujen omistajat ovat tuppautumassa "tervehtimään" ja nuuskuttelemaan, lupaa kysymättä. Sitten on rotuja, joiden omistajilla on enemmän tilannetajua.
t. saksanpaimenkoiran omistaja
Olen varmaan noita jotka ei tajua aloitusta.
Itseäni suoraan sanottuna v...ttaa nuo pikkukoiran omistajat, jotka ovat niin niin pelokkaita kun koira on pentu.
Sitten se aikuinen sokeripussiin kokoinen rakki huutaa suoli pitkällä jokaisen vastaantulijan kohdalla.
Omalle kohdalle sattunut yksi ainoa pikku terrieri jota moikattiin pennusta lähtien, joka ei ole tällainen.
T. Bordeaux’n doggi
Vierailija kirjoitti:
No avaa suusi ja sano heille, että sinä parhaillaan koulutat pentuasi etkä halua häiriötekijöitä. Mistä joku tuntematon voi tietää, mitä haluat.
Nimen oman käytä ääntäsi.Äläkä mumise selkä muhin päin ohi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä ei jälleen kerran tajua, mistä aloituksessa on kyse.
Me ohitetaan kaikki koirat, myös ja erityisesti pennut, sopivan matkan päästä. Huolimatta siitä, että nuori uroksemme on yleensä utelias, joskus kyllä myös pullistelee. Mihinkään ei jäädä makaamaan tai "vaanimaan" (se on aivan pahinta noissa ohitustilanteissa).
Pikkupentuajan sosiaalistamista hehkutetaan ihan liikaa, etenkin kun moni ei tiedä mistä siinä on kyse. Tottahan nyt pieni pentu on lähtökohtaisesti luoksepäästävä ja -tuleva, mutta kun koira lähestyy murrosikää, tilanne voi muuttua ihan toiseksi lenkkipoluilla. Ap:nkin koira on lähestymässä mörköikää.
Olen huomannut, että varsinkin pienikokoisten tai ns. seurakoirarotujen omistajat ovat tuppautumassa "tervehtimään" ja nuuskuttelemaan, lupaa kysymättä. Sitten on rotuja, joiden omistajilla on enemmän tilannetajua.
t. saksanpaimenkoiran omistaja
Olen varmaan noita jotka ei tajua aloitusta.
Itseäni suoraan sanottuna v...ttaa nuo pikkukoiran omistajat, jotka ovat niin niin pelokkaita kun koira on pentu.
Sitten se aikuinen sokeripussiin kokoinen rakki huutaa suoli pitkällä jokaisen vastaantulijan kohdalla.
Omalle kohdalle sattunut yksi ainoa pikku terrieri jota moikattiin pennusta lähtien, joka ei ole tällainen.
T. Bordeaux’n doggi
Ei se aina johdu tuostakaan, että omistaja ei anna lähestyä. Oma koira oli pienenä arka, mutta utelias ja tykkäsi kyllä tutustua muihin koiriin, jos nämä olivat rauhallisia. Ja oli hiljainen, ei mikään räksyttäjä. Valitettavasti vaan asuttiin alueella, jossa monet pitivät koiriaan vapaina ja sitten ne usein syöksyivät yllättäen aran koiran kimppuun, joka ei remmissä päässyt pakoon. Näistä tilanteista, vaikkei pahemmin muuten sattunutkaan, se sitten ehdollistui pelkäämään muita koiria niin paljon, että koki aina tarpeelliseksi varottaa etukäteen räksyttämällä, ettei halua kimppuun tultavan. Ei siinä sitten oikein enää voinut muuta, kuin yrittää vältellä ja kiertää muut koirat kaukaa. Tai just mennä nopeasti ohi, jos alkoi räkytys. Ja sitten moikata vaan niitä tiettyjä, jo tuttuja koiria.
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä ei jälleen kerran tajua, mistä aloituksessa on kyse.
Me ohitetaan kaikki koirat, myös ja erityisesti pennut, sopivan matkan päästä. Huolimatta siitä, että nuori uroksemme on yleensä utelias, joskus kyllä myös pullistelee. Mihinkään ei jäädä makaamaan tai "vaanimaan" (se on aivan pahinta noissa ohitustilanteissa).
Pikkupentuajan sosiaalistamista hehkutetaan ihan liikaa, etenkin kun moni ei tiedä mistä siinä on kyse. Tottahan nyt pieni pentu on lähtökohtaisesti luoksepäästävä ja -tuleva, mutta kun koira lähestyy murrosikää, tilanne voi muuttua ihan toiseksi lenkkipoluilla. Ap:nkin koira on lähestymässä mörköikää.
Olen huomannut, että varsinkin pienikokoisten tai ns. seurakoirarotujen omistajat ovat tuppautumassa "tervehtimään" ja nuuskuttelemaan, lupaa kysymättä. Sitten on rotuja, joiden omistajilla on enemmän tilannetajua.
t. saksanpaimenkoiran omistaja
Loppu nauratti, koska saksanpaimenkoirien omistajissa on nimenomaan huomattavan paljon niitä, jotka aiheuttavat muille ongelmia. Mutta hienoa, että myös poikkeuksia löytyy. Itsekin olen varmaan tällainen poikkeus, koska minulla on pieni seurakoira, mutta en voi myöskään sietää noita väkisin tervehtimään tunkevia, vaan haluan vain mennä mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti ohi. Ilahdun joka kerta, kun vastaantulija ottaa koiransa lyhyeen hihnaan ja kävelee pysähtymättä ohi, koska se alkaa olla niin harvinaista.
Ilmainen PRO Tip: Toteat kovaan ääneen että koirallasi on siis aivan järkyttävä vatsatauti, on ripuloinut koko päivän. Monien tervehtimis innostus yhtäkkiä katoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä ei jälleen kerran tajua, mistä aloituksessa on kyse.
Me ohitetaan kaikki koirat, myös ja erityisesti pennut, sopivan matkan päästä. Huolimatta siitä, että nuori uroksemme on yleensä utelias, joskus kyllä myös pullistelee. Mihinkään ei jäädä makaamaan tai "vaanimaan" (se on aivan pahinta noissa ohitustilanteissa).
Pikkupentuajan sosiaalistamista hehkutetaan ihan liikaa, etenkin kun moni ei tiedä mistä siinä on kyse. Tottahan nyt pieni pentu on lähtökohtaisesti luoksepäästävä ja -tuleva, mutta kun koira lähestyy murrosikää, tilanne voi muuttua ihan toiseksi lenkkipoluilla. Ap:nkin koira on lähestymässä mörköikää.
Olen huomannut, että varsinkin pienikokoisten tai ns. seurakoirarotujen omistajat ovat tuppautumassa "tervehtimään" ja nuuskuttelemaan, lupaa kysymättä. Sitten on rotuja, joiden omistajilla on enemmän tilannetajua.
t. saksanpaimenkoiran omistaja
Loppu nauratti, koska saksanpaimenkoirien omistajissa on nimenomaan huomattavan paljon niitä, jotka aiheuttavat muille ongelmia. Mutta hienoa, että myös poikkeuksia löytyy. Itsekin olen varmaan tällainen poikkeus, koska minulla on pieni seurakoira, mutta en voi myöskään sietää noita väkisin tervehtimään tunkevia, vaan haluan vain mennä mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti ohi. Ilahdun joka kerta, kun vastaantulija ottaa koiransa lyhyeen hihnaan ja kävelee pysähtymättä ohi, koska se alkaa olla niin harvinaista.
Onko oikein tilastotietoja asiasta, vai mihin perustat väitteesi? Ja mistä ”ongelmista” on kyse?
No avaa se suusi ja sano, että koira pelkää tms. Ei mikään muutu, jos vaan tuppisuuna seisoskelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä ei jälleen kerran tajua, mistä aloituksessa on kyse.
Me ohitetaan kaikki koirat, myös ja erityisesti pennut, sopivan matkan päästä. Huolimatta siitä, että nuori uroksemme on yleensä utelias, joskus kyllä myös pullistelee. Mihinkään ei jäädä makaamaan tai "vaanimaan" (se on aivan pahinta noissa ohitustilanteissa).
Pikkupentuajan sosiaalistamista hehkutetaan ihan liikaa, etenkin kun moni ei tiedä mistä siinä on kyse. Tottahan nyt pieni pentu on lähtökohtaisesti luoksepäästävä ja -tuleva, mutta kun koira lähestyy murrosikää, tilanne voi muuttua ihan toiseksi lenkkipoluilla. Ap:nkin koira on lähestymässä mörköikää.
Olen huomannut, että varsinkin pienikokoisten tai ns. seurakoirarotujen omistajat ovat tuppautumassa "tervehtimään" ja nuuskuttelemaan, lupaa kysymättä. Sitten on rotuja, joiden omistajilla on enemmän tilannetajua.
t. saksanpaimenkoiran omistaja
Loppu nauratti, koska saksanpaimenkoirien omistajissa on nimenomaan huomattavan paljon niitä, jotka aiheuttavat muille ongelmia. Mutta hienoa, että myös poikkeuksia löytyy. Itsekin olen varmaan tällainen poikkeus, koska minulla on pieni seurakoira, mutta en voi myöskään sietää noita väkisin tervehtimään tunkevia, vaan haluan vain mennä mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti ohi. Ilahdun joka kerta, kun vastaantulija ottaa koiransa lyhyeen hihnaan ja kävelee pysähtymättä ohi, koska se alkaa olla niin harvinaista.
Onko oikein tilastotietoja asiasta, vai mihin perustat väitteesi? Ja mistä ”ongelmista” on kyse?
No tuo lainaamani kirjoittaja otti esille ajatuksen, että joidenkin rotujen omistajilla olisi enemmän tilannetajua, ilmeisesti hänelläkin tämä perustui omaan kokemukseen, samoin minulla. Saksanpaimenkoirilla on nykyään todella paljon terveysongelmia, tästä syystä ns. asiallisten koiranomistajien keskuudessa rodun suosio on laskenut, ja niitä on nykyisin eniten juopoilla ja muilla elämänkoululaisilla. Paljon näkee takajaloillaan räyhääviä saksanpaimenkoiria, jotka omistajat saavat vain juuri ja pidettyä.
Pentu selkeästi turvaa sinuun kun vieras koira tulee vastaan.
Mitä teet kun toinen koira koukkaa selän takaa haistelemaan pentua.
Häädätkö vieraan koiran pois vai panikoitko ja häivytte paikalta??