Tutkimus: Tasa-arvo ei Suomessa ulotu koteihin, naiset uupuvat

Muutama ehdotus:

- luokkakoot pienemmiksi, ja enemmän henkilökuntaa kouluun, että opettaja pystyy opettamaan asiat oppilaille. Oppimistavoitteet alemmas ja kaikki sekoilu uusien opetussuunnitelmien kanssa pois. Perusasiat kunniaan ja ne opetetaan rauhassa ja hyvin. Koulun jälkeen läksyparkki, missä ohjattua läksyapua lapsille. (tässä hyvä osa-aikatyö nuorille) ja sen jälkeen koulun tiloissa harrastustoimintaa, jossa saisi aikaa viettää neljään tai viiteen saakka. Ei teemapäiviä, ei turhia viestejä Wilmaan tyhjänpäiväisyyksistä, vain asiaton käytös ja muu ehdottoman tarpeellinen viesteinä kotiin.

- kunnon veroalet siivouspalveluihin, ruokapalveluihin, pyykkipalveluihin. Näitä täytyisi olla varaa käyttää kaikille perheillä, joissa vanhemmat ovat normitöissä.

-vanhustenhoito kuntoon 

-perheverotus

Yllä mainitut helpottaisivat huomattavasti elämääni. Minä voin tunnustaa, että mulle on vaikeaa olla reagoimatta koulun viesteihin tai osallistumasta luokkaretkirahaston mokkapalamyyjäisiin ja lukuhaaste-kampanjoihin. Tai olla valvomatta lapseni koulun käyntiä, sillä tiedän että opettaja ei aidosti ehdi opettaa yrittäessään pitää lapsia turvassa oireilevilta oppilailta. Tai en pysty kieltämään harrastuksia lapsiltani. Tai syöttämään eineksiä joka päivä tai elämään siivottomassa kodissa. Tai olemaan vastaamatta muistisairaiden vanhempien puheluihin ja ajamaan taas turha lenkki, kun ne silmälasit olivatkin päässä koko ajan. Miehelleni tämä on paljon helpompaa. Joten ymmärrän, että tämä ei ole hänen ongelmansa vaan minun. Faktuaalisesti on täysin mahdollista laittaa lapsi likaisissa vaatteissa kouluun ja antaa hänen oppia siellä jotain jos oppii. Ja olemaan käymättä harrastuksissa tai valita vain niistä joihin pääsee pyörällä. Ja syödä uuniranskalaisia ja nakkeja joka päivä, hyvältähän ne maistuu. Ja olla menemättä hammashoitolaan vuositarkastukselle, jos ei muista niin ei muista. Ja laittaa puhelin äänettömälle, niin ei hurupäät illalla soittele. Minä en vain pysty, ja tunnustan sen. 

Minä en nyt ensinäkään ymmärrä, miten ihmet saa ongelma lapsen kaverisynttäreistä. Jos mies osallistuu, mies antaa rahan, sanoo lapselle, että käy sillä hakemassa lahjan. Eihän ne miehen kavereita ole, joten miksi miehen tulisi ryntäillä kaupoissa etsien jollekin jotain lahjaa?

Isompi lapsi voi hyvin etsiä itse saamallaan rahalla lahjan kaupasta. Taapero tuskin osaa vielä, joten jos vanhemmat haluavat jotain antaa, se on heidän päätös sitten.

Ennen ainakin 80-luvulla äiti leipoi synttärikakun ja sitten oli jotain sipsejä ja keksejä myös ja karkkia.

Nykyvanhemmat haluavat hienot barbikakut ja kaikkea mahdollista niin ei ihme, jos uuvutaan. Ei riitä myöskään aasinhäntäleikit vaan pitää ostaa kalliilla hoplopista juoksentelua.

Kyllä äidit voisivat vähän mennä itseensä tässäkin, jos pelkät synttärit uuvuttavat.

Vierailija kirjoitti:

Minä en nyt ensinäkään ymmärrä, miten ihmet saa ongelma lapsen kaverisynttäreistä. Jos mies osallistuu, mies antaa rahan, sanoo lapselle, että käy sillä hakemassa lahjan. Eihän ne miehen kavereita ole, joten miksi miehen tulisi ryntäillä kaupoissa etsien jollekin jotain lahjaa?

Isompi lapsi voi hyvin etsiä itse saamallaan rahalla lahjan kaupasta. Taapero tuskin osaa vielä, joten jos vanhemmat haluavat jotain antaa, se on heidän päätös sitten.

Ennen ainakin 80-luvulla äiti leipoi synttärikakun ja sitten oli jotain sipsejä ja keksejä myös ja karkkia.

Nykyvanhemmat haluavat hienot barbikakut ja kaikkea mahdollista niin ei ihme, jos uuvutaan. Ei riitä myöskään aasinhäntäleikit vaan pitää ostaa kalliilla hoplopista juoksentelua.

Kyllä äidit voisivat vähän mennä itseensä tässäkin, jos pelkät synttärit uuvuttavat.

Ai laitat kolmevuotiaan itse ostamaan lahjan, etsimään varusteet ja kulkemaan? Justiinsa näitä aivopieruja.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa kuukautisten aikoihin naiset valittaa enemmän kotitöistä ku normaalisti.

Sinä oot yhtä tyhmä aina.

Vierailija kirjoitti:

Muutama ehdotus:

- luokkakoot pienemmiksi, ja enemmän henkilökuntaa kouluun, että opettaja pystyy opettamaan asiat oppilaille. Oppimistavoitteet alemmas ja kaikki sekoilu uusien opetussuunnitelmien kanssa pois. Perusasiat kunniaan ja ne opetetaan rauhassa ja hyvin. Koulun jälkeen läksyparkki, missä ohjattua läksyapua lapsille. (tässä hyvä osa-aikatyö nuorille) ja sen jälkeen koulun tiloissa harrastustoimintaa, jossa saisi aikaa viettää neljään tai viiteen saakka. Ei teemapäiviä, ei turhia viestejä Wilmaan tyhjänpäiväisyyksistä, vain asiaton käytös ja muu ehdottoman tarpeellinen viesteinä kotiin.

- kunnon veroalet siivouspalveluihin, ruokapalveluihin, pyykkipalveluihin. Näitä täytyisi olla varaa käyttää kaikille perheillä, joissa vanhemmat ovat normitöissä.

-vanhustenhoito kuntoon 

-perheverotus

Yllä mainitut helpottaisivat huomattavasti elämääni. Minä voin tunnustaa, että mulle on vaikeaa olla reagoimatta koulun viesteihin tai osallistumasta luokkaretkirahaston mokkapalamyyjäisiin ja lukuhaaste-kampanjoihin. Tai olla valvomatta lapseni koulun käyntiä, sillä tiedän että opettaja ei aidosti ehdi opettaa yrittäessään pitää lapsia turvassa oireilevilta oppilailta. Tai en pysty kieltämään harrastuksia lapsiltani. Tai syöttämään eineksiä joka päivä tai elämään siivottomassa kodissa. Tai olemaan vastaamatta muistisairaiden vanhempien puheluihin ja ajamaan taas turha lenkki, kun ne silmälasit olivatkin päässä koko ajan. Miehelleni tämä on paljon helpompaa. Joten ymmärrän, että tämä ei ole hänen ongelmansa vaan minun. Faktuaalisesti on täysin mahdollista laittaa lapsi likaisissa vaatteissa kouluun ja antaa hänen oppia siellä jotain jos oppii. Ja olemaan käymättä harrastuksissa tai valita vain niistä joihin pääsee pyörällä. Ja syödä uuniranskalaisia ja nakkeja joka päivä, hyvältähän ne maistuu. Ja olla menemättä hammashoitolaan vuositarkastukselle, jos ei muista niin ei muista. Ja laittaa puhelin äänettömälle, niin ei hurupäät illalla soittele. Minä en vain pysty, ja tunnustan sen. 

Ne teemapäivät auttavat lapsia jaksamaan kouluarkea. Miten ne SUA häiritsee? Kyllä. Valtaosa ongelmista on tekemällä tehtyjä nyt.

Vierailija kirjoitti:

Minä en nyt ensinäkään ymmärrä, miten ihmet saa ongelma lapsen kaverisynttäreistä. Jos mies osallistuu, mies antaa rahan, sanoo lapselle, että käy sillä hakemassa lahjan. Eihän ne miehen kavereita ole, joten miksi miehen tulisi ryntäillä kaupoissa etsien jollekin jotain lahjaa?

Isompi lapsi voi hyvin etsiä itse saamallaan rahalla lahjan kaupasta. Taapero tuskin osaa vielä, joten jos vanhemmat haluavat jotain antaa, se on heidän päätös sitten.

Ennen ainakin 80-luvulla äiti leipoi synttärikakun ja sitten oli jotain sipsejä ja keksejä myös ja karkkia.

Nykyvanhemmat haluavat hienot barbikakut ja kaikkea mahdollista niin ei ihme, jos uuvutaan. Ei riitä myöskään aasinhäntäleikit vaan pitää ostaa kalliilla hoplopista juoksentelua.

Kyllä äidit voisivat vähän mennä itseensä tässäkin, jos pelkät synttärit uuvuttavat.

Itse asiassa ei lasten kaverisynttäreillä ole vuosiin mitään kakkuja ollut. Lapset kun ei pahemmin kakuista välitä. Kyllä siinä järjestämisessä silti hommaa on ja hattu päästä niille äideille, jotka jaksaa niitä kotona pitää. Oman lapseni kaikki synttärit on vietetty jossain "Hoplopissa" ja silti siinä on ihan tarpeeksi tekemistä. Toki enemmän se arki uuvuttaa. Hauska tuo yksi joka sanoi, ettei tarvitse raivosiivota, jos on perussiistiä. Mitenköhän se perussiisteys onnistuu muuten kuin siivoamalla koko ajan?? Lapsi tuo hiekkalaatikollisen hiekkaa vaatteissaan sisälle päivittäin, niin kyllä ei pysy koti siistinä, jos kerran kuussa imuroi. (Ihan vaan esimerkkinä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama ehdotus:

- luokkakoot pienemmiksi, ja enemmän henkilökuntaa kouluun, että opettaja pystyy opettamaan asiat oppilaille. Oppimistavoitteet alemmas ja kaikki sekoilu uusien opetussuunnitelmien kanssa pois. Perusasiat kunniaan ja ne opetetaan rauhassa ja hyvin. Koulun jälkeen läksyparkki, missä ohjattua läksyapua lapsille. (tässä hyvä osa-aikatyö nuorille) ja sen jälkeen koulun tiloissa harrastustoimintaa, jossa saisi aikaa viettää neljään tai viiteen saakka. Ei teemapäiviä, ei turhia viestejä Wilmaan tyhjänpäiväisyyksistä, vain asiaton käytös ja muu ehdottoman tarpeellinen viesteinä kotiin.

- kunnon veroalet siivouspalveluihin, ruokapalveluihin, pyykkipalveluihin. Näitä täytyisi olla varaa käyttää kaikille perheillä, joissa vanhemmat ovat normitöissä.

-vanhustenhoito kuntoon 

-perheverotus

Yllä mainitut helpottaisivat huomattavasti elämääni. Minä voin tunnustaa, että mulle on vaikeaa olla reagoimatta koulun viesteihin tai osallistumasta luokkaretkirahaston mokkapalamyyjäisiin ja lukuhaaste-kampanjoihin. Tai olla valvomatta lapseni koulun käyntiä, sillä tiedän että opettaja ei aidosti ehdi opettaa yrittäessään pitää lapsia turvassa oireilevilta oppilailta. Tai en pysty kieltämään harrastuksia lapsiltani. Tai syöttämään eineksiä joka päivä tai elämään siivottomassa kodissa. Tai olemaan vastaamatta muistisairaiden vanhempien puheluihin ja ajamaan taas turha lenkki, kun ne silmälasit olivatkin päässä koko ajan. Miehelleni tämä on paljon helpompaa. Joten ymmärrän, että tämä ei ole hänen ongelmansa vaan minun. Faktuaalisesti on täysin mahdollista laittaa lapsi likaisissa vaatteissa kouluun ja antaa hänen oppia siellä jotain jos oppii. Ja olemaan käymättä harrastuksissa tai valita vain niistä joihin pääsee pyörällä. Ja syödä uuniranskalaisia ja nakkeja joka päivä, hyvältähän ne maistuu. Ja olla menemättä hammashoitolaan vuositarkastukselle, jos ei muista niin ei muista. Ja laittaa puhelin äänettömälle, niin ei hurupäät illalla soittele. Minä en vain pysty, ja tunnustan sen. 

Ne teemapäivät auttavat lapsia jaksamaan kouluarkea. Miten ne SUA häiritsee? Kyllä. Valtaosa ongelmista on tekemällä tehtyjä nyt.

Kymmeniä wilmaviestejä yötä myöten, jstkuvasti muuttuvia epämääräisiä aikataulumuutoksia, loputtomia tarviketilauksia.

Naiset ovat usein parempia organisoimaan asioita. Se menee vaan monella yli. Tiedän vaan lapsettomia sinkkunaisiakin, jotka uuvuttavat itsensä täyttämällä kalenterinsa kaikenlaisella toiminnalla. On se silti varmasti totta, että naiset tekevät enemmän kotona. Moni mies täällä ei edes väitä vastaan, vaan selittää miksi on menettänyt motivaationsa tehdä kotona asioita. Sama tarina monta kertaa, paljon alapeukkuja, kukaan ei kuuntele tai opi mitään toisiltaan. Kommunikaqatio ongelmat ja kyvyttömyys muuttaa toimintaansa  molemmilla osapuolilla takaa, että mikään ei muutu.

Sinänsä jännä kun naiset niin porukalla täällä nyt komppaavat toisiaan, kun haukutaan ja arvostellaan miehiä ja korotetaan itseä.

Jokainen meistä tietää, ettei me naiset todellakaan eletä samalla tavalla. Osa ei jousta missään tekee kaiken täysillä ja täydellisesti (hyvin marginaalinen porukka), osa laiminlyö ja makaa saamattomana (ääripää tämäkin) ja valtaosa rämpii siinä keskellä luovien kuka milläkin tavalla...

Osa on sitä mieltä, ettei taapero voi olla likasella lattialla ja osa antaa lapsen mennä ihan joka paikassa, oli likaa tai ei.

Eli eihän meillä naisillakaan ole mitään yhtä oikeaa tapaa! Silti perusajatus on se, että aina joka parisuhteessa tai perheessä äiti (tai nainen) tietää mikä on se oikea tapa ja sen mukaan mennään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama ehdotus:

- luokkakoot pienemmiksi, ja enemmän henkilökuntaa kouluun, että opettaja pystyy opettamaan asiat oppilaille. Oppimistavoitteet alemmas ja kaikki sekoilu uusien opetussuunnitelmien kanssa pois. Perusasiat kunniaan ja ne opetetaan rauhassa ja hyvin. Koulun jälkeen läksyparkki, missä ohjattua läksyapua lapsille. (tässä hyvä osa-aikatyö nuorille) ja sen jälkeen koulun tiloissa harrastustoimintaa, jossa saisi aikaa viettää neljään tai viiteen saakka. Ei teemapäiviä, ei turhia viestejä Wilmaan tyhjänpäiväisyyksistä, vain asiaton käytös ja muu ehdottoman tarpeellinen viesteinä kotiin.

- kunnon veroalet siivouspalveluihin, ruokapalveluihin, pyykkipalveluihin. Näitä täytyisi olla varaa käyttää kaikille perheillä, joissa vanhemmat ovat normitöissä.

-vanhustenhoito kuntoon 

-perheverotus

Yllä mainitut helpottaisivat huomattavasti elämääni. Minä voin tunnustaa, että mulle on vaikeaa olla reagoimatta koulun viesteihin tai osallistumasta luokkaretkirahaston mokkapalamyyjäisiin ja lukuhaaste-kampanjoihin. Tai olla valvomatta lapseni koulun käyntiä, sillä tiedän että opettaja ei aidosti ehdi opettaa yrittäessään pitää lapsia turvassa oireilevilta oppilailta. Tai en pysty kieltämään harrastuksia lapsiltani. Tai syöttämään eineksiä joka päivä tai elämään siivottomassa kodissa. Tai olemaan vastaamatta muistisairaiden vanhempien puheluihin ja ajamaan taas turha lenkki, kun ne silmälasit olivatkin päässä koko ajan. Miehelleni tämä on paljon helpompaa. Joten ymmärrän, että tämä ei ole hänen ongelmansa vaan minun. Faktuaalisesti on täysin mahdollista laittaa lapsi likaisissa vaatteissa kouluun ja antaa hänen oppia siellä jotain jos oppii. Ja olemaan käymättä harrastuksissa tai valita vain niistä joihin pääsee pyörällä. Ja syödä uuniranskalaisia ja nakkeja joka päivä, hyvältähän ne maistuu. Ja olla menemättä hammashoitolaan vuositarkastukselle, jos ei muista niin ei muista. Ja laittaa puhelin äänettömälle, niin ei hurupäät illalla soittele. Minä en vain pysty, ja tunnustan sen. 

Ne teemapäivät auttavat lapsia jaksamaan kouluarkea. Miten ne SUA häiritsee? Kyllä. Valtaosa ongelmista on tekemällä tehtyjä nyt.

Kymmeniä wilmaviestejä yötä myöten, jstkuvasti muuttuvia epämääräisiä aikataulumuutoksia, loputtomia tarviketilauksia.

Kolmen lapsen äitinä sanon, että äläpä aikuisten oikeesti nyt viitsi. Tämä vahvistaa vaan kuvaa sinusta jatkuvana ruikuttajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa kuukautisten aikoihin naiset valittaa enemmän kotitöistä ku normaalisti.

Sinä oot yhtä tyhmä aina.

Taitaa sulla olla kuukautiset nyt? 🥺

Eikö sua pelota kysyä tuollaista?

En kyllä ymmärrä mitä yllättävää tuossa tutkimuksen tuloksessa on.

Tästä ollaan väitelty useaan otteeseen tasa-arvointoilija ystävieni kanssa

Jos nainen on kotiäiti ja mies käy töissä, niin tottakai se on vähemmän stressaavaa verrattuna töissäkäyvän äidin asemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muutes äidit kokevat perhevapaa ajan työnä kun taas isät kokevat sen lomana?

Mun yks kaveri tuli isäks ja se oli 6kk lapsen kanssa kotona ja se sano et se oli just rentoo, sai pelata päivät pitkät ja lueskella kirjoja yms, toki välillä piti vauvaakin vilkasta. Sit viikonloppuisin se kävi baareissa ja kaverien kanssa kalareissuissa kun äiti katto viikonloppuna vauvaa.

Ite jos joskus tuun isäks ni minä haluan ainakin kanssa jäädä kotiin makoilemaan mahdollisimman pitkäksi ajaksi.

Mä haluan nähdä, kun pelailet ja luet kirjoja koliikkivauvan kanssa. Mutta siis elämä tulee sulle vielä opettamaan, että perhevapaat eivät ole lomailua. Kysypä vaikka äidiltäsi millaista pikkuvauvan hoito on. Monelle miehelle se isyysvapaa on tietysti rentoa, koska suurimmalla osalla vaimo on kotona hoitamassa ja imettämässä sitä vauvaa. Että jos ei sitä lasta hoida, niin ei kai se silloin raskasta ole.

Lapsen ikä vaikuttaa myös. 2kk ikäinen saattaa herätä yöllä kahden tunnin välein. 2-vuotias yleensä nukkuu jo yönsä ja on helppo hoidettava. Isyysvapaathan pidetään äitiysvapaan jälkeen eli se raskain aika on käytännössä aina naisilla.

Sellaiset uhriutumiset siellä.

Sanoo mies jolla ei ole varmasti päivääkään kokemusta pikkuvauvan hoidosta. Mulla on kuule kolme lasta ja äitiysvapaa ei ole vielä koskaan ollut mulle lomailua, vaikka kuopus helppo vauva onkin. Aviomieheni tietää tämän, eikä varmasti koskaan tule haukkumaan kotiäitejä laiskoiksi tai sanomaan isyys/äitiysvapaata lomailuksi. Töissä pääsin paljon helpommalla kuin lasten kanssa kotona. Eli jos haluat lomailla, niin älä tee lapsia. Siitä on lomailu kaukana. Kaverisi varmaan vain kusettaa sua tai esittää jotain, mutta tämä on fakta.

Joo, mun ex ei aikoinaan meinannut jaksaa viikonloppuja pikkulasten kanssa, vaikka oltiin molemmat kotona. Sunnuntaina huokasi, että ihanaa, kun pääsee huomenna töihin lepäämään.

Tuosta kuvauksesta, missä isä lomailee 6kk lapsen kanssa, paistaa se, että työpäivän jälkeen äitiä odottaa tiskit, pyykit, lastentarvike- ja vaatehankinnat, kaupassakäynti, siivoaminen jne. Isä on vaan pelannut pleikkaa ja lukenut kirjaa.

Taas kun äiti oli perhevapaalla, oletti mies, että kaikki em. hommat kuuluu silloinkin äidille ”koska hän on kotona”. Ei vaan ole sama sääntö isälle itselleen. Muutenkin jonkun 4kk vauvan niskakakkavaippaa ja vaatteita saa olla vaihtamassa tunnin välein, kun joku 1-vuotiaan kanssa (jolloin se isä on perhevapaalla) vaipan vaihto riittää 3h välein, eikä ne tuotokset ole niskassa asti.

Konehan ne tiskit ja pyykit nykyisin useimmissa kodeissa hoitaa, ja nettikaupasta enemmän itselleen miehen rahoilla ostelee ja lapselle sitten joku kaupanpäällistuote.

Sun provosi on todella tyhmiä.

Niissä vähäisemmän tasa-arvon maissa ei toisaalta taida juuri olla pyykki- ja tiskikoneita sekä robotti-imureita. Ja lasketaanko koneen käymisaika kotityöksi vai vain napin painaminen, johon kuluu sekunti.

Osa-aikatyön lisääminen voisi ratkaista ongelman. Kyllä minäkin puuhaisin kotona vaikka kaikki päivät, mutta pakko on käydä kokopäivätyössä, koska Suomessa yhden palkalla ei perhettä elätetä. Luonnollisesti kuvioon kuuluu myös perheverotus ja jollakin tavalla täytyy taata myös kotiinjäävän osapuolen eläke.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en nyt ensinäkään ymmärrä, miten ihmet saa ongelma lapsen kaverisynttäreistä. Jos mies osallistuu, mies antaa rahan, sanoo lapselle, että käy sillä hakemassa lahjan. Eihän ne miehen kavereita ole, joten miksi miehen tulisi ryntäillä kaupoissa etsien jollekin jotain lahjaa?

Isompi lapsi voi hyvin etsiä itse saamallaan rahalla lahjan kaupasta. Taapero tuskin osaa vielä, joten jos vanhemmat haluavat jotain antaa, se on heidän päätös sitten.

Ennen ainakin 80-luvulla äiti leipoi synttärikakun ja sitten oli jotain sipsejä ja keksejä myös ja karkkia.

Nykyvanhemmat haluavat hienot barbikakut ja kaikkea mahdollista niin ei ihme, jos uuvutaan. Ei riitä myöskään aasinhäntäleikit vaan pitää ostaa kalliilla hoplopista juoksentelua.

Kyllä äidit voisivat vähän mennä itseensä tässäkin, jos pelkät synttärit uuvuttavat.

Ai laitat kolmevuotiaan itse ostamaan lahjan, etsimään varusteet ja kulkemaan? Justiinsa näitä aivopieruja.

Et sitten osannut lukea, että isompi lapsi voi etsiä lahjan vaikka käydessään vanhemman kanssa kaupassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama ehdotus:

- luokkakoot pienemmiksi, ja enemmän henkilökuntaa kouluun, että opettaja pystyy opettamaan asiat oppilaille. Oppimistavoitteet alemmas ja kaikki sekoilu uusien opetussuunnitelmien kanssa pois. Perusasiat kunniaan ja ne opetetaan rauhassa ja hyvin. Koulun jälkeen läksyparkki, missä ohjattua läksyapua lapsille. (tässä hyvä osa-aikatyö nuorille) ja sen jälkeen koulun tiloissa harrastustoimintaa, jossa saisi aikaa viettää neljään tai viiteen saakka. Ei teemapäiviä, ei turhia viestejä Wilmaan tyhjänpäiväisyyksistä, vain asiaton käytös ja muu ehdottoman tarpeellinen viesteinä kotiin.

- kunnon veroalet siivouspalveluihin, ruokapalveluihin, pyykkipalveluihin. Näitä täytyisi olla varaa käyttää kaikille perheillä, joissa vanhemmat ovat normitöissä.

-vanhustenhoito kuntoon 

-perheverotus

Yllä mainitut helpottaisivat huomattavasti elämääni. Minä voin tunnustaa, että mulle on vaikeaa olla reagoimatta koulun viesteihin tai osallistumasta luokkaretkirahaston mokkapalamyyjäisiin ja lukuhaaste-kampanjoihin. Tai olla valvomatta lapseni koulun käyntiä, sillä tiedän että opettaja ei aidosti ehdi opettaa yrittäessään pitää lapsia turvassa oireilevilta oppilailta. Tai en pysty kieltämään harrastuksia lapsiltani. Tai syöttämään eineksiä joka päivä tai elämään siivottomassa kodissa. Tai olemaan vastaamatta muistisairaiden vanhempien puheluihin ja ajamaan taas turha lenkki, kun ne silmälasit olivatkin päässä koko ajan. Miehelleni tämä on paljon helpompaa. Joten ymmärrän, että tämä ei ole hänen ongelmansa vaan minun. Faktuaalisesti on täysin mahdollista laittaa lapsi likaisissa vaatteissa kouluun ja antaa hänen oppia siellä jotain jos oppii. Ja olemaan käymättä harrastuksissa tai valita vain niistä joihin pääsee pyörällä. Ja syödä uuniranskalaisia ja nakkeja joka päivä, hyvältähän ne maistuu. Ja olla menemättä hammashoitolaan vuositarkastukselle, jos ei muista niin ei muista. Ja laittaa puhelin äänettömälle, niin ei hurupäät illalla soittele. Minä en vain pysty, ja tunnustan sen. 

Ne teemapäivät auttavat lapsia jaksamaan kouluarkea. Miten ne SUA häiritsee? Kyllä. Valtaosa ongelmista on tekemällä tehtyjä nyt.

Täällä on satoja viestejä siitä miten ne on turhia ja naiset vain keksii ja pitäisi ottaa rennommin.

Sitten kun taas yrittäiis ottaa rennommin, alkaa syyllistäminen, miten pilaa lasten ilon, jos ei tee sitä tätä ja tuota.

Ja voin muuten kertoa että vuodesta 2007 kun mun lapset on näiden teemapäivien piiriin päässeet, ei se ole ollut isä, jolta niitä sieniveitsiä, jugurttipurkkeja, merirosvoasuja ja eläinpipoja on tilailtu.

Nuo koulujen teemapäivät on yksi aivan helvetillinen riesa. Nykyään on ns poikkeusaikaa 1-2 viikkoa joka loman alla, toukokuu ja joulukuu on täysin yhtä poikkeusta ja poikkeuksen poikkeusta - ja kaiken huippu on ne tilaisuudet, joihin odotetaan osanottoa keskellä päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en nyt ensinäkään ymmärrä, miten ihmet saa ongelma lapsen kaverisynttäreistä. Jos mies osallistuu, mies antaa rahan, sanoo lapselle, että käy sillä hakemassa lahjan. Eihän ne miehen kavereita ole, joten miksi miehen tulisi ryntäillä kaupoissa etsien jollekin jotain lahjaa?

Isompi lapsi voi hyvin etsiä itse saamallaan rahalla lahjan kaupasta. Taapero tuskin osaa vielä, joten jos vanhemmat haluavat jotain antaa, se on heidän päätös sitten.

Ennen ainakin 80-luvulla äiti leipoi synttärikakun ja sitten oli jotain sipsejä ja keksejä myös ja karkkia.

Nykyvanhemmat haluavat hienot barbikakut ja kaikkea mahdollista niin ei ihme, jos uuvutaan. Ei riitä myöskään aasinhäntäleikit vaan pitää ostaa kalliilla hoplopista juoksentelua.

Kyllä äidit voisivat vähän mennä itseensä tässäkin, jos pelkät synttärit uuvuttavat.

Ai laitat kolmevuotiaan itse ostamaan lahjan, etsimään varusteet ja kulkemaan? Justiinsa näitä aivopieruja.

Et sitten osannut lukea, että isompi lapsi voi etsiä lahjan vaikka käydessään vanhemman kanssa kaupassa.

Mikä isompi lapsi?

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ymmärrä mitä yllättävää tuossa tutkimuksen tuloksessa on.

Tästä ollaan väitelty useaan otteeseen tasa-arvointoilija ystävieni kanssa

Jos nainen on kotiäiti ja mies käy töissä, niin tottakai se on vähemmän stressaavaa verrattuna töissäkäyvän äidin asemaan.

Tämä.

Mun mielestä nykyinen malli missä molemmat ottaa vastuuta kodista,lapsista ja työelämästä tasa-arvoisesti eli yhtä paljon on kaikista stressaavin ja raskain malli.

Jotenkin itse väitän että tasa-arvo on juuri "syynä" avioerojen suureen määrään sekä alhaiseen syntyvyyteen ja siihen että moni elää sinkkuna.

Tutkimus paljastaa nuutuneisuuden syyn! https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008737821.html?utm_medium=promobo…

Vierailija kirjoitti:

Tutkimus paljastaa nuutuneisuuden syyn! https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008737821.html?utm_medium=promobo…

Ei liity mitenkään tähän ketjuun.