Lue keskustelun säännöt.
Mies on ylitöissä 4-5 h joka päivä
13.04.2022 |
Mitä tekisit?
Mies jää omasta halustaan ylitöihin joka päivä jolloin meidän yhteydessä aika iltaisin ja todella lyhyeksi, eikä mussa oikein ole virtaa enää mihinkään, kun hän tulee töistä. Työ on vaativaa ja heiltä puuttuu väkeä, mutta tiedän, etteivät muut silti tee samanlaisia työtunteja kuin mieheni. Mies on selkeästi töissä, jos soitan hänelle työpäivän aikana.
Minulla on hylätty ja yksinäinen olo, tuntuu ettei mies priorisoi suhdettamme lainkaan. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta Mies vain loukkaantuu.
Mielipiteitä?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työn tuloksella maksaa laskut ja elämisen. Vaikka naiset kuinka vaatii että mies elää häntä varten niin naiset eivät maksa miehen elämää ja laskuja. Töitä pitää tehdä silloin kun niitä on vaikka kuinka nainen katkeroituisi siittä että ei mielestään saa riittävästi huomiota mieheltä
Eivät miehet Suomessa maksa naisten elämää ja laskuja. Naiset maksavat ne itse, ja pystyvät siihen ilman 12 h työpäiviä. Ehkä tällaisilla ympäripyöreitä päiviä tekevillä miehillä on vaikeuksia säädellä rahankäyttöään..?
En missään vaiheessa sanonut että mies maksaisi naisen elämän niin älä turhaan triggeröidy ja uhriudu
"Työn tuloksella maksaa laskut ja elämisen. Vaikka naiset kuinka vaatii että mies elää häntä varten niin naiset eivät maksa miehen elämää ja laskuja."
Ajattelin että indikoit moista, kun sanoit erikseen että naiset eivät maksa miesten laskuja. Miksi maksaisivat? Miksi mies elää niin yli varojensa, ettei selviä normaalilla palkalla vaan joutuu tekemään viikossa kymmeniä tunteja ylitöitä selvitäkseen elämästä?
Missä sanottiin että mies eläisi yli varojen ja että paikkaisi taloutta ylitöillä? Eikö nimenomaan luulis että ei jätä tunteja kirjaamatta jos olis rahasta pulaa? Hirveetä miehen syyllistämistä on koko ketju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alan olla jo aika väsynyt tähän tilanteeseen ja tuntuu, että omat tunteet miestä kohtaan ovat myös muuttumassa. Aiemmin odotin häntä illalliselle, lenkille jne. mutta nyt en enää jaksa, kun en koskaan tiedä, milloin hän tulee kotiin. Aiemmin minulta jäi usein lenkit tekemättä, kun turhaan odotin miestä kotiin, joten nykyään käyn lenkillä yksin, aamuisi tai työpäivän lomassa.
Mieheni on luonteeltaan hyvin perfektionisti ja asioiden valmiiksi saaminen kestää häneltä usein todella kauan. Heillä on töissä liian vähän väkeä töiden määrään suhteutettuna ja mies sanoo, että kokee, että hänen pitää auttaa kolleegoitaan, koska nämäkin ovat aikoinaan auttaneet häntä. Tilanne on kuitenkin jatkunut näin jo useita kuukausia eikä siihen näy tulevan muutosta.
Meillä ei ole lapsia, joten sikäli hänen ylitöistään ei koidu minulle enempää hommaa, vaikka kyllä teen suurimman osan kodinhoidosta.
Oikeastaan kyllä luotan mieheen, vaikka se vaikuttaakin varmaan sinisilmäiseltä. Hän on kiltti ja hellä, kun olemme yhdessä. Lähinnä itseni on vaikea suhtautua häneen yhtä rakastavasti, kun hän tulee kotiin iltaisin, jälleen usean tunnin myöhässä. Joten tavallaan jopa ymmärrän, jos häntä ei huvita tulla kotiin, kun itse mökötän jo valmiiksi, joten kierre on valmis.
Olen myös itse aamuvirkku ja iltaisin alan olla jo väsynyt, eikä minua niin huvita enää lähteä ulos tms.
Haluaisin vain nähdä, että mies edes joskus laittaisi minut ja meidän suhteemme etusijalle työn sijasta. Kaipaan häntä ja yhdessäoloamme. Vapaapäivät vietämme aina tiiviisti yhdessä ja meillä on mukavaa.
Ja jos jotain kiinnostaa, olemme molemmat jo yli 40v., minä muutaman vuoden miestäni nuorempi. Olen ihan mukiinmenevän näköinenkin, ja urheilullinen. Jos sillä nyt on mitään merkitystä.
Luonteeltani taidan olla ehkä vähän liiankin kiltti, joku muu ei ehkä olisi katsellut tällaista tilannetta näinkään kauan.
Ap
Odotat ja odotat, että toinen muuttuisi että sinä viimein saisit suhteelta sen minkä haluat? Sellaista ihmistä kutsutaan läheisriipaksi.
Tämä voi olla hyvinkin totta, ja olen pohtinutkin näitä asioita paljon viime aikoina. Jotenkin vain tuntuu, että onko tämä tarpeeksi "hyvä" syy lopettaa suhde. Miehessä on myös paljon hyvää ja rakastan häntä, ja juuri siksi yhteisen ajan puute satuttaakin minua. Erityisesti, kun ylityöt eivät ole ns. pakollisia vaan mies jää töihin aina vapaaehtoisesti, eikä edes edes kirjaa kaikkia tuntejaan.
Toivoisin että mies olisi rehellinen minua kohtaan, jos hän ei enää halua jatkaa yhdessä, viimeksi kuitenkin sanoi rakastavansa tänä aamuna, kun lähti töihin.
Ap
Vähän kyllä epäilyttää, jos jää tunneiksi muka töihin, eikä kirjaa työaikaa.. Onko hän oikeasti töissä? Kuka ihme muka hyväntekeväisyyttään ilmaiseksi töitä tekee, varsinkin nykyään kun kaikki kallistuu.
Eikä hyvä palkka selitä sitä, että vielä ilmaiseksi joku tekisi. Hmm...Varsinkin jos tuntipalkalla. Erikseen sitten yksityisen sektorin johtavissa tehtävissä toimivat ihmiset, joille ei ylitöistä makseta erikseen, mutta uralla eteneminen ja oman aseman vahvistaminen yhtiössä - ja näiden kautta kovemmat tulot jatkossa - voivat vaikuttaa siihen, että ihminen tekee pitkää päivää tunteja laskematta. Mutta jos kyse on jostakin sinänsä tärkeästä suorittavasta työstä, jos se peruspalkka ei ole kovin kova, lienee jatkuvat ylityöt ilman lisäkorvausta äärimmäinen harvinaisuus, jos ei ole perheyrityksestä tms. kysymys, jossa töitä tehdään itselle.
No itsestänikin nämä tunnit ovat itse asiassa aika uskomattomia. Tilanne on muuttunut tällaiseksi pikku hiljaa, aluksi ylitöitä oli ehkä tunti, ja nykyään tosiaan 4-5 tuntia päivittäin. Siksi en oikeastaan ihmettele, jos joku ei usko aloitusta. Lyhyemmät ylityöt voisin itsekin ymmärtää paremmin.
Mies on hyvin vastuuntuntoinen ja auttaa paljon myös perhettään omasta mukavuudestaan tinkien. Eli osittain kyse on varmaan luonteenpiirteestä, joka sitten konkretisoituu näin myös töissä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miehesi "kuulostaa" olevan työnarkomaani.
Kokemusta ihan samasta asiasta. Mieheni hermostui aina, kun asiasta mainitsin
Tai käskin kipeänä jäämään kotiin.
Nuorena jaksaa, kunhan maltat odottaa, niin 20-30 v. kuluttua
hänkin ehkä tulee "järkiinsä" niinkuin miehenikin.
Nyt hän katuu koko sitä aikaa, eipä siitä raatamisesta mitaleja saati miljoonia saanut,
ainoastaan raihnaisen keski-iän.Näin voi olla. Ongelma on se ettei mies ole enää ihan nuori, ja töiden takia liikuntakin jää hänellä (muuten ihan urheilullisella miehellä) nykyään usein ihan minimiin, joten olen oikeasti myös huolestunut siitä, miten tämä vaikutta hänen terveyteensä. Ruoka-ajat ovat sekaisin ja hän nukahtelee pöydän ääreen tai sohvalle kännykkä kädessä, mutta väittää, ettei ole väsynyt.
Ap
Onpa surullinen tilanne teillä kummallakin. <3
Miehelläsi ei kyllä ole kaikki nyt kunnossa.
Onko hänellä huolia?
Jotkut ihmiset pakenevat ongelmiaan työntekoon.
Pystyttekö keskustelemaan asioista?
Jos miehesi ei pysty/suostu kuuntelemaan sinua ap, niin olisiko
hänellä läheistä ystävää tms. joka voisi keskustella hänen kanssaan ja
yrittää puhua hänelle "järkeä".
Tuota menoa miehesi tulee sairastumaan ja sitten hän ei ainakaan pysty tekemään töitä!
Olisikohan tuosta viimeisestä lauseesta apua hänen herättämiseensä?
Toivon ja uskon, että mieheni voi puhua minulle, jos hänellä on huolia. Toisaalta voisin myös kuvitella, että ehkä hän ei halua kuormittaa minua omilla asioillaan, koska itsellänikin on ollut tosi rankkaa ja hän on joutunut tukemaan minua. Hänellä on myös hyviä ystäviä, joille voisi myös puhua. Hän kuitenkin yrittää aina olla vahva ja reipas, muttei kukaan jaksa ikuisesti. Olen yrittänyt muistuttaa (ja nalkuttaakin) miehelle levon tärkeydestä, ja tuntuu että ehkä viime aikoina hän on hiukan enemmän alkanut pitää huolta siitä, että edes nukkuisi tarpeeksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun soitat miehellesi, niin mistä tiedät että hän on varmasti töissä?
Taustahälystä, minkä tunnistan. Toki en voi olla siitä 100% varma.
Ap
Miksi ylipäätänsä soitat miehellesi töihin?
Soitan joskus ihan vain kysyäkseni, mitä hänelle kuuluu. Välillä myös on kysyttävä jotain asiaa. Hän myös soittaa välillä minulle, jos ehtii.
En soittele häntä vakoillakseni. En ole mustasukkainen ihminen, vaan ehkä jopa liiankin luottavainen ja sinisilmäinen, koska olen itse hyvin rehellinen ja uskollinen, ja uskon, että miehenikin on.
Toki viime aikoina on alkanut mietityttämään, voiko ylitöiden takana olla jotain muutakin, kuin pelkkää työtä. Siinä tapauksessa toivoisin mieheni olevan minulle rehellinen, ei ole mitään järkeä jatkaa suhdetta.
Ap
Voi vattu mitä paskaa. Pitää soittaa kysyäkseen mitä hänelle kuuluu? Etkö aamulla tiedä mitä hänelle kuluu, mutta pitää ihan työpäivän aikana varmistaa, että kaikki on varmasti hyvin? Tulisin hulluksi tuollaisen neurootikon kanssa.
No kiitos tästäkin mielipiteestä. Meillä tämä on ollut ihan normaalia puolin ja toisin. Lisäksi miehellä on sellainen työ, että päivän aikana voikin sattua kaikenlaista.
Ap
Esim. poliisin työssä voi sattua kaikenlaista, tuskin vaimonsa heille jatkuvasti rimpauttelevat.
Kuljetusalallakin voi ajaa vaikka metsään kesken ajon, ei mitään järkeä soitella ja kysellä, mitä kuuluu.
Oletko neurootikko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun soitat miehellesi, niin mistä tiedät että hän on varmasti töissä?
Taustahälystä, minkä tunnistan. Toki en voi olla siitä 100% varma.
Ap
Miksi ylipäätänsä soitat miehellesi töihin?
Soitan joskus ihan vain kysyäkseni, mitä hänelle kuuluu. Välillä myös on kysyttävä jotain asiaa. Hän myös soittaa välillä minulle, jos ehtii.
En soittele häntä vakoillakseni. En ole mustasukkainen ihminen, vaan ehkä jopa liiankin luottavainen ja sinisilmäinen, koska olen itse hyvin rehellinen ja uskollinen, ja uskon, että miehenikin on.
Toki viime aikoina on alkanut mietityttämään, voiko ylitöiden takana olla jotain muutakin, kuin pelkkää työtä. Siinä tapauksessa toivoisin mieheni olevan minulle rehellinen, ei ole mitään järkeä jatkaa suhdetta.
Ap
Voi vattu mitä paskaa. Pitää soittaa kysyäkseen mitä hänelle kuuluu? Etkö aamulla tiedä mitä hänelle kuluu, mutta pitää ihan työpäivän aikana varmistaa, että kaikki on varmasti hyvin? Tulisin hulluksi tuollaisen neurootikon kanssa.
No kiitos tästäkin mielipiteestä. Meillä tämä on ollut ihan normaalia puolin ja toisin. Lisäksi miehellä on sellainen työ, että päivän aikana voikin sattua kaikenlaista.
Ap
Esim. poliisin työssä voi sattua kaikenlaista, tuskin vaimonsa heille jatkuvasti rimpauttelevat.
Kuljetusalallakin voi ajaa vaikka metsään kesken ajon, ei mitään järkeä soitella ja kysellä, mitä kuuluu.Oletko neurootikko?
Joo, voi olla että olen neurootikko (tai neuroottinen), koska olen jo menettänyt useamman läheisen parin viime vuoden aikana, niinkuin kirjoitin. Onneksi mieheni on kuitenkin ottanut tämän hyvin eikä mitenkään moiti minua, jos soitan hänelle, ja hänkin välillä soittaa minulle, koska tietää, että se on minulle tärkeää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö työkaverit puutu tuohon, että mies ei kirjaa kaikkia tuntejaan?
Eihän tuo ole työkavereiden auttamista vaan työnantajan.
On epäsolidaarista muille tehdä ilmaista työtä ja vääristää palkka- ja työkuvioita.
Kuinka joku aikuinen ihminen edes tekee työntekijänä ilmaista työtä? Tuo hiukan haiskahtaa, onko miehellä tosiaan kaikki hyvin.
Jos ei ole suhdetta välttämättä, niin jotenkin outoa, että mieluummin jättää oman harrastuksensakin väliin.
Jos ei ole yrittäjä tai osakkaana firmassa ei tunteja jätetä kirjaamatta yleensä
Joka työpäivä ei 4-5 tuntia ole mitään järkeä tai järkevää syytä tehdä ylitöitä.
Olisin itsekin kyllä ihmeissäni. Ei aloittaja turhaan valita.
Onko miehellä jotenkin työnteko mennyt yli. Kuvitteleeko olevansa korvaamaton tai työpanoksensa tarpeellisempaa kuin se onkaan.
Tunnetko muita työntekijöitä ja voisitko jotenkin kauttarantain jutella mitä mieltä he ovat tilanteesta?
Tai saatko jotenkin selville sen puhuuko mies totta kun sanoo olevansa ylitöissä.
Omko mies autolla töissä, onko auto firman pihassa tms.
Mitä mies sanoo kun esimerkiksi yhteinen harrastus on jäänyt vallan pois?
Eihän mies ehdi muuta kuin olla töissä, syödä nukkua.
No, tietysti ne vapaapäivät. Mutta luulisi niidenkin menevän töistä toipumiseen.
Onko mies itse tyytyväinen tolanteeseen ja pitää sotä normaalina?
Kun kerroit, että hänellä on ystäviä noin voisitko verrata hänen työmääräänsä näiden ystävien työmäärään?
Mitä mies sanoisi, kun on suuri ero tuntimääriin.
Miten perustelisi omaa ylityömääräänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö työkaverit puutu tuohon, että mies ei kirjaa kaikkia tuntejaan?
Eihän tuo ole työkavereiden auttamista vaan työnantajan.
On epäsolidaarista muille tehdä ilmaista työtä ja vääristää palkka- ja työkuvioita.
Kuinka joku aikuinen ihminen edes tekee työntekijänä ilmaista työtä? Tuo hiukan haiskahtaa, onko miehellä tosiaan kaikki hyvin.
Jos ei ole suhdetta välttämättä, niin jotenkin outoa, että mieluummin jättää oman harrastuksensakin väliin.
Jos ei ole yrittäjä tai osakkaana firmassa ei tunteja jätetä kirjaamatta yleensä
Joka työpäivä ei 4-5 tuntia ole mitään järkeä tai järkevää syytä tehdä ylitöitä.
Olisin itsekin kyllä ihmeissäni. Ei aloittaja turhaan valita.
Onko miehellä jotenkin työnteko mennyt yli. Kuvitteleeko olevansa korvaamaton tai työpanoksensa tarpeellisempaa kuin se onkaan.
Tunnetko muita työntekijöitä ja voisitko jotenkin kauttarantain jutella mitä mieltä he ovat tilanteesta?
Tai saatko jotenkin selville sen puhuuko mies totta kun sanoo olevansa ylitöissä.
Omko mies autolla töissä, onko auto firman pihassa tms.
Nämä ovat hyvin paljon samoja ajatuksia, mitä minulla on mielessäni. Miehen työpanos on varmasti osittain tarpeen, mutta 4-5 tuntia päivittäin on ihan älytön ylituntimäärä mielestäni.
En tiedä, mitä työkaverit asiasta ajattelevat, enkä tunne heitä kuin miehen kautta, joten en oikein voi mennä heiltäkään kysymään asiasta.
Itseäni hävettäisi mennä vakoilemaan miestä työpaikalle. Hän ei ole millään lailla pakotettu olemaan kanssani ja tietää sen hyvin. Toivon vain, ettei hän jatka suhdettamme vain vastuuntunnosta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun soitat miehellesi, niin mistä tiedät että hän on varmasti töissä?
Taustahälystä, minkä tunnistan. Toki en voi olla siitä 100% varma.
Ap
Miksi ylipäätänsä soitat miehellesi töihin?
Soitan joskus ihan vain kysyäkseni, mitä hänelle kuuluu. Välillä myös on kysyttävä jotain asiaa. Hän myös soittaa välillä minulle, jos ehtii.
En soittele häntä vakoillakseni. En ole mustasukkainen ihminen, vaan ehkä jopa liiankin luottavainen ja sinisilmäinen, koska olen itse hyvin rehellinen ja uskollinen, ja uskon, että miehenikin on.
Toki viime aikoina on alkanut mietityttämään, voiko ylitöiden takana olla jotain muutakin, kuin pelkkää työtä. Siinä tapauksessa toivoisin mieheni olevan minulle rehellinen, ei ole mitään järkeä jatkaa suhdetta.
Ap
Voi vattu mitä paskaa. Pitää soittaa kysyäkseen mitä hänelle kuuluu? Etkö aamulla tiedä mitä hänelle kuluu, mutta pitää ihan työpäivän aikana varmistaa, että kaikki on varmasti hyvin? Tulisin hulluksi tuollaisen neurootikon kanssa.
No kiitos tästäkin mielipiteestä. Meillä tämä on ollut ihan normaalia puolin ja toisin. Lisäksi miehellä on sellainen työ, että päivän aikana voikin sattua kaikenlaista.
Ap
Esim. poliisin työssä voi sattua kaikenlaista, tuskin vaimonsa heille jatkuvasti rimpauttelevat.
Kuljetusalallakin voi ajaa vaikka metsään kesken ajon, ei mitään järkeä soitella ja kysellä, mitä kuuluu.Oletko neurootikko?
Joo, voi olla että olen neurootikko (tai neuroottinen), koska olen jo menettänyt useamman läheisen parin viime vuoden aikana, niinkuin kirjoitin. Onneksi mieheni on kuitenkin ottanut tämän hyvin eikä mitenkään moiti minua, jos soitan hänelle, ja hänkin välillä soittaa minulle, koska tietää, että se on minulle tärkeää.
Ap
No hyvä. Jos nyt kuitenkin ongelma onkin sinun ”traumasi” eikä miehen työt.
Harkitse ammattiauttajan pakeille menemistä, johan tuo huoli ja neuroottisuus käy mielenterveyden päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies sanoo kun esimerkiksi yhteinen harrastus on jäänyt vallan pois?
Eihän mies ehdi muuta kuin olla töissä, syödä nukkua.
No, tietysti ne vapaapäivät. Mutta luulisi niidenkin menevän töistä toipumiseen.
Onko mies itse tyytyväinen tolanteeseen ja pitää sotä normaalina?
Kun kerroit, että hänellä on ystäviä noin voisitko verrata hänen työmääräänsä näiden ystävien työmäärään?
Mitä mies sanoisi, kun on suuri ero tuntimääriin.
Miten perustelisi omaa ylityömääräänsä.
Mies harmittelee usein sitä, ettei ehdi treenaamaan ja että kunto laskee.
Työpäivinä tosiaan on usein näin ettei hän töiden jälkeen ehdi tai jaksa tehdä mitään.
Mies ei itse valita tilanteesta, vaan ehkä enemmänkin yksittäisistä työjutuista (mikä ei tietenkään välttämättä tarkoita, että hän olisi siihen tyytyväinen).
Kysyin kerran häneltä, mitä mieltä hän olisi, jos itse olisin jälleen toimistolla ja jäisin joka päivä ylitöihin yhtä pitkäksi aikaa kuin hän. Hän sanoi että tulisi hakemaan minua töistä ja yrittäisi auttaa kaikin puolin kotona jne. Itse en voi käydä häntä hakemassa mutta muuten olen tähän asti toiminut samoin, lämmin ruoka on odottanut häntä, kun tulee kotiin, olen siivonnut jne. joten hänen ei ole tarvinnut tehdä mitään kotona.
Nyt vaan alkaa ymmärrykseni ja myötätuntonikin jo loppua ja alan olla enemmänkin loukkaantunut ja vihainen asiasta, vaikken tiedä, onko se reilua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun soitat miehellesi, niin mistä tiedät että hän on varmasti töissä?
Taustahälystä, minkä tunnistan. Toki en voi olla siitä 100% varma.
Ap
Miksi ylipäätänsä soitat miehellesi töihin?
Soitan joskus ihan vain kysyäkseni, mitä hänelle kuuluu. Välillä myös on kysyttävä jotain asiaa. Hän myös soittaa välillä minulle, jos ehtii.
En soittele häntä vakoillakseni. En ole mustasukkainen ihminen, vaan ehkä jopa liiankin luottavainen ja sinisilmäinen, koska olen itse hyvin rehellinen ja uskollinen, ja uskon, että miehenikin on.
Toki viime aikoina on alkanut mietityttämään, voiko ylitöiden takana olla jotain muutakin, kuin pelkkää työtä. Siinä tapauksessa toivoisin mieheni olevan minulle rehellinen, ei ole mitään järkeä jatkaa suhdetta.
Ap
Voi vattu mitä paskaa. Pitää soittaa kysyäkseen mitä hänelle kuuluu? Etkö aamulla tiedä mitä hänelle kuluu, mutta pitää ihan työpäivän aikana varmistaa, että kaikki on varmasti hyvin? Tulisin hulluksi tuollaisen neurootikon kanssa.
No kiitos tästäkin mielipiteestä. Meillä tämä on ollut ihan normaalia puolin ja toisin. Lisäksi miehellä on sellainen työ, että päivän aikana voikin sattua kaikenlaista.
Ap
Esim. poliisin työssä voi sattua kaikenlaista, tuskin vaimonsa heille jatkuvasti rimpauttelevat.
Kuljetusalallakin voi ajaa vaikka metsään kesken ajon, ei mitään järkeä soitella ja kysellä, mitä kuuluu.Oletko neurootikko?
Joo, voi olla että olen neurootikko (tai neuroottinen), koska olen jo menettänyt useamman läheisen parin viime vuoden aikana, niinkuin kirjoitin. Onneksi mieheni on kuitenkin ottanut tämän hyvin eikä mitenkään moiti minua, jos soitan hänelle, ja hänkin välillä soittaa minulle, koska tietää, että se on minulle tärkeää.
Ap
No hyvä. Jos nyt kuitenkin ongelma onkin sinun ”traumasi” eikä miehen työt.
Harkitse ammattiauttajan pakeille menemistä, johan tuo huoli ja neuroottisuus käy mielenterveyden päälle.
Omista traumoista olen käynyt puhumassa ammattiauttajalle.
Se ei kuitenkaan auta miehen ylitöihin. Toki voi olla, että hän ei enää viihdy tai jaksa olla kanssani, mikä on ok, mutta haluaisin hänen sanovan sen minulle suoraan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annas kun arvaan, teillä on pieniä, jopa vauvaikäisiä lapsia kotona?
Vierailija kirjoitti:
Annas kun arvaan, teillä on pieniä, jopa vauvaikäisiä lapsia kotona?
Meillä ei ole lapsia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole tässä tapauksessa mitään vakoilemista jos menisit miehen työpaikan ohi.
Itse tekisin sen siksi, että näkisin onko auto siellä, ihan itseni vuoksi.
Toiseksi olisin niin huolissani miehen tilanteesta onko kaikki ok, että jos auto olisi siellä ja mies ilmeisesti myös silloin töissä, niin joku muu syy kuin velvollisuus työnantajaa k8htaan näissä työmäärissä kyllä tuntisi olevan.
Tietenkin auton voi jättää firman pihalle parkkiin ja itse voi silti olla jossain muualla.
Minä sanoisin siihen, jos mies sanoo, että hakisi aloittajan pois töistä, että täytyypä sitten minunkin alkaa hakea sinut pois töistä kun et itse ymmärrä ihmisten aikoihin lähteä. Miten mies reagoisi? Hätääntyisi tai alkaisiko sanoa, että ei missään nimessä, en minä sitä tarkoittanut.
Jatkaisin vielä, että mitä eroa sillä on. Mikset tarkoittanut? Tottakai jos sinäkin hakisit minut pois niin minäkin voin tehdä samoin.
Mitä mies alkaisi änkyttää.
En kyllä tyytyisi miehen selityksiin. Pitäisin parisuhteemme puolia enkä jatkaisi odottelua.
Jos mies haluaa olla kanssasi niin silloin hän haluaa myös viettää aikaa myös työpäivinä kanssasi. Eikä jättäisi omaa harrastustaan ja vain päivittelisi kun kunto rapistuu. Ei kukaan uhraa kuntoaan työnantajan osin jopa ilmaista työtä vastaan.
Joku nyt ontuu selityksissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miehesi "kuulostaa" olevan työnarkomaani.
Kokemusta ihan samasta asiasta. Mieheni hermostui aina, kun asiasta mainitsin
Tai käskin kipeänä jäämään kotiin.
Nuorena jaksaa, kunhan maltat odottaa, niin 20-30 v. kuluttua
hänkin ehkä tulee "järkiinsä" niinkuin miehenikin.
Nyt hän katuu koko sitä aikaa, eipä siitä raatamisesta mitaleja saati miljoonia saanut,
ainoastaan raihnaisen keski-iän.Näin voi olla. Ongelma on se ettei mies ole enää ihan nuori, ja töiden takia liikuntakin jää hänellä (muuten ihan urheilullisella miehellä) nykyään usein ihan minimiin, joten olen oikeasti myös huolestunut siitä, miten tämä vaikutta hänen terveyteensä. Ruoka-ajat ovat sekaisin ja hän nukahtelee pöydän ääreen tai sohvalle kännykkä kädessä, mutta väittää, ettei ole väsynyt.
Ap
Onpa surullinen tilanne teillä kummallakin. <3
Miehelläsi ei kyllä ole kaikki nyt kunnossa.
Onko hänellä huolia?
Jotkut ihmiset pakenevat ongelmiaan työntekoon.
Pystyttekö keskustelemaan asioista?
Jos miehesi ei pysty/suostu kuuntelemaan sinua ap, niin olisiko
hänellä läheistä ystävää tms. joka voisi keskustella hänen kanssaan ja
yrittää puhua hänelle "järkeä".
Tuota menoa miehesi tulee sairastumaan ja sitten hän ei ainakaan pysty tekemään töitä!
Olisikohan tuosta viimeisestä lauseesta apua hänen herättämiseensä?Toivon ja uskon, että mieheni voi puhua minulle, jos hänellä on huolia. Toisaalta voisin myös kuvitella, että ehkä hän ei halua kuormittaa minua omilla asioillaan, koska itsellänikin on ollut tosi rankkaa ja hän on joutunut tukemaan minua. Hänellä on myös hyviä ystäviä, joille voisi myös puhua. Hän kuitenkin yrittää aina olla vahva ja reipas, muttei kukaan jaksa ikuisesti. Olen yrittänyt muistuttaa (ja nalkuttaakin) miehelle levon tärkeydestä, ja tuntuu että ehkä viime aikoina hän on hiukan enemmän alkanut pitää huolta siitä, että edes nukkuisi tarpeeksi.
Ap
Miehesi "kuulostaa" olevan samanlainen, kuin minun mieheni.
Mieheni ajatteli aina, että "yksin pitää selvitä, apua ei pyydetä"
Suurin pelko oli näyttää, että hänkin on vain ihminen ja hänellä on lupa olla myös heikko ja haavoittuvainen. Kukaan ei ole yli-ihminen ja olemassa vain muita varten. On lupa olla itsekäs, koska jos ei ajattele itseään, ei jaksa ja pysty antamaan myöskään toisille. Lopuksi, kun tuon kaltainen kiltti, tunnollinen ja epäitsekäs ihminen murtuu, sieltä on vaikea nousta, koska he kokevat pettäneensä läheisensä ja työyhteisönsä. Vaikka asia siis ei tietenkään ole niin, muuta kuin ainoastaan heidän omissa ajatuksissaan.
Hienoa, että olet ap. saanut miehesi ymmärtämään levon merkityksen.
Yritä ap. välttää "nalkuttamista" (tiedän, että se on vaikeaa) koska se tuo jo valmiiksi ylikuormittuneelle ihmiselle lisää paineita ja riittämättömyyden tunteita.
Tukemalla, antamalla tunnustusta ja rakkaudella -antamalla miehellesi tunteen, että sinä riität sellaisena kuin olet ilman, että yrität kannatella koko maailmaa harteillasi. Rohkaisemalla puhumaan asioista sinulle tai ystävilleen -voit saada miehesi pikku hiljaa ymmärtämään, mikä elämässä on oikeasti tärkeintä. Se ei ole työ, raha, status tms. vaan rakkaus ja itsensä ja muiden arvostaminen (ainakin minun mielestäni).
Toivon, että tieto siitä, että joku muukin on kokenut tuon saman kuin sinä ap. ja asiat ovat lopulta järjestyneet, antaa myös sinulle toivoa ja uskoa, että kaikki muuttuu vielä hyväksi. Hetkessä asiat eivät välttämättä muutu ja tapahdu, mutta se tunne, kun saa miehensä takaisin johon alunperin rakastui on kaiken arvoista. <3
Paljon voimia "virtuaalihalaus" ja kaikkea hyvää jatkoon, sinulle ja miehellesi. <3
En sano, että on aloittajan tapaus, mutta kerron omani.
Miehelläni, nyt ex, alkoi olla myös yhtäkkiä outoja ylitöitä.
Hän ei kertonut niistä etukäteen, vaan esimerkiksi vasta aamulla ovelta jo ulosmennessään sanoi, ettai niin olen sitten tänään toisen vuoron perään kun on Kalle pois töistä.
Tai illalla ennen nukkumista kun olisi ollut iltavuoro sanoi, että ai niin, huomenna menenkin jo aamusta töihin. Pitää tehdä hiukan paperitöitä valmiiksi.
Hän sii teki toisinaan ylitöitä, se ihan ok, mutta ne lisääntyivätkin oudosti.
Hän siis teki kahtakin vuoroa putkeen tai jommasta kummasta päästä venytti työpäivää.
Aokani sitkatselin, olin muina naisina, mutta sitten sanoin, että mikä ihme nyt on tullut kun jatkuvasti olet noin pitkiä päiviä. En nyt oikein ymmärrä eikä taida olla todellista.
Mies meni ihan hämilleen ja ei pystynyt selittämään ja alkoi (todella läpinäkyvästi minun mielestäni) tehdä taas normaaleja työpäiviä.
En jaksanut ottaa selville enkä olisi ehkä saanutkaan, mutta epäilen toista naista. Koska salaperäiset ylityöt loppuivat kun kysyin niistä. Tilitietoja en tiedä, meillä oli omat tilit.
Suhde loppui muutenkin niin annoin asian olla.
En tarkoita siis, että aloittajan miehellä olisi toinen nainen, mutta liian luottavainenkaan ei pidä olla.
Joku pätevä(mpi) selitys tuolle ylityömäärälle luulisi olevan kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun soitat miehellesi, niin mistä tiedät että hän on varmasti töissä?
Taustahälystä, minkä tunnistan. Toki en voi olla siitä 100% varma.
Ap
Miksi ylipäätänsä soitat miehellesi töihin?
Soitan joskus ihan vain kysyäkseni, mitä hänelle kuuluu. Välillä myös on kysyttävä jotain asiaa. Hän myös soittaa välillä minulle, jos ehtii.
En soittele häntä vakoillakseni. En ole mustasukkainen ihminen, vaan ehkä jopa liiankin luottavainen ja sinisilmäinen, koska olen itse hyvin rehellinen ja uskollinen, ja uskon, että miehenikin on.
Toki viime aikoina on alkanut mietityttämään, voiko ylitöiden takana olla jotain muutakin, kuin pelkkää työtä. Siinä tapauksessa toivoisin mieheni olevan minulle rehellinen, ei ole mitään järkeä jatkaa suhdetta.
Ap
Voi vattu mitä paskaa. Pitää soittaa kysyäkseen mitä hänelle kuuluu? Etkö aamulla tiedä mitä hänelle kuluu, mutta pitää ihan työpäivän aikana varmistaa, että kaikki on varmasti hyvin? Tulisin hulluksi tuollaisen neurootikon kanssa.
No kiitos tästäkin mielipiteestä. Meillä tämä on ollut ihan normaalia puolin ja toisin. Lisäksi miehellä on sellainen työ, että päivän aikana voikin sattua kaikenlaista.
Ap
Esim. poliisin työssä voi sattua kaikenlaista, tuskin vaimonsa heille jatkuvasti rimpauttelevat.
Kuljetusalallakin voi ajaa vaikka metsään kesken ajon, ei mitään järkeä soitella ja kysellä, mitä kuuluu.Oletko neurootikko?
Joo, voi olla että olen neurootikko (tai neuroottinen), koska olen jo menettänyt useamman läheisen parin viime vuoden aikana, niinkuin kirjoitin. Onneksi mieheni on kuitenkin ottanut tämän hyvin eikä mitenkään moiti minua, jos soitan hänelle, ja hänkin välillä soittaa minulle, koska tietää, että se on minulle tärkeää.
Ap
No hyvä. Jos nyt kuitenkin ongelma onkin sinun ”traumasi” eikä miehen työt.
Harkitse ammattiauttajan pakeille menemistä, johan tuo huoli ja neuroottisuus käy mielenterveyden päälle.Omista traumoista olen käynyt puhumassa ammattiauttajalle.
Se ei kuitenkaan auta miehen ylitöihin. Toki voi olla, että hän ei enää viihdy tai jaksa olla kanssani, mikä on ok, mutta haluaisin hänen sanovan sen minulle suoraan.
Ap
Tuskin uskaltaa. Onhan näitä, jotka ovat pelkästä velvollisuudentunteesta toisen kanssa, ettei toinen murru täysin traumoihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miehesi "kuulostaa" olevan työnarkomaani.
Kokemusta ihan samasta asiasta. Mieheni hermostui aina, kun asiasta mainitsin
Tai käskin kipeänä jäämään kotiin.
Nuorena jaksaa, kunhan maltat odottaa, niin 20-30 v. kuluttua
hänkin ehkä tulee "järkiinsä" niinkuin miehenikin.
Nyt hän katuu koko sitä aikaa, eipä siitä raatamisesta mitaleja saati miljoonia saanut,
ainoastaan raihnaisen keski-iän.Näin voi olla. Ongelma on se ettei mies ole enää ihan nuori, ja töiden takia liikuntakin jää hänellä (muuten ihan urheilullisella miehellä) nykyään usein ihan minimiin, joten olen oikeasti myös huolestunut siitä, miten tämä vaikutta hänen terveyteensä. Ruoka-ajat ovat sekaisin ja hän nukahtelee pöydän ääreen tai sohvalle kännykkä kädessä, mutta väittää, ettei ole väsynyt.
Ap
Onpa surullinen tilanne teillä kummallakin. <3
Miehelläsi ei kyllä ole kaikki nyt kunnossa.
Onko hänellä huolia?
Jotkut ihmiset pakenevat ongelmiaan työntekoon.
Pystyttekö keskustelemaan asioista?
Jos miehesi ei pysty/suostu kuuntelemaan sinua ap, niin olisiko
hänellä läheistä ystävää tms. joka voisi keskustella hänen kanssaan ja
yrittää puhua hänelle "järkeä".
Tuota menoa miehesi tulee sairastumaan ja sitten hän ei ainakaan pysty tekemään töitä!
Olisikohan tuosta viimeisestä lauseesta apua hänen herättämiseensä?Toivon ja uskon, että mieheni voi puhua minulle, jos hänellä on huolia. Toisaalta voisin myös kuvitella, että ehkä hän ei halua kuormittaa minua omilla asioillaan, koska itsellänikin on ollut tosi rankkaa ja hän on joutunut tukemaan minua. Hänellä on myös hyviä ystäviä, joille voisi myös puhua. Hän kuitenkin yrittää aina olla vahva ja reipas, muttei kukaan jaksa ikuisesti. Olen yrittänyt muistuttaa (ja nalkuttaakin) miehelle levon tärkeydestä, ja tuntuu että ehkä viime aikoina hän on hiukan enemmän alkanut pitää huolta siitä, että edes nukkuisi tarpeeksi.
Ap
Miehesi "kuulostaa" olevan samanlainen, kuin minun mieheni.
Mieheni ajatteli aina, että "yksin pitää selvitä, apua ei pyydetä"
Suurin pelko oli näyttää, että hänkin on vain ihminen ja hänellä on lupa olla myös heikko ja haavoittuvainen. Kukaan ei ole yli-ihminen ja olemassa vain muita varten. On lupa olla itsekäs, koska jos ei ajattele itseään, ei jaksa ja pysty antamaan myöskään toisille. Lopuksi, kun tuon kaltainen kiltti, tunnollinen ja epäitsekäs ihminen murtuu, sieltä on vaikea nousta, koska he kokevat pettäneensä läheisensä ja työyhteisönsä. Vaikka asia siis ei tietenkään ole niin, muuta kuin ainoastaan heidän omissa ajatuksissaan.Hienoa, että olet ap. saanut miehesi ymmärtämään levon merkityksen.
Yritä ap. välttää "nalkuttamista" (tiedän, että se on vaikeaa) koska se tuo jo valmiiksi ylikuormittuneelle ihmiselle lisää paineita ja riittämättömyyden tunteita.
Tukemalla, antamalla tunnustusta ja rakkaudella -antamalla miehellesi tunteen, että sinä riität sellaisena kuin olet ilman, että yrität kannatella koko maailmaa harteillasi. Rohkaisemalla puhumaan asioista sinulle tai ystävilleen -voit saada miehesi pikku hiljaa ymmärtämään, mikä elämässä on oikeasti tärkeintä. Se ei ole työ, raha, status tms. vaan rakkaus ja itsensä ja muiden arvostaminen (ainakin minun mielestäni).Toivon, että tieto siitä, että joku muukin on kokenut tuon saman kuin sinä ap. ja asiat ovat lopulta järjestyneet, antaa myös sinulle toivoa ja uskoa, että kaikki muuttuu vielä hyväksi. Hetkessä asiat eivät välttämättä muutu ja tapahdu, mutta se tunne, kun saa miehensä takaisin johon alunperin rakastui on kaiken arvoista. <3
Paljon voimia "virtuaalihalaus" ja kaikkea hyvää jatkoon, sinulle ja miehellesi. <3
Iso kiitos sinulle tästä ja kaikkea hyvää myös teille <3
Sait kyyneleeni valumaan ihan kunnolla. Miehesi on onnekas kun hänellä on sinut!
Ap
Hyödyttekö jotenkin ylitöitä? Esim miehen maksamia matkoja? Ulkoporeamme? Kallis auto?Jos ei näkyisi missään jatkuvat ylityöt olisin raivoissani AP:n sijasta. Matka yms saattaisi lepyttää
Onpa surullinen tilanne teillä kummallakin. <3
Miehelläsi ei kyllä ole kaikki nyt kunnossa.
Onko hänellä huolia?
Jotkut ihmiset pakenevat ongelmiaan työntekoon.
Pystyttekö keskustelemaan asioista?
Jos miehesi ei pysty/suostu kuuntelemaan sinua ap, niin olisiko
hänellä läheistä ystävää tms. joka voisi keskustella hänen kanssaan ja
yrittää puhua hänelle "järkeä".
Tuota menoa miehesi tulee sairastumaan ja sitten hän ei ainakaan pysty tekemään töitä!
Olisikohan tuosta viimeisestä lauseesta apua hänen herättämiseensä?