Lue keskustelun säännöt.
Lastensuojelun palavereista kieltäytyminen
Paha paikka
11.04.2022 |
Mitä Vauvan tietäjät ja arvaajat ovat mieltä tällaisesta:
Lähipiiriini kuuluu henkilö, joka tarkoituksella on jo pitkään pyrkinyt vieraannuttamaan lapset toisesta vanhemmasta kiusaamistarkoituksessa ja tähän hän on käyttänyt mm. lastensuojelua (aiheettomat lasut). Nyt tilanteen kriisiydyttyä tuo ihminen on itse joutunut lukuisten lastensuojeluilmoitusten kohteeksi (mm. opettajat ja sukulaiset molemmilta puolilta tehneet ilmoituksia) ja hän on kyllä ottanut puheluita vastaan sossuilta muttei suostu menemään enää palavereihin.
Miten lastensuojelu suhtautuu vanhempaan, joka yllättäen ei kykenekään keskustelemaan mistään ja kieltäytyy yhteistyöstä. Annetaanko hänen vain olla ja nostetaan hanskat pystyyn? (Ja hän jatkaa lasten piilottelua toiselta vanhemmalta...) Vai hermostuuko lastensuojelu lopulta? Eikö jokaisen pitäisi kyetä vanhempana edes siihen, että omasta toiminasta ja lasten asioista voitaisiin keskustella kaikessa rauhassa?
Kommentit (43)
Lastensuojelusta ja Vilja-Eerikasta puhutaan taas. Odottelin koska alkaa mediaan ilmestyä positiivisa juttuja lastensuojelusta. No, ei mennyt kauaa
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008656570.html?utm_medium=promobox&u…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap olet ihan pihalla. Kirjoitit:
"Eikö jokaisen pitäisi kyetä vanhempana edes siihen, että omasta toiminasta ja lasten asioista voitaisiin keskustella kaikessa rauhassa?"
Lastensuojeluviranomaisten työ on suojella lapsia. Siis: viranomaisten työ. Suomen lain mukaan yhdelläkään kansalaisella ei ole velvollisuutta auttaa viranomaisia työssään. Toki tähän sääntöön on poikkeus eli tulipalot ynnä muut hengenvaaralliset hätätilanteet joissa kansalaisella saattaa olla velvollisuus auttaa viranomaisia pelastustyössä. Mutta lastensuojelutyö ei ole hätätilanne, vaan normaalia arkista viranomaistoimintaa. Viranomaisten pitää ihan itse osata tehdä työnsä, vaikka kansalainen ei ottaisi siihen osaa yhtään.
Jos poliisit puhuttelevat kansalaista niin kansalaisen täytyy kertoa nimensä. Muille viranomaisille kansalaisen ei tarvitse kertoa edes nimeään. Ei tarvitse edes tervehtiä, ei tarvitse katsoa kohti, ei tarvitse kuunnella, ei tarvitse pysyä paikalla, ei tarvitse vastata puheluun eikä kirjeisiin eikä mihinkään muuhunkaan.
Kansalaisen ei tarvitse kyetä eikä suostua mihinkään. Viranomaisten työ on viranomaisten ongelma.
--
Lastensuojeluviranomaisten täytyy suojella lapsia. Heillä on siihen "yhteistyökeinoja" joita he käyttävät jos vanhempi suostuu yhteistyöhön, siis keinot kuten vaikkapa keskustelut. Jos vanhempi ei suostu yhteistyöhön, niin lastensuojeluviranomaisilla on kyllä varmasti käytössään myös "pakkokeinoja". En tiedä mitä nuo pakkokeinot tarkalleen ottaen ovat mutta todennäköisesti kynnys niiden käyttämiseen on huomattavan korkea ja varmasti ne myös sisältävät sen että lastensuojeluviranomaiset joutuvat pyytämään virka-apua poliiseilta ja ne poliisit sitten toimeenpanevat ne pakkokeinot. Koska ainoastaan poliiseillahan on oikeus esimerkiksi tulla asuntoosi sisään vaikka väkisin ja viedä lapsesi pois vaikka vastustelisit.
Lastensuojeluviranomaiset eivät saa tuolla lailla väkisin mitään tehdä. Huijaten lastensuojeluviranomaiset tekevät kyllä tajuttoman paljon kaikkea, koko ajan, kuten useimmat muutkin viranomaiset. Ensin yritetään yhteistyöllä, sitten huijaten. Ja vasta vihoviimeisenä äärimmäisenä keinona pakolla. Kun viranomaiset tekevät työnsä huijaten niin hehän rikkovat lakia, mutta sillä ei ole mitään väliä - viranomaisilla on oman egon suoma oikeus tehdä niin paljon rikoksia kuin huvittaa, jatkuvasti.