Tutkimus: Koulukiusaaminen on suurimmalla osalla kiusaajista geeneissä kulkeva luonteenpiirre, jolla kiusaaja menestyy elämässä
Kanadalaisen Simon Fraser Universityn tutkijoiden mukaan kiusaaminen olisi peritty ja evoluution suosima ominaisuus, joka parantaa kiusaajan sosiaalista asemaa ja viehätysvoimaa. Kiusaajilla havaittiin tutkimuksessa olevan keskimääräistä selvästi korkeampi asema ja itsetunto sekä vähemmän masennusta kuin niillä oppilailla, jotka eivät kiusanneet muita. Tutkimuksen tekijöiden mukaan kiusaajat käyttivät aggressiivista käytöstä keinona edetä sosiaalisissa hierarkioissa. Kun käyttäytyminen tekijöiden mukaan on perittyä, niin pikemmin kuin pyrkiä muuttamaan näitä perinnöllisiä asenteita ja käyttäytymistapoja, tulisi näin toimiville tarjota kilpailevia vaihtoehtoja saavuttaa samat sosiaaliet ja psykologiset edut. King’s College Londonin tutkimuksessa vuonna 2007 havaittiin, että kiusaajaksi tulemisen riskistä 61 prosenttia ja kiusatuksi tulemisen riskistä 73 prosenttia perustui perinnöllisiin tekijöihin.
Mitä ajatuksia herättää?
Kommentit (90)
Vikapaikka löytyy kasvatuksesta jota ei ole. Siellä kotona se kiusaaja kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaaja kokeilee aina ensin kepillä jäätä. Jos silloin näyttää submissiivisuutensa, hän hyökkää avoimesti. Tärkeintä on torjua kaikki alistamisyritykset heti!
Ohis, mutta tätä voi nähdä valtioidenkin välillä...
S.B. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohonkin itsestäänselvyyteen siis tarvittiin tutkimus. Psykologia se mataa kaikkia muita tieteitä jäljessä valovuosien päässä...
Minusta tutkimus ainakin kuulostaa tosi kiinnostavalta ja myös järkevältä.
Toki, mutta tehty ainakin 50-60 vuotta liian myöhään...
Vierailija kirjoitti:
On itsestään selvää, että kiusaamisesta on ainakin jotain hyötyä kiusaajalle. Miksi muuten käyttää energiaansa ja aikaansa siihen?
Ihminen on omaa hyötyä hakeva eläin...
Vaikka kiusaamisen täytynee olla ainakin jossain määrin henkisesti palkitsevaa, jotta toimintaa jatkettaisiin, niin on hyvä tarkemmin selvittää, vaikuttaisiko sillä olevan jotain ulkopuolistenkin ymmärtämiä yleisiä hyötyjä. Esimerkiksi rahapeliriippuvaiset eivät ehkä ulkopuolisen näkökulmasta saavuta hyötyä toiminnallaan, vaikka pelaamisen täytyy olla pelaajille jollain tapaa sisäisesti palkitsevaa.
Onko siinä joku dominoivuus, saa fiiliksen siitä, että on ikäänkuin toisen ihmisen yläpuolella, kykenee vaikuttamaan häneen?
Ja jos mukana on ollut kateusaspekti, eli kiusattu on jossain asiassa kiusaajaa "parempi", niin kiusaaja saattaa saada jotain sisäistä kompensaatiota kateudelleen - jota hän ei ehkä edes itse tiedosta tai myönnä.
Ja jos empatiakyky puuttuu tai on hyvin vaillinainen esim. tunnekylmillä lapsilla ja nuorilla, niin ns. omatuntokaan ei ala kolkuttamaan vaan kiusaaja nauttii täysillä vallantunteestaan ja dominanssistaan. Eikä empatiakykyinen edes lähde yleensä kiusaamaan.
Lisäksi kiusaamistilanteessa hörähtelevä myötäilijöiden joukko voi antaa tunteen sosiaalisesta suosiosta. Vaikka todellisuudessa osa heistä voi myötäillä pelosta joutua itse kiusatuksi tai olla tunnekylmiä itsekin.
68: Olet aika lähellä tuossa kuvauksessasi kiusaamisen perusasetelmaa. Pisteet siitä.
Kiusaajat ovat yleensä myös aina ekstrovertteja.
Tässä taas nähdään miten tosielämää ei sanoilla muokata. Kauan on suomessakin lässytetty kaikenlaista tyyliin kiusaaja kiusaa koska heikko itsetunto. Seuraavaksi varmaan tehdään tutkimus missä todetaan että sukupuoli ei olekaan sosiaalinen konstruktio vaan biologiaa ja sitä ei puhumalla muuteta.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaajilla on itsellään paha olla ja pahaa oloa yritetään purkaa johonkin toiseen ihmiseen.
Pötyä. Oikea syy on se, että kiusaajat vain yksinkertaisesti nauttivat sadismista.
Jossain tutkimuksessa vähän aikaa sitten löytyi kiusaajista neljä luokkaa:
1. dominoivat & itsevarmat,
2. välillä itsekin kiusatut,
3. aika tavalliset, mukaan tempautuvat, jotka ehkä katuivat myöhemmin,
neljättä en muista.
Vierailija kirjoitti:
On varmasti totta. Samoin ne kiusatut usein ovat perusluonnoltaan kyvyttömiä puolustautumaan.
Sairasta on myös se, että joidenkin mielestä tämä oikeuttaa kiusaamisen. Ja että vika on kiusatussa, "oma vika, mitäs ei puolusta itseään".
Vierailija kirjoitti:
Aika epämääräistä. Mitkä ne perintötekijät ovat? Tuskin ne on saaneet eristettyä jotain "kiusaajageeniä". Jos näin olisi niin silloin voisi tutkia vain kaikki koululaiset ja panna kiusaajageeniä kantavat erityisluokalle.
Epäilevät vahvasti, että on olemassa ns. kiusaajageeni. Mun hyvä ystävä kutsuttiin muutama kuukusi sitten kirjeellä tällaiseen suomalaiseen tutkimukseen, jossa osallistujilta etsitään sitä geeniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutor-toimintaan, oppilaskuntaan ym. änkeää aina kiusaajat. Sosiaalisen statuksen haku on totta.
Tämän olen huomannut. Yläasteellakin tukioppilaat eli tukarit olivat niitä pahimpia kiusaajia.
Meillä taas ne meidän tukioppilaat olivat hyvin mukavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutor-toimintaan, oppilaskuntaan ym. änkeää aina kiusaajat. Sosiaalisen statuksen haku on totta.
Tämän olen huomannut. Yläasteellakin tukioppilaat eli tukarit olivat niitä pahimpia kiusaajia.
Meillä taas ne meidän tukioppilaat olivat hyvin mukavia.
Hyvä jos olivat. Mutta pointti siis oli, että hyvin usein kiusaajat hakeutuvat kaikenlaiseen toimintaan, jolla voivat nostaa omaa sosiaalista statustaan
Olen joutunut kiusatuksi yläasteella (kiusaajina luokkakaverit ja yksi opettaja), työväenopistossa (kiusaajana opettaja) ja kahdessa eri työpaikassa. Toisessa työpaikassa esimies kiusasi ja toisessa ensin esimies ja sen jälkeen kaksi työkaveria.
En ole autistinen enkä ruma, vaan nätti ja tyylikäs mutta kiltti. En osaa puolustautua. En ainakaan heti, kun tilanne on päällä. Minulla on varmaankin tällainen kiusatun geeni. Eli menen minne vain, joudun aina jonkun narsistin silmätikuksi.
Suosittelen kirjan luettavaksi: Minä ja marttyyri.
Janne Viljamaa. 2020.
Erinomainen opus kaikille. ❣️
Kiusaajavanhempaa vastaan toimii myötäily ja oppiminen lukemaan toisten ihmisten tunteita eli ns. munankuorilla kävely. Kiusaava vanhempi myös vaivihkaa opettaa lapsensa laittamaan omat tunteet syrjään ja muiden omiensa edelle. Kiusaava vanhempi keksii aina kovemmat kurikeinot, ei siinä vastaan laiteta. Jos hyvin käy, niin aikuisena ymmärtää, ettei ne selviytymiskeinot kanna, jos haluaa elää omannäköistä elämää.