Tutkimus: Tasa-arvo ei Suomessa ulotu koteihin, naiset uupuvat

Vierailija kirjoitti:

Uupumus aiheutuu ylipainosta.

Ja ylipaino johtuu siitä, kun mies ei voi hoitaa lapsiaan, että vaimokin pääsisi urheilemaan välillä?

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta vaatii äideiltä paljon. Olin omaishoitaja miehelleni. Toinen lapsista reagoi voimakkaasti isän äkilliseen sairastumiseen. Käytiin perheneuvolassa ja mulle listattiin siellä lisää vastuita ja asioita tehtäväksi, vaikka olin totaalisen uupunut. Isä olisi pystynyt sairaudestaan huolimatta käyttäytymään edes asiallisesti lasta kohtaan, mutta edes sitä ei edellytetty, vaikka lapsen käytösongelmat johtuivat osaltaan lapsen ja isän väleistä. Ihan käsittämätöntä shaibaa. Sairaalareissu siitä mulle tulikin ja oltiin vähän aikaa laitoksessa koko sakki. Mies on edelleen.

Voimia teidän tilanteeseen. Mutta noin se menee. Perheelle tarjottava apu on aina vaatimuslista äidille. Vaikka äiti olisi itsekin sairas, niin isän ei odoteta ottavan vastuuta, vaan äidille kerrotaan mitä kaikkea äidin pitää tehdä ettei perhe kärsi. Ihan käsittämätöntä.

Tulee mieleen entinen liitto, jossa minä tein matkoineen 11 tunnin työpäiviä ja vaimo oli työttömänä. Kun tulin kotiin, olisi aina pitänyt alkaa heti tekemään yhdessä kotitöitä, vaikka hän oli touhunnut omiaan kaiket päivät. Häntä ärsytti suunnattomasti, jos en heti ryhtynyt hänen osoittamaansa hommaan.

Joko täälläkin on löydetty syy naisten uupumiseen? Eli mies.

Naisissa itsessään ei tietysti mitään vikaa ole. On ihan normaalia haluta kaikkea ja uupua kun ei jaksakaan mutta ei voi sitä suorittamista lopettaakaan koska sitten ahdistus ottaa vallan.

Vierailija kirjoitti:

Äiti painaa 130kg, yksi lapsi. Ei jaksa ottaa astioita tiskikoneesta ja istuu vaan kun on niin uupunut. Syödä ilmeisti jaksaa.

Pääsiäisenä uupuneet +100kg äidit syövät kaksin käsin suklaata. Siinä menee omaan suuhun lastenkin suklaat. Ei ihme jos väsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta vaatii äideiltä paljon. Olin omaishoitaja miehelleni. Toinen lapsista reagoi voimakkaasti isän äkilliseen sairastumiseen. Käytiin perheneuvolassa ja mulle listattiin siellä lisää vastuita ja asioita tehtäväksi, vaikka olin totaalisen uupunut. Isä olisi pystynyt sairaudestaan huolimatta käyttäytymään edes asiallisesti lasta kohtaan, mutta edes sitä ei edellytetty, vaikka lapsen käytösongelmat johtuivat osaltaan lapsen ja isän väleistä. Ihan käsittämätöntä shaibaa. Sairaalareissu siitä mulle tulikin ja oltiin vähän aikaa laitoksessa koko sakki. Mies on edelleen.

Voimia teidän tilanteeseen. Mutta noin se menee. Perheelle tarjottava apu on aina vaatimuslista äidille. Vaikka äiti olisi itsekin sairas, niin isän ei odoteta ottavan vastuuta, vaan äidille kerrotaan mitä kaikkea äidin pitää tehdä ettei perhe kärsi. Ihan käsittämätöntä.

Sama ikääntyneiden vanhempien hoivassa. Tyttäret tekee, pojilta ei odoteta yhtään mitään. Nainen hoitaa usein appivanhempansakin, kun miestä ei ikääntyneet vanhemmat ja niiden tuleminen kiinnosta.

Hoiva on tässä yhteiskunnassa alettava jakaa tasapuolisemmin. Se kuuluu ihan jokaiselle ihmiselle, vastuu lähimmäisistä.

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen entinen liitto, jossa minä tein matkoineen 11 tunnin työpäiviä ja vaimo oli työttömänä. Kun tulin kotiin, olisi aina pitänyt alkaa heti tekemään yhdessä kotitöitä, vaikka hän oli touhunnut omiaan kaiket päivät. Häntä ärsytti suunnattomasti, jos en heti ryhtynyt hänen osoittamaansa hommaan.

Mulla on ollut tää sama, mut olen nainen. Mun päivä työmatkoineen oli juuri samat 11h ja mies oli tylsistynyt kotona sen ajan ja odotti että kun tulen, niin joko viihdytän häntä tai kerrankin odotti imurin kanssa ovella ja heti alkoi mäkätys, että kyllä minunkin täytyy imuroida. Loppui se seurustelu siihen touhuun, kun huomasin, etten enää kotiin halunnut töiden jälkeen mennä.

Vierailija kirjoitti:

Joko täälläkin on löydetty syy naisten uupumiseen? Eli mies.

Naisissa itsessään ei tietysti mitään vikaa ole. On ihan normaalia haluta kaikkea ja uupua kun ei jaksakaan mutta ei voi sitä suorittamista lopettaakaan koska sitten ahdistus ottaa vallan.

No onhan täällä jo monesti todettu että se mies ei voi auttaa, koska yhteiskunnan asenne on se että äiti valittamatta hoitaa. Paitsi mielellään ei jos lapsi sairastuu jos on töistä pois. Silloin äiti on hankala ja vaativa työntekijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta vaatii äideiltä paljon. Olin omaishoitaja miehelleni. Toinen lapsista reagoi voimakkaasti isän äkilliseen sairastumiseen. Käytiin perheneuvolassa ja mulle listattiin siellä lisää vastuita ja asioita tehtäväksi, vaikka olin totaalisen uupunut. Isä olisi pystynyt sairaudestaan huolimatta käyttäytymään edes asiallisesti lasta kohtaan, mutta edes sitä ei edellytetty, vaikka lapsen käytösongelmat johtuivat osaltaan lapsen ja isän väleistä. Ihan käsittämätöntä shaibaa. Sairaalareissu siitä mulle tulikin ja oltiin vähän aikaa laitoksessa koko sakki. Mies on edelleen.

Voimia teidän tilanteeseen. Mutta noin se menee. Perheelle tarjottava apu on aina vaatimuslista äidille. Vaikka äiti olisi itsekin sairas, niin isän ei odoteta ottavan vastuuta, vaan äidille kerrotaan mitä kaikkea äidin pitää tehdä ettei perhe kärsi. Ihan käsittämätöntä.

Sama ikääntyneiden vanhempien hoivassa. Tyttäret tekee, pojilta ei odoteta yhtään mitään. Nainen hoitaa usein appivanhempansakin, kun miestä ei ikääntyneet vanhemmat ja niiden tuleminen kiinnosta.

Hoiva on tässä yhteiskunnassa alettava jakaa tasapuolisemmin. Se kuuluu ihan jokaiselle ihmiselle, vastuu lähimmäisistä.

Miniän sen sijaan odotetaan tekevän…

Minuakin kohdeltu kuin paskaa vuosikaudet. Nyt kyllä kelpaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti painaa 130kg, yksi lapsi. Ei jaksa ottaa astioita tiskikoneesta ja istuu vaan kun on niin uupunut. Syödä ilmeisti jaksaa.

Pääsiäisenä uupuneet +100kg äidit syövät kaksin käsin suklaata. Siinä menee omaan suuhun lastenkin suklaat. Ei ihme jos väsyttää.

Isä onkin jo sammunut sohvalle kaljamahoineen.

Hedonistinen elämästä nauttiminen on tehnyt nykynaiset pehmeiksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uupumus aiheutuu ylipainosta.

Ja ylipaino johtuu siitä, kun mies ei voi hoitaa lapsiaan, että vaimokin pääsisi urheilemaan välillä?

Kun kärräilee lasta rattaissa useamman kilometrin päivässä ja syö makeita vähemmän niin varmasti laihtuu. Ei siinä kuntosaleja tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta vaatii äideiltä paljon. Olin omaishoitaja miehelleni. Toinen lapsista reagoi voimakkaasti isän äkilliseen sairastumiseen. Käytiin perheneuvolassa ja mulle listattiin siellä lisää vastuita ja asioita tehtäväksi, vaikka olin totaalisen uupunut. Isä olisi pystynyt sairaudestaan huolimatta käyttäytymään edes asiallisesti lasta kohtaan, mutta edes sitä ei edellytetty, vaikka lapsen käytösongelmat johtuivat osaltaan lapsen ja isän väleistä. Ihan käsittämätöntä shaibaa. Sairaalareissu siitä mulle tulikin ja oltiin vähän aikaa laitoksessa koko sakki. Mies on edelleen.

Voimia teidän tilanteeseen. Mutta noin se menee. Perheelle tarjottava apu on aina vaatimuslista äidille. Vaikka äiti olisi itsekin sairas, niin isän ei odoteta ottavan vastuuta, vaan äidille kerrotaan mitä kaikkea äidin pitää tehdä ettei perhe kärsi. Ihan käsittämätöntä.

Sama ikääntyneiden vanhempien hoivassa. Tyttäret tekee, pojilta ei odoteta yhtään mitään. Nainen hoitaa usein appivanhempansakin, kun miestä ei ikääntyneet vanhemmat ja niiden tuleminen kiinnosta.

Hoiva on tässä yhteiskunnassa alettava jakaa tasapuolisemmin. Se kuuluu ihan jokaiselle ihmiselle, vastuu lähimmäisistä.

Totta. Meidän vanhemmat on vielä täysissä voimissa, paitsi miehen isä, joka on kuollut. Mutta MINUN odotettiin hoitavan hänen mummonsa. Siis ei miehen, ei meidän vaan minun. Siinä tyrmistyi yksi sun toinen kun sanoin että en kyllä kiitos. Mies hoitakoot tai joku miehen veljistä.

Mulla tuli mieleen toi sama asia(jota täällä on jo ehdotettu) kun luin tutkimustuloksista: Naisten valtava ylipaino on syy tähän jaksamattomuuteen. Kehitysmaissa naiset ovat sopusuhtaisia jopa laihoja, joten jaksavat arjessa. Kyllä tässä joku yhteys on tuohon lihavuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uupumus aiheutuu ylipainosta.

Ja ylipaino johtuu siitä, kun mies ei voi hoitaa lapsiaan, että vaimokin pääsisi urheilemaan välillä?

Kun kärräilee lasta rattaissa useamman kilometrin päivässä ja syö makeita vähemmän niin varmasti laihtuu. Ei siinä kuntosaleja tarvita.

Vaan kun on jumissa kotona viikkokausia perhwen sairastellessa ja nukkuu vuorokaudessa kolme tuntia ja senkin pätkissä, paino nousee pelkästä stressistä.

Unenpuute nimittäin lihottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas yllättävä tutkimustulos. Maa josta yhteisöllisyys puuttuu ja usein naapuria ei edes tervehditä, saati että lapsen voisi viedä vaikka alakerran tädille hoitoon. T. Uupunut äiti joka on hoitanut lapsensa yksin

Älä muuta sano. Kaikkialla muualla isovanhemmat osallistuu lastenlasten elämään mielellään, mutta täällä ne on "oman hommansa hoitanut". Ja ainoa apu mitä voi mistään oman perheen ulkopuolelta saada on lasu, koska mitään palvelua ei ole tarjolla paitsi lasuasiakkuuden kanssa.

Joo, ja lasukin tulee vaan sohvalle istumaan ja arvostelemaan. Että vähän luodaan lisäpainetta sille äidille. Ei se lasukaan siellä missään käytännönhommissa auta.

Näin. Lasu ehdottaa että tehdään sellainen kiva suunnitelma että seuraavan kerran kun tullaan kotikierrokselle, olet jaksanut hoitaa sen ja tämän asian. Ellet niitä ole sitten jaksanut tehdä, lasu vie lapset kivaan laitokseen.

Vierailija kirjoitti:

Onpas yllättävä tutkimustulos. Maa josta yhteisöllisyys puuttuu ja usein naapuria ei edes tervehditä, saati että lapsen voisi viedä vaikka alakerran tädille hoitoon. T. Uupunut äiti joka on hoitanut lapsensa yksin

Ai että ongelma on siinä, ettei lasta voi viedä toisen naisen hoitoon. Ilmeisesti on ihan mahdoton ajatus, että ne MIEHET ottaisivat vastuuta.

Aiheuttaako Y-kromosomi ikuisen vauvaiän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en vaan ymmärrä, miten vanhemmat sukupolvet on suostuneet tällaiseen järjestelyyn. Esimerkiksi oma äitini ja anoppini ovat aina olleet sellaisia, että siivota höseltävät ympäriinsä, kun ukkonsa röhnöttävät sohvalla maha pystyssä. En ole varmaan ikinä nähnyt isäni imuroivan. Sieltä ne roolit on iskostuneet nykynuortenkin päähän. Millä niistä eroon pääsisi..

Kyllä mun isä imuroi usein (70-luvulla olin lapsi). Ja kävi kaupassa. Lapset tiskasi ja auttoi siivouksessa myös. Lapsia ei koko ajan vahdittu ja kytätty ja virikkeellistetty, joten se jätti aikaa vanhemmille. Harrastukset alkoi vasta sitten, kun osasi itse niihin mennä esim. bussilla. Tai sitten ne oli siinä kotinurkilla jotain yleisurheilua yms. Nykyisin vanhemmat joutuu jatkuvasti olemaan jossain ihme "vuorovaikutuksessa" lastensa kanssa. Harrastaa pitää jo vauvasta. Jääkiekonkin aloittaminen 5-vuotiaana on jo myöhäistä. Aika ahdistavaahan sellainen elämä on, varmasti niille lapsillekin...

Jos haluaa lapsen menestyvän urheilussa, niin se pitää aloittaa mahdollisimman aikaiseen. Myöskin lapsen kehityksen kannalta urheiluharrastus on todella hyvä asia. Tai ylipäätänsä harrastus, joka aloitetaan nuorella iällä. Vanhempi, joka auttaa lasta harrastamaan ajattelee lapsen parasta. Eikö siinä koko vanhemmuudessa ole kyse? Halutaan lapselle parempi ja menestyvämpi elämä, kuin mitä itsellä on.

Jos lapsen kanssa ei ole minkäänlaisessa vuorovaikutuksessa, niin lapsille voi kehittyä todella repaleinen kiintymyssuhde, mikä sitten vaikuttaa heidän suhteissa tulevaisuudessa ja usein negatiivisesti.

Ja sen takia ei saa ikinä relata koska jos ei koko ajan sataprosenttisesti panosta lapsen kehitykseen ja vuorovaikutukseen jne, korppi vie.

Lapsen kehitykselle ja vuorovaikutukselle on myös erittäin pahasta se että yhteiskunta vetää äidit piippuun ja uhkailee ja säikyttelee hengiltä.

Lapsen kehitykselle on myös erittäin pahasta se, ettei lapsi saa olla koskaan rauhassa. Omissa leikeissään, omalla tavallaan, ilman että koko ajan pitää lähteä johonkin ohjattuun harrastukseen.

Niin. Sitä jääkiekkoa on 5-vuotiailla kerran tai kaksi viikossa. Ja ainakin jääkiekko ja luistelu on koko perheen harrastuksia. Jo pienestä asti perheet sitoutetaan toimintaan ja vanhempien KUULUU olla mukana siinä harrastuksessa etenkin pikkulapsiaikana. Vanhemmistakin tulee toisilleen usein kavereita, tunnetaan kaikki lapset nimeltä jne.

Lapselle se harrastus on käytännössä leikkiä kavereiden kanssa. Ei eroa mammojen järjestämistä kahvittelu-leikkihetkistä juurikaan.

Viisivuotias ei oikeasti tarvitse mitään harrastusta päivähoidon päälle.

Ja jos lapsia on useampi tuo sitouttaminen on jäätävän raskasta pidemmän päälle.

Meidän lapset ainakin on tykänneet. Itse sinne halusivat opettelemaan jo pieninä. Ja ihan hyvin sujuu, vaikka lapsia on kolme. Ne on niitä valintoja. Meillä toki ei ole mitään ns omia harrastuksia, vaan ollaan meidän lasten joukkueiden huoltoporukoissa mukana aktiivisesti. Enemmän mua työ rasittaa kuin tämä.

Ja siis ne jotka eivät pysty sitoutumaan eivät anna lapsen jatkaa harrastusta, vaan vaihtavat johonkin muuhun toimintaan. Jokainen perhe valitsee sen mikä parhaiten sopii.

En kysynyt sinun mielipidettäsi vaan kerroin faktan.

Jos kolmen lapsen kanssa juoksee jossain lätkäseuroissa kaiken vapaa-aikansa, se on valtava työmäärä.

Itse en ymmärrä tuollaista ollenkaan.

Et ehkä ymmärrä, mutta lapset kyllä kiittävät vanhemmiten siitä, kun ymmärtävät miten tärkeitä nuo harrastukset on nuorena olleet ja miten ne on auttanut lapsia kehittymisessä. Kun se on ihan tutkittu asia, että harrastavat lapset menestyvät niin koulussa, kuin sosiaalisessa elämässä parhaiten. 

Mitä tuollaisesta ylilyönnistä jää käteen? Ei yhtikäs mitään.

Koko perhe raataa äärirajoilla, mitään normaaöia elämää tai kotia ei ole ja rahaa menee jäätävästi.

Sitten se loppuu eikä sillä saavutettu mitään.

Miksi olet noin negatiivinen? Toivottavasti et omiin lapsiisi työnnä noin negatiivista ajattelua. Ehkä jos itse olisit harrastanut lapsena, et olisi kasvanut noin negatiivisesti.

Jos näet sen, että lapselle on kehittynyt parempi kyky esim sietää pettymystä, paremmat sosiaaliset taidot, laajempi kaveripiiri, kykenevä kestämään vastoinkäymisiä paremmin ja muut sosiaaliset ja fyysisest taidot olevan "ei mitään" niin hui... Onko sulle, että lapsi saa harrastaa vain jos siitä tulee mestaripelaaja sen arvoista?

On muuten muitakin harrastuksia, kuin pelkästään se lätkä.

Lapseni ovat harrastaneet monipuolisesti. Järkevästi.

Eikä tuollaista naurettavaa kohkaamista.

Miksi tavoitteellinen keskittyminen (joka tulee alakoulussa) tiettyyn asiaan on naurettavaa kohkaamista. On hyvin tärkeä oppia tavoitteellisuutta ja kykyä sitoutua sekä tehdä töitä tavoitteiden eteen. Tavoitteellisuus voi toki olla joku vaikka uuden pianokappaleen opettelu, uusi liike, nopeampi juoksuvauhti. Kunhan oppii asettamaan järjellisiä tavoitteita välitavoitteineen ja tekemään töitä saavuttaakseen tavoitteensa.

Miksi on naurettavaa kohkaamista että jotkut vanhemmat ovat täysillä mukana lasten harrastuksissa ja tukevat tavoitteiden saavuttamista?

Mikä tarkalleen noista harrastavien lasten vanhempien listauksista on naurettavaa kohkaamista ja miksi se herättää noin vahvoja tunteita, kun kukaan ei ole vaatimassa kaikilta samaa tai tuomitsemassa?

Se on yksipuolista, puuduttavaa ja pilaa normaalin perhe-elämän.

Eikä siitä hyödy kukaan muu kuin joku seura ja uutta nuoruutta elävä isä.

Eli siis ei mikään, paitsi että se ei ole sellaista mistä sä tykkäät.

Se on yksipuolista, puuduttavaa ja pilaa normaalin perhe-elämän.

Koti haisee hieltä, kaikki aika menee jossain mokkapaloissa jne eikä siitä oikeasti jää käteen yhtikäs mitään.

Paitsi että ei pilaa. Ja käteen jää paljon hyviä yhteisiä muistoja, lapsen kehitystä on ihana seurata ja lapsi oppii hirveän määrän taitoja joita voi hyödyntää myöhemmässä elämässä. Osa jopa ammatin.

Mutta sovitaan että se on puuduttavaa mokkapalojen leipomista mikä sopii vain tosimarttyyreille ja josta lapsellekaan ei jää muuta muistoa kuin pilalle mennyt lapsuus.

Olen eri, mutta olen kyllä samaa mieltä siitä että harrastukset ei aina ole automaattisesti hyödyllisiä. Meidän poika halusi aloittaa jalkapallon, oletettavasti koska naapurissa asunut paras kaverikin pelasi. Vuosikaudet poikaa kuskattiin treeneihin ja peleihin, ja kerättiin rahaa vaikka millä "vapaaehtois"työllä. Poika ei ollut kovin hyvä pelaaja, ja lopulta 13-vuotiaana sanoi, ettei halua enää jatkaa. Nyt lopettamisesta on pari vuotta, eikä hän ole missään tekemisissä kenenkään entisen harrastuskaverinsa kanssa, ei ole kiinnostunut jalkapallosta, ei seuraa lajia eikä varsinkaan itse pelaa koskaan. 

Voisin sanoa, että vuosien kuski-leipoja-lahjanpaketoija-tsemppaaja-yms. panoksesta nimenomaan ei jäänyt käteen yhtään mitään, ei lapselle eikä meille vanhemmille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas yllättävä tutkimustulos. Maa josta yhteisöllisyys puuttuu ja usein naapuria ei edes tervehditä, saati että lapsen voisi viedä vaikka alakerran tädille hoitoon. T. Uupunut äiti joka on hoitanut lapsensa yksin

Älä muuta sano. Kaikkialla muualla isovanhemmat osallistuu lastenlasten elämään mielellään, mutta täällä ne on "oman hommansa hoitanut". Ja ainoa apu mitä voi mistään oman perheen ulkopuolelta saada on lasu, koska mitään palvelua ei ole tarjolla paitsi lasuasiakkuuden kanssa.

Joo, ja lasukin tulee vaan sohvalle istumaan ja arvostelemaan. Että vähän luodaan lisäpainetta sille äidille. Ei se lasukaan siellä missään käytännönhommissa auta.

Näin. Lasu ehdottaa että tehdään sellainen kiva suunnitelma että seuraavan kerran kun tullaan kotikierrokselle, olet jaksanut hoitaa sen ja tämän asian. Ellet niitä ole sitten jaksanut tehdä, lasu vie lapset kivaan laitokseen.

Ihmettelen, mikä siinä sitten on niin ylivoimaista hoitaa ne sovitut asiat? Käsittääkseni lasut eivät edellytä mitään sellaista, mitä normaaliperheissä ei muutenkin hoidettaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko on väärä: suomessa äidit eivät ole uuouneempia kuin heikomman tasa-arvon maissa, vaan Suomi on itseasissa hyvin epäasa-arvoinen maa. Siitähän tuo tutkimus oikeasti kertoo. Sukupuolten väliset velsollisuudet ja oikeudet eivät jakaudu tasan, vaan naisia rasitetaan enemmän.

Miehiä rasitetaan tarvittaessa henkensä uhalla rintamalla ja pakollisessa asepalveluksessa. Silti feministit ja hesari vaikenee.

Montakos kuukautta olit intissä? Ja kauanko olet taistellut rintamalla?

Aivan. Sitähän minäkin. Tuskin edes sitä aikaa minkä nainen on raskaan tehdessään sulle sen yhden lapsen.

Ja silti vingut kuin vauvan lelu. Huh.

12kk. Montas sinä arvon vinkuja? Helppo sinun ilkkua kun ei tarvitse lähteä rintamalle pommitusten keskelle. VINKUJA!

Eli 12 kk koko elämästäsi! Ja oletat että vaimosi on raskaana sulle vähintään 18 kk (= 2 lasta), synnyttää terveytensä uhalla, sitten oman uransa ohessa hoitaa lapset ja kodin seuraavat 18 vuotta vähintään. Että sekö on tasa-arvoa, pyh!

Entäpä lapsettomat naiset? Valikoit taas asioita mieleiseksi itsellesi.

Puhu vain itsestäsi. Naisista 80% on äitejä. Miehistä vain 69% käy armeijan.

Ja semmonen juttu että me naiset olemme tehneet ja teemme kaikki ihmiset. Sinutkin on äitisi eli nainen tehnyt. Sitten sinussa ei ole sen vertaa kunniaa ja isänmaallisuutta että edes puheidesi tasolla puolustaisit omiasi.

Eivät naiset tee ihmisiä yksinään. Ilman miesten aloitetta ei yhtäkään ihmistä olisi syntynyt tähän maailmaan. Äläkä edes yritä sotkea jotain isänmaallisuutta tähän.

No se ei miehen puolelta ole mitään telkemistä. Kuvaavaa on että mies voi olla tietämättään isä.

Ja nimenomaan isänmaallisuus. Mitä ihmettå varten opetellaan tappam aan yms armeijassa jos ei isänmaan vuoksi? Sen vuoksi että hirveän tilanteen tullen puolustetaan itseä, omaa kansaa, turvataan sen jatkuvuus eli suojellaan naiset ja lapset. Heitä ilmanhan ei mitään tulevaisuutta ole ja vain nainen synnyttää.

Mutta ai niin, kun naistenhan se pitää kaikki sekin tehdä. Mää en ala miks naiset ei.

Niin ynmärrän hyvin että haluat välttää sanaa isänmaallisuus.