Onko jotenkin kiertoutunutta, jos uudessa kumppanissa on todella paljon samaa kuin exässä?
Olen sopinut treffit erään miehen kanssa, joka on todella samantyylinen kuin exäni, josta minun oli todella vaikea päästä yli. Hän on saman ikäinen, hänellä on myös kaksi lasta, kuten exällä. Hänellä on sama ammatti, hänellä on saman tyylinen nimi (vähän erikoinen), hän on ulkonäöltään todella paljon samanlainen. Hän viestittelee hyvin samalla tavalla kuin exänikin viestitteli minun kanssani aluksi ja hitto vieköön huomasin, että hän tekee erään kirjoitusvirheenkin samalla tavalla kuin exäni teki.
Voiko tästä nyt tulla jotain ongelmia, vai mietinkö liikaa? Eihän tietysti ikä ja lasten lukumäärä ole mitään kovin ihmeellisiä asioita, mutta tiedän, että esimerkiksi ystäväni ja sukulaiset huomaisivat heti esimerkiksi yhtäläisyydet exään ulkonäössä ja elämäntyylissä.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on elämässäsi aikana opittavia oppiläksyjä ja karmaa. Luultavasti et ole eksäsi kanssa näitä asioita käsitellyt riittävästi. Nyt jatkat 'uuden' miehen kanssa näitä samoja teemoja kunnes pääset eteenpäin. Tässäpä yksi näkökulma asiaan. Mieti myös minkälainen isäsi on, onko hänessä samoja piirteitä mitä eksäsi on?
Mutta voisitko kertoa myös, mistä minun pitäisi jotenkin päästä eteenpäin? missä se raja sitten menee, että voi sanoa, että ei etsi exälle korviketta. Pitääkö heteronaisen esimerkiksi ottaa kumppaniksi naisen, että voi todistaa ettei halua vain korvata miestä toisella miehellä? Pitääkö päästä yli koko miessukupuolesta vain siksi, että exä sattui olemaan mies?
ap
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti enää ei tiedetä mitä tarkoittaa sana "aiempi seurustelukumppani" tai "entinen puoliso". On vain jotain "eksiä". Mitä ne sitten ovatkaan.
no minusta on hiton paljon kätevämpää sanoa ex, kuin aiempi seurustelukumppani. Sinäkin näköjään tiesit kuitenkin, mitä tarkoitettiin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei. Itseasiassa se on ihan terve piirre kun on selkiytynyt maku. Sarjaseurustelijoilla ja luonnevikaisilla ( erittelemättä) on kaikennäköisiä ja oloisia kumppaneita, koska kumppani valitaan pelkästään sen tuoman hyödyn tai seksuaalisen tyydytyksen takia. Sinua viehättää tietyt piirteet ihmisessä ja se kertoo persoonasi tasapainoisuudesta.
Tän on pakko olla ap itse 🤣🤣🤣 myötistä
Vierailija kirjoitti:
No, tuo on sinun asiasi. Epäröit kuitenkin, eli mitä intuitiosi ihan todella sanoo? Kuuntele sitä, itseäsi ihan rehellisesti.
Minä voin kertoa vain omasta kokemuksestani. Jätin miehen, oli pakko koska suhde ei toiminut mutta kyllä se sattu aivan järkyttävän paljon. Menin aika sekasin eron jälkeen, hakeuduin tinderiin ja löysin sieltä myös miehen joka oli aivan kuten ex. Siis miltein rakastuin mieheen vain sen takia, että näin hänessä exäni. Tavattiin ja oli seksiä yms, kaikki hyvin, sain hetken mielenrauhan.
Nykyään kun ajattelen niin tuo oli typerää. Ihan turhaan tapailin miehiä jo niin pian. Exäni on ajatuksissani nykyään hyvin epämiellyttävä enkä halua hänestä mitään tulevaisuuteen. En myöskään hänen kaltaisiaan miehiä, en ikinä.
En hae mitään. Mitään taka-ajatuksia ei ole, ketään kohtaan. Täytyy vain todeta, että joku saattaa tulla polullani vastaan mutta päätän, että nyt se saa olla jotain todella aitoa. Muuten en enää ryhdy parisuhteeseen. Ne eivät ole sitä varten, että epätoivoisesti täytyy saada toiselta jotain vaan siinä täytyy olla vapautta ja jotain hyvin erityistä ja aitoa vuorovaikutusta molemminpuolisesti, jotta siihen kannattaa laittaa sydämensä mukaan.
No edelleen, minusta on eri asia, jos olet itse jättänyt tai jos olet tullut jätetyksi. Miksi siinä olisi jotain väärää, että etsin sitä samaa, mitä joku toinen ei halunnut minulle enää antaa. Se tietysti on "väärin", jos itse olen jättänyt toisen ja sitten kuitenkin haluan täsmälleen samanlaisen ihmisen uudelleen.
Ja minäkin menin todella sekaisin eron jälkeen, mutta minulla nimenomaan ei ollut mitään mahdollisuuksia. Minä sekosin jonkun toisen tekemästä päätöksestä. Exä jätti minut ja sillä sipuli. Minä en voinut pakottaa ketään kanssani suhteeseen. Minulla ei ollut sellaista mahdollisuutta, että olisin tullut katumapäälle ja muuttanut mieltäni.
ap
Uutta kumppania ei kannata alkaa etsimään liian pian eron jälkeen. On hyvä olla myös yksin, pohtia päättynyttä parisuhdetta, eron syitä ja tutkiskella itseään.
Minun mielestäni ei ole kieroutunutta. Kai maailmassa on paljonkin ihmisiä, joilla on hyvin tarkka miestyyppi, josta jostain selittämättömästä syystä aina kiinnostuu. Minäkin kuulun näihin, ihan nuoresta saakka olen kiinnostunut tietyn tyyppisistä miehistä, eikä se asia ole muuttunut, vaikka olen ollut huonolla menestyksellä suhteessakin tähän miestyyppiin kuuluvan yksilön kanssa.
Toki miehet joista kiinnostun ovat aina itsensä näköisiä ja tunnistettavia, mutta yleisolemuksessa ja persoonassa on paljon yhtäläisyyksiä. En pysty vaikuttamaan itse siihen mistä kiinnostun enkä koe mitään tarvettakaan vaikuttaa, joten näillä mennään. Ei kyllä kiinnosta yhtään mitä joku ulkopuolinen ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on elämässäsi aikana opittavia oppiläksyjä ja karmaa. Luultavasti et ole eksäsi kanssa näitä asioita käsitellyt riittävästi. Nyt jatkat 'uuden' miehen kanssa näitä samoja teemoja kunnes pääset eteenpäin. Tässäpä yksi näkökulma asiaan. Mieti myös minkälainen isäsi on, onko hänessä samoja piirteitä mitä eksäsi on?
Ja tähän vielä kysymys, kenen kanssa minun pitäisi näitä sitten käsitellä, jos parisuhde on väärä paikka tähän? Erosta on lähes vuosi, joten ei nyt ole mielestäni kyse siitäkään, että pakko löytää äkkiä vain joku, kun en osaa olla yksin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Uutta kumppania ei kannata alkaa etsimään liian pian eron jälkeen. On hyvä olla myös yksin, pohtia päättynyttä parisuhdetta, eron syitä ja tutkiskella itseään.
Mikä on liian pian? Kolmen vuoden suhde päättyi lähes vuosi sitten. Aika syvällä on käyty, mutta pakko tästä on jotenkin jatkaa.
ap
Minusta oli ainakin vähän outoa, että exän uuden heilan lapset luulivat pariin otteeseen minua äidikseen..
Vierailija kirjoitti:
Kai se kertoo vähän siitä kuinka kiinni olet vielä exässä. Mua nykyään vain ällöttää exän näköiset ukot. En halua minkään enkä kenenkään muistuttavan hänestä.
minuakin ällöttää aiemman exäni näköiset ukot. Minä olinkin siinä suhteessa se, joka jätin ja exä ällötti minua jo suhteen aikana. Tämä toinen exä ei ollut minulle koskaan samalla tavalla vastenmielinen.
Tämä on kyllä jännä oletus, että kaikki olisivat eronneet omasta vapaasta tahdostaan ja näkisivät exän vastenmielisenä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Itseasiassa se on ihan terve piirre kun on selkiytynyt maku. Sarjaseurustelijoilla ja luonnevikaisilla ( erittelemättä) on kaikennäköisiä ja oloisia kumppaneita, koska kumppani valitaan pelkästään sen tuoman hyödyn tai seksuaalisen tyydytyksen takia. Sinua viehättää tietyt piirteet ihmisessä ja se kertoo persoonasi tasapainoisuudesta.
No jotain tällaista minäkin ajattelin, että olen kerran jo valinnut tietynlaisen ihmisen ja olisin hänet valinnut edelleen, ellei hän olisi minua jättänyt. Tuntuisi jotenkin väkinäiseltä lähteä uhmaamaan omia mieltymyksiä vain sen takia, että edellinen suhde kaatui. Mietityttää vain jotenkin juuri tuo, miltä se näyttää ulkopuolisen silmiin. Sillähän ei periaatteessa saisi olla väliä, mutta väistämättä mietin, näytänkö tuttavien silmissä jotenkin nololta, kun yhtäkkiä vieressäni onkin exän täydellinen kopio. Ja toisaalta mietin myös mitä tämä uusi mies ajattelee, kun tajuaa tämän yhtäläisyyden. Tai ex.
ap
Älä muiden ajatuksista välitä. Moni meistä syö ravintolassakin aina saman annoksen, ottaa aina samaa makua jäätelöä ja tekee asioita samalla tavalla. Niitäkin löytyy aina joku arvostelemaan. Sinä pidät tietyistä piirteistä ihmisessä ja se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Itseasiassa se on ihan terve piirre kun on selkiytynyt maku. Sarjaseurustelijoilla ja luonnevikaisilla ( erittelemättä) on kaikennäköisiä ja oloisia kumppaneita, koska kumppani valitaan pelkästään sen tuoman hyödyn tai seksuaalisen tyydytyksen takia. Sinua viehättää tietyt piirteet ihmisessä ja se kertoo persoonasi tasapainoisuudesta.
No jotain tällaista minäkin ajattelin, että olen kerran jo valinnut tietynlaisen ihmisen ja olisin hänet valinnut edelleen, ellei hän olisi minua jättänyt. Tuntuisi jotenkin väkinäiseltä lähteä uhmaamaan omia mieltymyksiä vain sen takia, että edellinen suhde kaatui. Mietityttää vain jotenkin juuri tuo, miltä se näyttää ulkopuolisen silmiin. Sillähän ei periaatteessa saisi olla väliä, mutta väistämättä mietin, näytänkö tuttavien silmissä jotenkin nololta, kun yhtäkkiä vieressäni onkin exän täydellinen kopio. Ja toisaalta mietin myös mitä tämä uusi mies ajattelee, kun tajuaa tämän yhtäläisyyden. Tai ex.
ap
Älä muiden ajatuksista välitä. Moni meistä syö ravintolassakin aina saman annoksen, ottaa aina samaa makua jäätelöä ja tekee asioita samalla tavalla. Niitäkin löytyy aina joku arvostelemaan. Sinä pidät tietyistä piirteistä ihmisessä ja se siitä.
Juu, noinhan se pitää ajatella. Eniten tässä vaiheessa mietityttää, miten tämä uusi mies suhtautuisi, jos huomaa tämän yhtäläisyyden. (Emme ole vielä edes tavanneet, joten eihän tästä välttämättä tule edes mitään.) Mutta kyllä minua sen verran kiinnostaa toisten mielipiteet, jos jotkut puhuvat minusta, että "tuo se ei sitten huoli muita kuin ruskeasilmäisiä pitkiä lääkäreitä", se tuntuisi kiusalliselta. Ja tiedän, että jotkut puhuvat näin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti enää ei tiedetä mitä tarkoittaa sana "aiempi seurustelukumppani" tai "entinen puoliso". On vain jotain "eksiä". Mitä ne sitten ovatkaan.
Kaikki tietävät, mitä tarkoittaa aiempi seurustelukumppani tai entinen puoliso. Ja sinä olet ainoa, joka et tiedä, mikä on ex. Kuka tässä nyt on se tyhmä.
Ilmeisesti enää ei tiedetä mitä tarkoittaa sana "aiempi seurustelukumppani" tai "entinen puoliso". On vain jotain "eksiä". Mitä ne sitten ovatkaan.