Pidätkö ihmistä, joka suuttuessaan raivoaa ja rikkoo tavaroita, hulluna?

Ghostaaminen, stalkkaus ja juoruilu on kyllä pahinta väkivaltaa.

Valehtelun lukisin myös tähän.

Tietääkö kiusaajat ettei ole ollenkaan normaalia käytöstä kiusata jotakuta siihen pisteeseen ettei paluuta ehkä enää olekaan.

Kyse on silloin kollektiivisesta sairaudesta, josta kiusaajat voi ottaa vastuun.

Minusta, jos jonkun kamelin selkä katkeaa, voi ensin miettiä pystyykö olla itse se fiksu. Tuliko vähän kiusattua, kenties?

Vierailija kirjoitti:

HIenosti taas tuomitaan täällä kaikki joskus napsahtaneet. On ihan eri asia olla jatkuvasti aggressiivinen riehuja kuin että kerran elämässä palaa pinna ja pahasti. 

Olen rauhallinen ja järjissäni oleva korkeakoulutettu ihminen, mutta kun ex-puolisoni jäi kiinni pettämisestä, yllätin itseni (ja ex-puolison) tuhoamalla astioita ja vähän muutakin. Väittäisin, että melkein kuka tahansa meistä voi reagoida näin rajusti kun tarpeeksi kova tilanne tulee eteen. Siinä ei muutaman juomalasin tai yhtään minkään muunkaan esineen rikkoutuminen harmita kun elämältä vedetään matto alta. Eläimellisen raivon tunteminen on todella erikoinen kokemus. 

Ja ei, en todellakaan ole raivonnut samalla tavalla tämän jälkeen enkä usko että niin tulee tapahtumaankaan. 

Toistan, mitä kommentoin aiemmin: "En pitäisi hulluna. En kuitenkaan jaksaisi katsellakaan, jos olisi kyse aikuisesta ihmisestä. Seuransa voi onneksi valita."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaanpa täälä tänään täydellisiä, mä toivon et muistatte et te ette ole hirviöitä sitten kun elämä tuo tullessaan jotain mikä ehkä testais sitä teidänkin sietokykyä. <3

Sellaista asiaa ei ole olemassa, joka saisi normaalin aikuisen ihmisen rikkomaan tahallaan tavaroita. Sellainen käytös on pikkulasten tai tunne-elämältään häiriintyneiden ihmisten toimintaa. 

Voi olla, että monikin tuntemasi ihminen, jota pidät normaalina, on rikkonut tahallaan tavaroita. Ehkä et vain ole ollut näkemässä.

Tämäpä se on. Varmaan suurin osa ihmisistä käyttäytyy kotonaan ihan eri tavoin kuin työpaikalla tai muissa sosiaalisissa riennoissa.

Tietysti. Sehän on ihan normaalia, että on eri rooleja eri tilanteissa. Mutta edelleenkään se ei ole normaalia, että rikkoo tavaroita tahallaan ja raivoaa kuin uhmaikäinen. 

Mitä itse teet silloin kun raivostut?

Olen eri, mutta en ole tainnut koskaan raivostua. Sanon napakasti, jos on aihetta sanoa jotain, mutta ei ole koskaan ollut tarvetta raivostua mistään. 

No sitten olet luonteeltasi erittäin tasainen ja rauhallinen. Läheskään kaikki normaalit ihmiset eivät ole sellaisia.

Minä olen kaikkea muuta kuin tasainen ja rauhallinen, mutta en silti raivoa ja riko tavaroita. Se nyt vaan ei ole normaalia, vaikka sinulla on kumma pakkomielle yrittää normalisoida sitä. 

Jos et missään tilanteessa raivostu, niin pitäisin sitä kyllä poikkeuksellisen tasaisena luonteena. Eri asia tietysti on, mitä sitten raivostuessaan tekee.

Nyt ei puhutakaan raivostumisesta, vaan raivoamisesta. Kaksi eri asiaa. Ensimmäinen normaalia, jälkimmäinen ei. 

Kyllä tuossa äsken puhuttiin raivostumisesta, jos luet tarkemmin.

Tässä sinulle luettavaksi ketjun otsikko:

Pidätkö ihmistä, joka suuttuessaan raivoaa ja rikkoo tavaroita, hulluna?

Noissa kyseisissä viesteissä vastattiin aiempiin viesteihin, joissa puhuttiin raivostumisesta, ei ketjun aloitukseen.

Ja minä puhuin raivoamisesta eli ketjun aiheesta. Älä lainaa kirjoitustani, jos haluat puhua jostain muusta kuin mistä minä puhun. 

t. lainaamasi

Vierailija kirjoitti:

Olen raivopuuskassa heittänyt kattilallisen bataattikeittoa vessapöntöstä alas. Silpunnut paperia, siivonnut raivoisasti. Kerran heitin puolisoni paidan ikkunasta ja huusin hänelle ikkunasta. Mutta pyydän anteeksi ja tiedän milloin menee yli. Suutuspäissäni myös paiskon vähän tavaroita ja kävelen kovaa.

Kuulostat vähän hullulta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HIenosti taas tuomitaan täällä kaikki joskus napsahtaneet. On ihan eri asia olla jatkuvasti aggressiivinen riehuja kuin että kerran elämässä palaa pinna ja pahasti. 

Olen rauhallinen ja järjissäni oleva korkeakoulutettu ihminen, mutta kun ex-puolisoni jäi kiinni pettämisestä, yllätin itseni (ja ex-puolison) tuhoamalla astioita ja vähän muutakin. Väittäisin, että melkein kuka tahansa meistä voi reagoida näin rajusti kun tarpeeksi kova tilanne tulee eteen. Siinä ei muutaman juomalasin tai yhtään minkään muunkaan esineen rikkoutuminen harmita kun elämältä vedetään matto alta. Eläimellisen raivon tunteminen on todella erikoinen kokemus. 

Ja ei, en todellakaan ole raivonnut samalla tavalla tämän jälkeen enkä usko että niin tulee tapahtumaankaan. 

Minuakin on petetty, mutta ei tullut mieleenkään heitellä tavaroita silloin. Koen kummallisena, jos aikuiselle tulee tuollaisia tarpeita. Kun ei se riehuminen mitään muuta tai auta. 

Voi ääliö sun kanssas taas... En kyllä usko, ettekö sinäkin lipsahtaisi silloin tällöin. Varmaaan pääse pieni ruma sana edes, kun kukaan ei ole näkemässä.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaanpa täälä tänään täydellisiä, mä toivon et muistatte et te ette ole hirviöitä sitten kun elämä tuo tullessaan jotain mikä ehkä testais sitä teidänkin sietokykyä. <3

Sellaista asiaa ei ole olemassa, joka saisi normaalin aikuisen ihmisen rikkomaan tahallaan tavaroita. Sellainen käytös on pikkulasten tai tunne-elämältään häiriintyneiden ihmisten toimintaa. 

Voi olla, että monikin tuntemasi ihminen, jota pidät normaalina, on rikkonut tahallaan tavaroita. Ehkä et vain ole ollut näkemässä.

Tämäpä se on. Varmaan suurin osa ihmisistä käyttäytyy kotonaan ihan eri tavoin kuin työpaikalla tai muissa sosiaalisissa riennoissa.

Tietysti. Sehän on ihan normaalia, että on eri rooleja eri tilanteissa. Mutta edelleenkään se ei ole normaalia, että rikkoo tavaroita tahallaan ja raivoaa kuin uhmaikäinen. 

Mitä itse teet silloin kun raivostut?

Olen eri, mutta en ole tainnut koskaan raivostua. Sanon napakasti, jos on aihetta sanoa jotain, mutta ei ole koskaan ollut tarvetta raivostua mistään. 

No sitten olet luonteeltasi erittäin tasainen ja rauhallinen. Läheskään kaikki normaalit ihmiset eivät ole sellaisia.

Minä olen kaikkea muuta kuin tasainen ja rauhallinen, mutta en silti raivoa ja riko tavaroita. Se nyt vaan ei ole normaalia, vaikka sinulla on kumma pakkomielle yrittää normalisoida sitä. 

Jos et missään tilanteessa raivostu, niin pitäisin sitä kyllä poikkeuksellisen tasaisena luonteena. Eri asia tietysti on, mitä sitten raivostuessaan tekee.

Nyt ei puhutakaan raivostumisesta, vaan raivoamisesta. Kaksi eri asiaa. Ensimmäinen normaalia, jälkimmäinen ei. 

Kyllä tuossa äsken puhuttiin raivostumisesta, jos luet tarkemmin.

Tässä sinulle luettavaksi ketjun otsikko:

Pidätkö ihmistä, joka suuttuessaan raivoaa ja rikkoo tavaroita, hulluna?

Noissa kyseisissä viesteissä vastattiin aiempiin viesteihin, joissa puhuttiin raivostumisesta, ei ketjun aloitukseen.

Ja minä puhuin raivoamisesta eli ketjun aiheesta. Älä lainaa kirjoitustani, jos haluat puhua jostain muusta kuin mistä minä puhun. 

t. lainaamasi

Miksi sitten itse lainasit kirjoitusta, jossa puhuttiin eri asiasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HIenosti taas tuomitaan täällä kaikki joskus napsahtaneet. On ihan eri asia olla jatkuvasti aggressiivinen riehuja kuin että kerran elämässä palaa pinna ja pahasti. 

Olen rauhallinen ja järjissäni oleva korkeakoulutettu ihminen, mutta kun ex-puolisoni jäi kiinni pettämisestä, yllätin itseni (ja ex-puolison) tuhoamalla astioita ja vähän muutakin. Väittäisin, että melkein kuka tahansa meistä voi reagoida näin rajusti kun tarpeeksi kova tilanne tulee eteen. Siinä ei muutaman juomalasin tai yhtään minkään muunkaan esineen rikkoutuminen harmita kun elämältä vedetään matto alta. Eläimellisen raivon tunteminen on todella erikoinen kokemus. 

Ja ei, en todellakaan ole raivonnut samalla tavalla tämän jälkeen enkä usko että niin tulee tapahtumaankaan. 

Minuakin on petetty, mutta ei tullut mieleenkään heitellä tavaroita silloin. Koen kummallisena, jos aikuiselle tulee tuollaisia tarpeita. Kun ei se riehuminen mitään muuta tai auta. 

Voi ääliö sun kanssas taas... En kyllä usko, ettekö sinäkin lipsahtaisi silloin tällöin. Varmaaan pääse pieni ruma sana edes, kun kukaan ei ole näkemässä.

Ohis

Sinulla menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Pieni ruma sana ei ole millään mittarilla raivoamista tai verrattavissa silmittömään riehumiseen, johon kuuluu tavaroiden rikkomista. 

Täällä puhutaan että heikkoälyinen. Voin sanoa että raivoamisella ei ole tekemistä älyn kanssa.

Suvussani kulkee perintönä todella tulinen luonne, vaikea geenivirhe, erityisesti miespuolisilla. Ovat kyllä olleet keskimääräistä älykkäämpiä. Itse olen saanut osani tästä valitettavasti niin hyvässä kuin pahassa.

Sanonpa vain senkin että esimerkiksi verensokerin liika lasku saa ihan sekavuustilan aikaan.

Omaa paineensietokykyäni on testattu siinä määrin että sellaisesta ei moni selviäisi. Silti tämä verensokerin heittely saa aikaan vaikka mitä itselläni vaikka en niin sanotusti turhista hötkyile. Sen verran kontrolli aina pelaa että lentää vain tyyliin vain talouspaperirulla päin seinää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaanpa täälä tänään täydellisiä, mä toivon et muistatte et te ette ole hirviöitä sitten kun elämä tuo tullessaan jotain mikä ehkä testais sitä teidänkin sietokykyä. <3

Sellaista asiaa ei ole olemassa, joka saisi normaalin aikuisen ihmisen rikkomaan tahallaan tavaroita. Sellainen käytös on pikkulasten tai tunne-elämältään häiriintyneiden ihmisten toimintaa. 

Voi olla, että monikin tuntemasi ihminen, jota pidät normaalina, on rikkonut tahallaan tavaroita. Ehkä et vain ole ollut näkemässä.

Tämäpä se on. Varmaan suurin osa ihmisistä käyttäytyy kotonaan ihan eri tavoin kuin työpaikalla tai muissa sosiaalisissa riennoissa.

Tietysti. Sehän on ihan normaalia, että on eri rooleja eri tilanteissa. Mutta edelleenkään se ei ole normaalia, että rikkoo tavaroita tahallaan ja raivoaa kuin uhmaikäinen. 

Mitä itse teet silloin kun raivostut?

Olen eri, mutta en ole tainnut koskaan raivostua. Sanon napakasti, jos on aihetta sanoa jotain, mutta ei ole koskaan ollut tarvetta raivostua mistään. 

No sitten olet luonteeltasi erittäin tasainen ja rauhallinen. Läheskään kaikki normaalit ihmiset eivät ole sellaisia.

Kyllä minä suutun, mutta ei ole tarvetta raivostua. Ja tosiaan suuttuessa sanon asiat hyvin napakasti, mutta ei tuollaiselle raivoamiselle ole ollut mitään aihetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaanpa täälä tänään täydellisiä, mä toivon et muistatte et te ette ole hirviöitä sitten kun elämä tuo tullessaan jotain mikä ehkä testais sitä teidänkin sietokykyä. <3

Sellaista asiaa ei ole olemassa, joka saisi normaalin aikuisen ihmisen rikkomaan tahallaan tavaroita. Sellainen käytös on pikkulasten tai tunne-elämältään häiriintyneiden ihmisten toimintaa. 

Voi olla, että monikin tuntemasi ihminen, jota pidät normaalina, on rikkonut tahallaan tavaroita. Ehkä et vain ole ollut näkemässä.

Tämäpä se on. Varmaan suurin osa ihmisistä käyttäytyy kotonaan ihan eri tavoin kuin työpaikalla tai muissa sosiaalisissa riennoissa.

Tietysti. Sehän on ihan normaalia, että on eri rooleja eri tilanteissa. Mutta edelleenkään se ei ole normaalia, että rikkoo tavaroita tahallaan ja raivoaa kuin uhmaikäinen. 

Mitä itse teet silloin kun raivostut?

Olen eri, mutta en ole tainnut koskaan raivostua. Sanon napakasti, jos on aihetta sanoa jotain, mutta ei ole koskaan ollut tarvetta raivostua mistään. 

No sitten olet luonteeltasi erittäin tasainen ja rauhallinen. Läheskään kaikki normaalit ihmiset eivät ole sellaisia.

Minä olen kaikkea muuta kuin tasainen ja rauhallinen, mutta en silti raivoa ja riko tavaroita. Se nyt vaan ei ole normaalia, vaikka sinulla on kumma pakkomielle yrittää normalisoida sitä. 

Jos et missään tilanteessa raivostu, niin pitäisin sitä kyllä poikkeuksellisen tasaisena luonteena. Eri asia tietysti on, mitä sitten raivostuessaan tekee.

Nyt ei puhutakaan raivostumisesta, vaan raivoamisesta. Kaksi eri asiaa. Ensimmäinen normaalia, jälkimmäinen ei. 

Kyllä tuossa äsken puhuttiin raivostumisesta, jos luet tarkemmin.

Tässä sinulle luettavaksi ketjun otsikko:

Pidätkö ihmistä, joka suuttuessaan raivoaa ja rikkoo tavaroita, hulluna?

Noissa kyseisissä viesteissä vastattiin aiempiin viesteihin, joissa puhuttiin raivostumisesta, ei ketjun aloitukseen.

Ja minä puhuin raivoamisesta eli ketjun aiheesta. Älä lainaa kirjoitustani, jos haluat puhua jostain muusta kuin mistä minä puhun. 

t. lainaamasi

Miksi sitten itse lainasit kirjoitusta, jossa puhuttiin eri asiasta?

En lainannut. Opettele lukemaan. Ihan alusta asti. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole normaalia.

Jotkut sanoo omahyväisesti "minä olen tällainen impulsiivinen", vaikka oikeasti on puutteellinen itsehillintä. Kuin olisivat jääneet naperoasteelle.

Sitähän impulsiivisuus tarkoittaa, että on puutteellinen itsehillintä ja lähtee toimimaan vähän joka impulssin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen raivopuuskassa heittänyt kattilallisen bataattikeittoa vessapöntöstä alas. Silpunnut paperia, siivonnut raivoisasti. Kerran heitin puolisoni paidan ikkunasta ja huusin hänelle ikkunasta. Mutta pyydän anteeksi ja tiedän milloin menee yli. Suutuspäissäni myös paiskon vähän tavaroita ja kävelen kovaa.

En kyllä anteeksi pyynnöllä tuollaista kuittasi. Lähtisin ja kauas, jos olisin puolisosi. 

Halonhakkuu ja sisustus on aina kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole normaalia.

Jotkut sanoo omahyväisesti "minä olen tällainen impulsiivinen", vaikka oikeasti on puutteellinen itsehillintä. Kuin olisivat jääneet naperoasteelle.

Sitähän impulsiivisuus tarkoittaa, että on puutteellinen itsehillintä ja lähtee toimimaan vähän joka impulssin mukaan.

Ei tarkoita. Impulsiivinen on ihan eri asia kuin raivohullu. Impulsiivinen ostaa tuosta vaan kalliin laukun tai lähtee harkitsematta vuodeksi reppureissaamaan tms. Mutta ei tuhoa asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaanpa täälä tänään täydellisiä, mä toivon et muistatte et te ette ole hirviöitä sitten kun elämä tuo tullessaan jotain mikä ehkä testais sitä teidänkin sietokykyä. <3

Sellaista asiaa ei ole olemassa, joka saisi normaalin aikuisen ihmisen rikkomaan tahallaan tavaroita. Sellainen käytös on pikkulasten tai tunne-elämältään häiriintyneiden ihmisten toimintaa. 

Voi olla, että monikin tuntemasi ihminen, jota pidät normaalina, on rikkonut tahallaan tavaroita. Ehkä et vain ole ollut näkemässä.

Tämäpä se on. Varmaan suurin osa ihmisistä käyttäytyy kotonaan ihan eri tavoin kuin työpaikalla tai muissa sosiaalisissa riennoissa.

Tietysti. Sehän on ihan normaalia, että on eri rooleja eri tilanteissa. Mutta edelleenkään se ei ole normaalia, että rikkoo tavaroita tahallaan ja raivoaa kuin uhmaikäinen. 

Mitä itse teet silloin kun raivostut?

Olen eri, mutta en ole tainnut koskaan raivostua. Sanon napakasti, jos on aihetta sanoa jotain, mutta ei ole koskaan ollut tarvetta raivostua mistään. 

No sitten olet luonteeltasi erittäin tasainen ja rauhallinen. Läheskään kaikki normaalit ihmiset eivät ole sellaisia.

Minä olen kaikkea muuta kuin tasainen ja rauhallinen, mutta en silti raivoa ja riko tavaroita. Se nyt vaan ei ole normaalia, vaikka sinulla on kumma pakkomielle yrittää normalisoida sitä. 

Jos et missään tilanteessa raivostu, niin pitäisin sitä kyllä poikkeuksellisen tasaisena luonteena. Eri asia tietysti on, mitä sitten raivostuessaan tekee.

Nyt ei puhutakaan raivostumisesta, vaan raivoamisesta. Kaksi eri asiaa. Ensimmäinen normaalia, jälkimmäinen ei. 

Kyllä tuossa äsken puhuttiin raivostumisesta, jos luet tarkemmin.

Tässä sinulle luettavaksi ketjun otsikko:

Pidätkö ihmistä, joka suuttuessaan raivoaa ja rikkoo tavaroita, hulluna?

Noissa kyseisissä viesteissä vastattiin aiempiin viesteihin, joissa puhuttiin raivostumisesta, ei ketjun aloitukseen.

Ja minä puhuin raivoamisesta eli ketjun aiheesta. Älä lainaa kirjoitustani, jos haluat puhua jostain muusta kuin mistä minä puhun. 

t. lainaamasi

Miksi sitten itse lainasit kirjoitusta, jossa puhuttiin eri asiasta?

En lainannut. Opettele lukemaan. Ihan alusta asti. 

Kyllähän siinä lainaamassasi viestissä puhuttiin raivostumisesta. Viestin sisältönä oli nimenomaan se, että aiemmassa viestissäkin puhuttiin raivostumisesta.

Onkohan ap exäni kanssa? Onko siellä tapahtunut jotain juuri tänään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole normaalia.

Jotkut sanoo omahyväisesti "minä olen tällainen impulsiivinen", vaikka oikeasti on puutteellinen itsehillintä. Kuin olisivat jääneet naperoasteelle.

Sitähän impulsiivisuus tarkoittaa, että on puutteellinen itsehillintä ja lähtee toimimaan vähän joka impulssin mukaan.

Ei tarkoita. Impulsiivinen on ihan eri asia kuin raivohullu. Impulsiivinen ostaa tuosta vaan kalliin laukun tai lähtee harkitsematta vuodeksi reppureissaamaan tms. Mutta ei tuhoa asioita. 

Eli tekee hetken mielijohteesta tietyn tyyppisiä asioita, mutta ei toisen tyyppisiä?

Vierailija kirjoitti:

Olen raivopuuskassa heittänyt kattilallisen bataattikeittoa vessapöntöstä alas. Silpunnut paperia, siivonnut raivoisasti. Kerran heitin puolisoni paidan ikkunasta ja huusin hänelle ikkunasta. Mutta pyydän anteeksi ja tiedän milloin menee yli. Suutuspäissäni myös paiskon vähän tavaroita ja kävelen kovaa.

Kuulostat kamalalta. En päivääkään kattelisi tuollaista käytöstä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaanpa täälä tänään täydellisiä, mä toivon et muistatte et te ette ole hirviöitä sitten kun elämä tuo tullessaan jotain mikä ehkä testais sitä teidänkin sietokykyä. <3

Sellaista asiaa ei ole olemassa, joka saisi normaalin aikuisen ihmisen rikkomaan tahallaan tavaroita. Sellainen käytös on pikkulasten tai tunne-elämältään häiriintyneiden ihmisten toimintaa. 

Voi olla, että monikin tuntemasi ihminen, jota pidät normaalina, on rikkonut tahallaan tavaroita. Ehkä et vain ole ollut näkemässä.

Tämäpä se on. Varmaan suurin osa ihmisistä käyttäytyy kotonaan ihan eri tavoin kuin työpaikalla tai muissa sosiaalisissa riennoissa.

Tietysti. Sehän on ihan normaalia, että on eri rooleja eri tilanteissa. Mutta edelleenkään se ei ole normaalia, että rikkoo tavaroita tahallaan ja raivoaa kuin uhmaikäinen. 

Mitä itse teet silloin kun raivostut?

Olen eri, mutta en ole tainnut koskaan raivostua. Sanon napakasti, jos on aihetta sanoa jotain, mutta ei ole koskaan ollut tarvetta raivostua mistään. 

No sitten olet luonteeltasi erittäin tasainen ja rauhallinen. Läheskään kaikki normaalit ihmiset eivät ole sellaisia.

Minä olen kaikkea muuta kuin tasainen ja rauhallinen, mutta en silti raivoa ja riko tavaroita. Se nyt vaan ei ole normaalia, vaikka sinulla on kumma pakkomielle yrittää normalisoida sitä. 

Jos et missään tilanteessa raivostu, niin pitäisin sitä kyllä poikkeuksellisen tasaisena luonteena. Eri asia tietysti on, mitä sitten raivostuessaan tekee.

Nyt ei puhutakaan raivostumisesta, vaan raivoamisesta. Kaksi eri asiaa. Ensimmäinen normaalia, jälkimmäinen ei. 

Kyllä tuossa äsken puhuttiin raivostumisesta, jos luet tarkemmin.

Tässä sinulle luettavaksi ketjun otsikko:

Pidätkö ihmistä, joka suuttuessaan raivoaa ja rikkoo tavaroita, hulluna?

Noissa kyseisissä viesteissä vastattiin aiempiin viesteihin, joissa puhuttiin raivostumisesta, ei ketjun aloitukseen.

Ja minä puhuin raivoamisesta eli ketjun aiheesta. Älä lainaa kirjoitustani, jos haluat puhua jostain muusta kuin mistä minä puhun. 

t. lainaamasi

Miksi sitten itse lainasit kirjoitusta, jossa puhuttiin eri asiasta?

En lainannut. Opettele lukemaan. Ihan alusta asti. 

Kyllähän siinä lainaamassasi viestissä puhuttiin raivostumisesta. Viestin sisältönä oli nimenomaan se, että aiemmassa viestissäkin puhuttiin raivostumisesta.

Voitko jo lopettaa jankkaamisen, kun et selkeästi ymmärrä, että keskustelu elää eikä jumita koko aikaa samassa asiassa?

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen raivopuuskassa heittänyt kattilallisen bataattikeittoa vessapöntöstä alas. Silpunnut paperia, siivonnut raivoisasti. Kerran heitin puolisoni paidan ikkunasta ja huusin hänelle ikkunasta. Mutta pyydän anteeksi ja tiedän milloin menee yli. Suutuspäissäni myös paiskon vähän tavaroita ja kävelen kovaa.

En kyllä anteeksi pyynnöllä tuollaista kuittasi. Lähtisin ja kauas, jos olisin puolisosi. 

Eihän noissa ole edes tapahtunut mitään peruuttamatonta vahinkoa. Jos paita heitetään ikkunasta, se ei mene edes rikki. Korkeintaan likaantuu, jos laskeutuu kuralätäkköön tms.