Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elämänhalu kadonnut kokonaan kriisien keskellä
10.04.2022 |
Ensin tuli korona ja täydet sulut päälle. Ok, ei siinä vielä mitään. Mutta olen aivan menettänyt elämänhalun Ukrainan ja Venäjän sodan takia.
Lisää vettä lyö myllyyn naapurimaan uhkailut Suomelle, joita on toki aina ollut, mutta nyt tuntuu paljon ahdistavammalta. Vaikkei sotilaallista uhkaa tällä hetkellä kohdistu, se uhka on olemassa.
En halua edes ajatella, jos sota syttyisi, sitä kärsimystä ja pelkoa. Pelkoa läheisistä, pelkoa siitä kidutetaanko heitä kuten Ukrainassa on siviilejä kidutettu. Tai että itse joutuu sellaisen kohteeksi.
Huoli siitä, milloin tämä loppuu vai yltyykö, masentaa. Tuntuu, että kaikki tulevaisuudensuunnitelmat saa unohtaa, koska sellaista ei tule olemaan.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Ap on huolissaan kyllä oikeammassa kuin te, jotka väheksytte pelkoa. On hyvä kohdata asiat sellaisina kuin ne ovatkin, myös vaikka ovat uhkaavia, kuin panna pää pensaaseen ja teeskennellä, että uhkaa ei olisi. Sitten kun tosiasiat hyväksyy, voikin alkaa miettiä, miten niihin voi omalla kohdallaan varautua. Aika paljonkin voi itse kukin tehdä, jotta selviää pahoistakin hetkistä. Ihan jo pieni varautuminen ennalta voi auttaa ratkaisevasti. Kuten että menenpä tästä nyt ostamaan kotiin vesipulloja, kasan suklaata, taskulampun ja radion.
Näinpä juuri. Mä olin huolissani koronasta kevättalvella 2020, kun mistään ei saanut FFP3-hengityssuojaimia. Kaikkialla loppuunmyyty. Kun niitä alkoi kesällä 2020 saada ja hinnatkin laskivat, hankin kohtuullisen varaston niitä ja lakkasin olemasta huolissani. Kuulun riskiryhmään, joten olen alusta lähtien suojannut mieluummin itse itseni kuin odottanut muiden ihmisten suojaavan mua. Ymmärrän koronastressin niillä, jotka sen vuoksi menettivät työpaikkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että elämä on hyvää kun unpluggaa itsensä täysin tästä matrixista ja pedonsysteemistä.
Telkkari kiinni ja jos ei pysy kiinni niin vasaralla kopautus ja pysyy kiinni. Sitten lopettaa kokonaan valtamedian seuraamisen. Avaa Raamattu ja tutustu Jeesukseen. Kohta alat huomaamaan asioita.
Terveellinen ruokavalio mihin ei kuulu sokeri tai päihteet.
Voi hit..mum elämä ei ainakaan ole muuttunut vaikka olen Raamattua lukenut ja rukoillut,osaatko selittää tämän? Miksi ei tapahdu mitään!!!
Vaikka en uskoon kuulu, saati raamatun sanaan sellaisenaan suoraan usko, villi veikkaukseni on se että et usko lukemaasi. Mieti siis määränpääsi uudestaan ja keskitä energiasi siihen, sen sijaan että luet jotain, jota et voi uskoa.
Mutta haluaisin uskoa!! Ilman uskoa jeesukseen joutuu kadotukseen enkä halua joutua sinne!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että elämä on hyvää kun unpluggaa itsensä täysin tästä matrixista ja pedonsysteemistä.
Telkkari kiinni ja jos ei pysy kiinni niin vasaralla kopautus ja pysyy kiinni. Sitten lopettaa kokonaan valtamedian seuraamisen. Avaa Raamattu ja tutustu Jeesukseen. Kohta alat huomaamaan asioita.
Terveellinen ruokavalio mihin ei kuulu sokeri tai päihteet.
Voi hit..mum elämä ei ainakaan ole muuttunut vaikka olen Raamattua lukenut ja rukoillut,osaatko selittää tämän? Miksi ei tapahdu mitään!!!
Vaikka en uskoon kuulu, saati raamatun sanaan sellaisenaan suoraan usko, villi veikkaukseni on se että et usko lukemaasi. Mieti siis määränpääsi uudestaan ja keskitä energiasi siihen, sen sijaan että luet jotain, jota et voi uskoa.
Mutta haluaisin uskoa!! Ilman uskoa jeesukseen joutuu kadotukseen enkä halua joutua sinne!!
Ystävä hyvä. Me _olemme_ jo kadotuksessa. Etkö muka näe sitä?
Alue: Aihe vapaa
Huolestuttavaa… Olenkohan mielenvikainen kun omien henkilökohtaisista vastoinkäymisistä ja maailmantilanteesta huolimatta koen että elämä on hyvää, vaikka sota järkyttää.