Lue keskustelun säännöt.
Käsittämätöntä miten joku voi kiintyä hulluna TAVAROIHIN!?!!
04.10.2015 |
Vanhemmillani on talon yläkerta ja ulkorakennus täynnä aivan älyttömästi kaikkea tavaraa. Osa niistä joutaisi roskalavalle, mutta suurin osa on ihan ok kunnossa jonka voisi myydä eteenpäin. Mutta ei. Syy on se, ettei siitä saa sitä hintaa mitä on maksanut. No, harvemmin vanhasta tavarasta saa uuden hintaa, mutta saisi edes jotain ja samalla nurkat tyhjiksi. Mutta "ei voi myydä kun niistä ei saa mitään!" (eli uuden hintaa). Aivan käsittämätöntä miten joku voi kiintyä tuolla tavalla tavaroihin joita ei edes tarvitse. Ei niiden tavaroiden arvo ainakaan nouse. Eräs tuttava olisi vienyt jo rikkinäisen skootterin pois ok-hintaan, mutta ei käy. Kun se on uutena maksanut niin paljon valivali... Olis edes hyvä että joku tarjoutuu hakemaan vanhan rikkinäisen kiinalaisen skootterin pois ja vielä maksamaan siitä.
Meillä jokaisella on varmasti tavaroita joilla on tunnearvoa ja jotka ei ole myytävänä, mutta rajansa kaikella.... Ja mistä tiedän etteivät he tarvitse niitä tavaroita vielä tulevaisuudessa? No, kun talokin on ääriään myöten täynnä seiniä ja katonrajaa myöten. Sinne ei paljoa mitään ylimääräistä enää tuoda...
Kommentit (60)
Kyllä se perillisille aika paljon kuuluu mitä vanhempien taloon on hamstrattu.
T: ison omakotitalon raivannut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omakotitalon ja ulkorakennusten kokoisen jäämistön raivaaminen ei ole kivaa, kokemusta on. Siitä huolimatta jokaisella on oikeus säilyttää juuri niin paljon ja juuri sellaista tavaraa kuin itse haluaa. Jos omat lapseni (tai heidän puolisonsa) ryhtyisivät sanelemaan mitä saan kodissani säilyttää, niin toivottaisin heidät tervetulleiksi seuraavan kerran sitten kun osaavat huolehtia omista asioistaan.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 16:13"]
Kyllä se perillisille aika paljon kuuluu mitä vanhempien taloon on hamstrattu. T: ison omakotitalon raivannut
[/quote]
Kuuluu siinä vaiheessa kun he ovat perineet talon.
Jos perii tuollaisen talon, ei sitä tarvitse itse raivata. Täällä ainakin on firmoja, jotka tietystä könttäsummasta putsaa kaiken. Helpolla pääsee ja jos siellä joku "aarre" on niin menee käyttöön jollekin.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 15:22"][quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 15:20"]
Tulee mieleen ne kaikki telkkarin hamstraus-ohjelmat. Omassa suvussa on myös vastaava ihminen, kapeat käytävät kulkevat ulko-ovelta jääkaapille, sohvalle TV:n eteen ja sängylle, muu asunto on ihan täynnä kattoja myöten tavaraa. Joihinkin huoneisiin ei ole edes päässyt käymään vuosikausiin, koska tavaraa on niin paljon.
[/quote]
Tuollaista asuntoa on mahdotonta edes pitää siistinä enää. Mielettömästi pintoja jotka kerää pölyä, miten saa imuroitua joka paikasta yms...
[/quote]
Munkin yksi tuttu elää näin. Hällä myös pihavarasto, johon ei voi mennä, samoin ullakko pursuaa mitä ihmeellisintä tavaraa. Ei siellä asukas enää edes yritä siivota. Vaatteita ja astioita pesee, joskus vie lehtipinosta päälimmäisiä keräykseen. Siinä se. Voisin kuvitella, että näissä hamstraus-kodeissa muutoinkin siivotaan keskimääräistä vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 16:13"]Kyllä se perillisille aika paljon kuuluu mitä vanhempien taloon on hamstrattu.
T: ison omakotitalon raivannut
[/quote]
Ei muuten kuulu. Kuten tuolla ylempänä mainittiin, ei kenenkään tarvitse raivata itse jollei halua. Eria asia, jos seniiliä vanhusta huijataa ostamaaan tavaraa. Muutoin asia ei sinulle kuulu, senkin itsekäs laiska ahnehtija.
Mun mummolta löytyi niin järjettömät määrät sukkalankoja, että äitini ja tätini kutoivat niistä 10 vuotta sukkia perheille ja kaiken maailman arpajaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:30"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:17"]
Turhaan haukutte perillisiä itsekkäiksi, jos romua täynnä olevan ok-talon raivaaminen ei ajatuksena oikein sykähdytä. Olen osallistunut muutamaan jäämistön raivaukseen ja sen jälkeen vannoin itselleni että yritän itse raivata omat tavarani kun vanhenen, kauhea ajatus että lapseni joutuisivat tekemään sen.
[/quote]
Perillinen voi aivan vapaasti myydä koko roskan sellaisenaan, kyllähän niitä kuolinpesien ostajia löytyy. Jos ei siis itse halua raivata. Omat tavarat voi raivata, mutta ei sellaista voi vaatia muilta. Varsinkin pula-ajan kokeneille ajatus käyttökelpoisen tavaran heittämisestä pois voi olla vaikea hyväksyä, meidän ylätkylläisyyteen ja kertakäyttökulttuuriin kasvaneiden ei ole helppo ymmärtää sitä.
[/quote]
Kierrätyskeskus on mainio paikka ehjälle tavaralle, jolle ei ole tarvetta, mutta jota ei saa myydyksi. Sinne on meiltä päätynyt runsaasti lasten vaatteita, lasten pinnasänky, polkupyörä jne.
[/quote]
Se on teidän tapa, mutta edelleenkään et voi vaatia ketään, edes omia vanhempiasi, luopumaan _sinun_ mielestäsi turhasta tavarasta. Sitten jos joskus perit heidän romunsa, saat vapaasti kuskata ne kierrätyskeskukseen tai kaatopaikalle tai omaan autotalliisi tai mihin haluat, sitä ennen niistä ei tarvitse piitata.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:35"]
Minä en ymmärrä, mikä itku voi olla muiden tavaroista! Entä jos omat vanhempanne ryhtyisi määräilemään teitä siitä, montako ripsiväriä saa olla - eihän nyt kynsilakkojakaan voi tarvita kuin yhden!
Antakaa jokaisen elää tavallaan, ei se talo täynnä tavaraa ole ongelma kuin ulkopuolisille.
[/quote]
Oma äitini tiesi itsekin varastoivansa tarpeetonta roinaa, mm. Astianpesukone oli täynnä käytettyjä muovikippoja ja -kuppeja ym. pakasterasioita. Kaikki keittiön kaapit pursusivat vanhentuneita jauhoja, servettipakkauksia, parittomia, rikkinäisiä ja pahasti kulahaneita kuppeja ym. astioita. SILTI niitä ei saanut viedä pois edes vähän kerrallaan. Aina tuli määrätietoisella ja uhmaavalla äänellä: kyllä minusta pääsette eroon ja sitten saa viedä kaiken kaatopaikalle.
Totta on, että yritin näin itse "päästä helpommalla", ettei olisi tarvinnut huhkia yötäpäivää asuntoa tyhjentäessä sitten, kun äiti vihdoin kuoli. Asunnon tyhjentämiseen meni lopulta useita kuukausia., kun halusin käydä tavarat kumminkin läpi. Että näin. Mitään "tuntipalkkaa" en tuosta urakasta saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 19:27"][quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 16:13"]Kyllä se perillisille aika paljon kuuluu mitä vanhempien taloon on hamstrattu.
T: ison omakotitalon raivannut
[/quote]
Ei muuten kuulu. Kuten tuolla ylempänä mainittiin, ei kenenkään tarvitse raivata itse jollei halua. Eria asia, jos seniiliä vanhusta huijataa ostamaaan tavaraa. Muutoin asia ei sinulle kuulu, senkin itsekäs laiska ahnehtija.
[/quote]
Itsekkäitä on ne jotka jättää jumalattomat romuläjät jälkeensä. Siirtolavat maksoi enemmän kuin romuista olisi saanut.
Miksi se on niin suuri ongelma, että jotkut kiintyvät tavaroihin? Onko muka jollain tavalla parempi karsia (melkein) kaikki, mihin liittyy tunnearvoa? Tai onko pakko myydä, jos tavarasta ei saa niin paljon kuin omasta mielestä kuuluisi? Millä logiikalla minimalistin elämäntapa olisi yhtään sen parempi kuin hamsterin? Äärimmilleen vietynä molemmat tavat ovat yhtä typeriä.
Ja ennen kaikkea, perintöön on sanomista vasta sitten, kun se on siirtynyt perittävältä perijälle. Ette voi määräillä vanhempianne sillä verukkeella, että heidän jäämistönsä selvittäminen olisi teille helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 15:17"]
No, eikös ne ole HEIDÄN tavaroitaan vielä..
[/quote]
Arvaa kuka niitä joutuu järjestelemään?
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:16"][quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:12"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:01"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:25"]
Kauan sitten kotitalossani tehtiin remontti. Puiset peiliovet - turhat, huonot ja kuluneet - kannettiin varastoon kuten niin paljon muutakin, hamstraajasukua kun ollaan. Samoin tehtiin ikkunoille, vanhat varastoon. Kului 20 vuotta ja kas, peiliovet tuli muotiin. Niitä varastoituja ovia kyseli yksi ja toinen, samoin vanhat ikkunat halusi kovin moni itselleen - ilmaiseksi tietenkin, että saatte sitä varastoa tyhjemmäksi.
Kunnostin ne kaikki itse, hiljalleen ja rauhassa. Nyt ne on takaisin paikallaan. Turhat ja tarpeettomat kaatopaikkatavarat.
[/quote]
Huonosta tavarasta ei tule hyvää muotioikun takia. Etkö ole kyennyt tunnistamaan laatutavaraa alunperinkään (jos olet sen luokitellut turhaksi ja huonoksi)? Vai olisiko kuitenkin kyse siitä että tavara on aina ollut hyvää ja käypäistä, mutta osan aikaa käyttämättä? Niinpä.
[/quote]
Silloinhan hamstraajat vain omistavat tavaraa, joka ei juuri sillä hetkellä ole aktiivikäytössä. Miksi siis vaatia myymään se pois vain siksi, että tavaran omistajan aikuinen lapsi on kateellinen siitä, mitä vanhempansa omistavat?
[/quote]
Kateellinen :D Nyt ei oikein avaudu :)
[/quote]
Joo kateellinen täälläkin miettii että montakohan roskalavaa tarvitaan kun isästä aika jättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 15:17"]
No, eikös ne ole HEIDÄN tavaroitaan vielä..
[/quote]
Arvaa kuka niitä joutuu järjestelemään?
[/quote]
Mitä sitten?
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:11"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 15:17"]
No, eikös ne ole HEIDÄN tavaroitaan vielä..
[/quote]
Arvaa kuka niitä joutuu järjestelemään?
[/quote]
Mitä sitten?
[/quote]
Itse kieltäydyin lopulta osallistumasta esim. autotallin järjestelyihin, koska lopulta talli täyttyi aina uudestaan ääriään myöten tavaroista. Tässä vaiheessa aikuiset lapset kutsutaan "apuun".
Esim. remontin yhteydessä poistetut kaapit vietiin autotalliin, eikä kaatopaikalle kuten ehdotin. Kun ei voi tietää koska niitä voisi kuitenkin tarvita, jonkinasteinen sairaus.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:11"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 15:17"]
No, eikös ne ole HEIDÄN tavaroitaan vielä..
[/quote]
Arvaa kuka niitä joutuu järjestelemään?
[/quote]
Mitä sitten?
[/quote]
Aikusilla ihmisillä on muutakin tekemistä kuin raivata toisen aikuisen hamstraamia tavaroita, kerta toisensa jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:20"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:11"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 15:17"]
No, eikös ne ole HEIDÄN tavaroitaan vielä..
[/quote]
Arvaa kuka niitä joutuu järjestelemään?
[/quote]
Mitä sitten?
[/quote]
Aikusilla ihmisillä on muutakin tekemistä kuin raivata toisen aikuisen hamstraamia tavaroita, kerta toisensa jälkeen.
[/quote]
No miksi sitten raivaa niitä? Antaa sen toisen aikuisen huolehtia itse omista tavaroistaan.
Kauan sitten kotitalossani tehtiin remontti. Puiset peiliovet - turhat, huonot ja kuluneet - kannettiin varastoon kuten niin paljon muutakin, hamstraajasukua kun ollaan. Samoin tehtiin ikkunoille, vanhat varastoon. Kului 20 vuotta ja kas, peiliovet tuli muotiin. Niitä varastoituja ovia kyseli yksi ja toinen, samoin vanhat ikkunat halusi kovin moni itselleen - ilmaiseksi tietenkin, että saatte sitä varastoa tyhjemmäksi.
Kunnostin ne kaikki itse, hiljalleen ja rauhassa. Nyt ne on takaisin paikallaan. Turhat ja tarpeettomat kaatopaikkatavarat.
Meillä on rintamamiestalo, johon on ullakoille, yläkertaan, alustaan ja piharakennukseen kertynyt valtavasti tavaraa. Mitään kävelypolkuakaan ei enää ole.
Mietin, onko tämä normaalia?
Viime vuonna kuolleen tädin lapset valitti samaa, koko rintamamiestalo täynnä turhaa roinaa. Niinpä täti teki testamentin naapurille: tämä sai koko irtaimiston ja testamentin mukaan 6 kk aikaa tyhjentää koko talon. Tästä tädin lapset kimmastuivat, koska he olisivat ensin halunneet käydä läpi kaiken siltä varalta, että siellä on jotain arvokasta. Ei onnistunut, naapurin lakimies ilmoitti, että sinne pääsee vain riitauttamalla testamentin ja se olisi merkinnyt sitä, että kukaan ei olisi päässyt taloon ennen kuin oikeus antaa päätöksen ja siihen asti rintaperilliset olisi joutuneet maksamaan kaikki kulut.
Joten naapuri sai ihan kivasti ns. antiikkia 1800-luvulta eli tädin omalta suvultaan perimää kaunista tavaraa, joka omille lapsille ja miniöille oli ollut tarpeetonta roinaa.