Lue keskustelun säännöt.
Huono/tasottomin kirja jonka olet viime aikoina lukenut
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Kukaan lukenut ö-luokan julkkisten elämäkertoja joita on puskettu viime vuosina?
Tehdäänkö ne ai:lla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huonot kirjat jätän kesken. Mutta yksi mistä en pitänyt , ja joka jäi kesken oli Belizestä kertova kirja.
Mulle tulee siitä huono omatunto :(
Sanna Marinin Toivo on tekoja. Kautta tekstin kirjasta paistaa kyvyttömyys itsereflektioon. Odotin kirjalta paljon enemmän.
En lue huonoja ja tasottomia kirjoja kun maailma on täynnä hyviäkin kirjoja enemmän kuin ehdin koskaan lukea.
Ei tarvitse montaa sivua lukea huomatakseen että kirja on huono ja ei kun uusi käteen.
Sairas perhe: Kun vanhempi ei kasva aikuiseksi.
Strukturoimatonta ripulointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En lue huonoja ja tasottomia kirjoja kun maailma on täynnä hyviäkin kirjoja enemmän kuin ehdin koskaan lukea.
Ei tarvitse montaa sivua lukea huomatakseen että kirja on huono ja ei kun uusi käteen.
Moni kirja paranee kun lukee tarpeeksi pitkälle. Esimerkiksi Anna Karenina on tällainen, mutta ensimmäiset 500 sivua ovat ihan täyttä tuskaa lukijalle.
Alexandre Dumasin Kolmea muskettisoturia en vain saanut loppuun tylsyytensä vuoksi.
En ole lukenut viime aikoina huonoja kirjoja, mutta Katja Ketun Hitsaaja jätti vuosien ajaksi oksennuksen maun suuhuni. Olen lukenut hyvin vähän suomalaisia kirjoja, ja jotenkin tuo inhorealismi, kiroilu oli ihan hirvittävää. Äiti osti sen mulle, kun itse tykkää tuollaisesta. Itse tykkään lukea kirjoja, joissa asiat kerrotaan nätimmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lue huonoja ja tasottomia kirjoja kun maailma on täynnä hyviäkin kirjoja enemmän kuin ehdin koskaan lukea.
Ei tarvitse montaa sivua lukea huomatakseen että kirja on huono ja ei kun uusi käteen.
Moni kirja paranee kun lukee tarpeeksi pitkälle. Esimerkiksi Anna Karenina on tällainen, mutta ensimmäiset 500 sivua ovat ihan täyttä tuskaa lukijalle.
Alexandre Dumasin Kolmea muskettisoturia en vain saanut loppuun tylsyytensä vuoksi.
Kyllä sinun täytyy todella pitää kirjailijan tyylistä jos jaksat kahlata läpi 500 sivua täyttä tuskaa eikä se kirjan taso taatusti pomppaa yhtäkkiä täysin toiselle tasolle ellei alkuperäinen kirjailija kuollut ja joku toinen kirjoittanut sen loppuun.
Olet vain puolen tuhannen sivun jälkeen niin turtunut että tuntuu suhteelliselta parannukselta kun tarinassa lopultakin tapahtuu edes vähän jotain.
Nämä ovat niitä kirjoja jotka luetaan väkisin kun ne ovat olevinaan suuria klassikoita jotka jokaisen pitää tuntea.
Samoin kuin elokuvat. Katsoin joka paikassa maailman parhaaksi elokuvaksi ylistetyn Citizen Kanen joskus 25-vuotiaana leffafriikkinä ja se oli oikeasti niin puuduttavaa katsottavaa että tuskin olisin katsonut loppuun ellei tämä elokuva ole "pakollista" katsottavaa. Rosebud.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lue huonoja ja tasottomia kirjoja kun maailma on täynnä hyviäkin kirjoja enemmän kuin ehdin koskaan lukea.
Ei tarvitse montaa sivua lukea huomatakseen että kirja on huono ja ei kun uusi käteen.
Moni kirja paranee kun lukee tarpeeksi pitkälle. Esimerkiksi Anna Karenina on tällainen, mutta ensimmäiset 500 sivua ovat ihan täyttä tuskaa lukijalle.
Alexandre Dumasin Kolmea muskettisoturia en vain saanut loppuun tylsyytensä vuoksi.
Kyllä sinun täytyy todella pitää kirjailijan tyylistä jos jaksat kahlata läpi 500 sivua täyttä tuskaa eikä se kirjan taso taatusti pomppaa yhtäkkiä täysin toiselle tasolle ellei alkuperäinen kirjailija kuollut ja joku toinen kirjoittanut sen loppuun.
Olet vain puolen tuhannen sivun jälkeen niin turtunut että tuntuu suhteelliselta parannuks
Luin Anna Kareninan sen vuoksi että olen pitänyt Tolstoin muista teoksista. :-) Parannus ei tapahdukaan hetkessä, vaan tarina pääsee pikkuhiljaa käyntiin loputtomalta tuntuvan jaarittelun ja pohjustamisen jälkeen. Teen paljon tuota, että luen jonkun kirjailijan koko tuotannon. Oikeastaan kenelläkään ei ole jokainen teos ollut hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paula Norosen Hulluja satuja. Kuuntelin äänikirjana lapseni kanssa, ja piti jättää kesken. Ei sovellu lapsille, ei edes isoille.
En pitänyt Satu Rämön kolmannesta kirjasta, oliko se Jakob. Jotenkin ne hevosjutut oli puuduttavia ja juoni epäuskottava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole tapana lukea tasottomia kirjoja, mutta Hannele Laurin elämäkerran tulin lukeneeksi. En tosin melkein pystynyt lukemaan sitä, se oli niin surkea.
Selasin pikaisesti e-kirjana myös.
Kuunnelmia ei voi selata, kirjoja voi.
Haruki Murakamin Kafka rannalla. Liikaa raiskausjuttuja ja kissojen kiduttamista mun makuun. En kyllä lue enää yhtäkään Murakamia, vaikka iq84 ois vaikuttanut kiinnostavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole tapana lukea tasottomia kirjoja, mutta Hannele Laurin elämäkerran tulin lukeneeksi. En tosin melkein pystynyt lukemaan sitä, se oli niin surkea.
Selasin pikaisesti e-kirjana myös.
Kuunnelmia ei voi selata, kirjoja voi.
E-kirja ei ole äänikirja, vaan näyttöpäätteeltä tekstinä luettava kirja.
Julie Caplinin Pieni kahvila Kööpenhaminassa.
Kaipasin hömppää bussimatkan viihdykkeeksi, älkää tuomitko. Yhtä puisevaa kerrontaa ja tönkköä dialogia en ole aikoihin lukenut. Kamala pettymys.
Kukaan lukenut ö-luokan julkkisten elämäkertoja joita on puskettu viime vuosina?