Lue keskustelun säännöt.
Käsittämätöntä miten joku voi kiintyä hulluna TAVAROIHIN!?!!
04.10.2015 |
Vanhemmillani on talon yläkerta ja ulkorakennus täynnä aivan älyttömästi kaikkea tavaraa. Osa niistä joutaisi roskalavalle, mutta suurin osa on ihan ok kunnossa jonka voisi myydä eteenpäin. Mutta ei. Syy on se, ettei siitä saa sitä hintaa mitä on maksanut. No, harvemmin vanhasta tavarasta saa uuden hintaa, mutta saisi edes jotain ja samalla nurkat tyhjiksi. Mutta "ei voi myydä kun niistä ei saa mitään!" (eli uuden hintaa). Aivan käsittämätöntä miten joku voi kiintyä tuolla tavalla tavaroihin joita ei edes tarvitse. Ei niiden tavaroiden arvo ainakaan nouse. Eräs tuttava olisi vienyt jo rikkinäisen skootterin pois ok-hintaan, mutta ei käy. Kun se on uutena maksanut niin paljon valivali... Olis edes hyvä että joku tarjoutuu hakemaan vanhan rikkinäisen kiinalaisen skootterin pois ja vielä maksamaan siitä.
Meillä jokaisella on varmasti tavaroita joilla on tunnearvoa ja jotka ei ole myytävänä, mutta rajansa kaikella.... Ja mistä tiedän etteivät he tarvitse niitä tavaroita vielä tulevaisuudessa? No, kun talokin on ääriään myöten täynnä seiniä ja katonrajaa myöten. Sinne ei paljoa mitään ylimääräistä enää tuoda...
Kommentit (60)
No, eikös ne ole HEIDÄN tavaroitaan vielä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen ne kaikki telkkarin hamstraus-ohjelmat.
Omassa suvussa on myös vastaava ihminen, kapeat käytävät kulkevat ulko-ovelta jääkaapille, sohvalle TV:n eteen ja sängylle, muu asunto on ihan täynnä kattoja myöten tavaraa. Joihinkin huoneisiin ei ole edes päässyt käymään vuosikausiin, koska tavaraa on niin paljon.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 15:17"]
No, eikös ne ole HEIDÄN tavaroitaan vielä..
[/quote]
No on, mutta onko järkeä elää romuläjän kanssa? Laittaisivat suosiolla osan pois.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 15:20"]
Tulee mieleen ne kaikki telkkarin hamstraus-ohjelmat. Omassa suvussa on myös vastaava ihminen, kapeat käytävät kulkevat ulko-ovelta jääkaapille, sohvalle TV:n eteen ja sängylle, muu asunto on ihan täynnä kattoja myöten tavaraa. Joihinkin huoneisiin ei ole edes päässyt käymään vuosikausiin, koska tavaraa on niin paljon.
[/quote]
Tuollaista asuntoa on mahdotonta edes pitää siistinä enää. Mielettömästi pintoja jotka kerää pölyä, miten saa imuroitua joka paikasta yms...
Kiva. Ja se kaikki jää sun siivottavaks aikanaan.
Mun appiukko kerää kans ihan turhaa roinaa, ja meillehän sen tavaran hävittäminen jää aikanaan riesaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 15:22"][quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 15:20"]
Tulee mieleen ne kaikki telkkarin hamstraus-ohjelmat. Omassa suvussa on myös vastaava ihminen, kapeat käytävät kulkevat ulko-ovelta jääkaapille, sohvalle TV:n eteen ja sängylle, muu asunto on ihan täynnä kattoja myöten tavaraa. Joihinkin huoneisiin ei ole edes päässyt käymään vuosikausiin, koska tavaraa on niin paljon.
[/quote]
Tuollaista asuntoa on mahdotonta edes pitää siistinä enää. Mielettömästi pintoja jotka kerää pölyä, miten saa imuroitua joka paikasta yms...
[/quote]
Ei sitä saakaan, se on se ongelma tällaisten ihmisten kanssa. On hometta ja jätettä, talo myös lahoaa pikkuhiljaa, kun siitä ei voi pitää huolta sen vaatimalla tavalla.
Pakonomainen hamstraus on oikeasti vakava sairaus, joka vaikuttaa ihmisen terveyteen, psyykeeseen ja sosiaaliseen elämään.
Ex anoppini kaapeista löytyi mm. exän 35 vuotta vanhat, muoviosiltaan murentuneet tutit ja tuttipullot sekä avaamattomia servettipakkauksia markka-ajalta useita kassillisia, puhumattakaan tarpeettomista vuosia käyttämättä olleista kodinkoneista leipäkoneesta mankeliin. Mitään ei saanut heittää pois eikä hyväkuntoisia tavaroitakaan missään nimessä antaa kellekään. Ahne pikku hamsteri, joka aina pelkäsi että joku voisi hyväksikäyttää ja mistään ei muutenkaan voinut luopua ihan vain periaatteesta. Ikävä kyllä ajan kanssa huomasin samoja piirteitä exässäkin, vaikkakin lievempinä. Luultavasti pahenevat hänelläkin ajan mittaan, mutta minähän sitä en ole enää katselemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä tavaroihin on normaalia kiintyä, mutta ei tolla tavalla. Aikuisella terveellä ihmisellä pitäisi olla omaa harkintakykyä ja kyseenalaistamista että en todennäköisesti tarvi tätä rojua enää ikinä, on ok säästää ne rakkaimmat asiat mutta ne tuskin vie koko yläkertaa. Käsittämätöntä ettei sun vanhemmat ymmärrä miten raha oikein toimii, jos ne paskat pyörii nurkissa niin silloin ei saa yhtään mitään, ei edes sitä vähäistä määrää mitä sais myymällä.
Ja ap:liekö myynnistä saadut rahat pitäisi antaa vai mikä on motiivina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 15:20"]
Tulee mieleen ne kaikki telkkarin hamstraus-ohjelmat. Omassa suvussa on myös vastaava ihminen, kapeat käytävät kulkevat ulko-ovelta jääkaapille, sohvalle TV:n eteen ja sängylle, muu asunto on ihan täynnä kattoja myöten tavaraa. Joihinkin huoneisiin ei ole edes päässyt käymään vuosikausiin, koska tavaraa on niin paljon.
[/quote]
Niistä TV:n hamstrausohjelmista muistuu yksi järkyttävyys ylitse muiden. Yhdessä jaksossa koko talon kaikki huoneet olivat aivan hirvittävien tavaravuorien peitossa ja siellä oli joukossa hometta yms paskaa. Lisäksi siellä tavaravuorten seassa ja jossain huoneiden sopukoissa oli hiiriäkin, koska hiirten ulostetta ja virtsaa löytyi... mutta sitten se varsinainen itse järkyttävyys, se huone oli siinä perheessä ihan muutaman kuukauden ikäisen pikkuvauvan huone, se perheenäiti oli siis siitä huoneestaan tehnyt omalle pienelle vauvalleen oman huoneen, jossa vauvanistuin oli lattialla ja vauva mm. nukkui siinä istuimessa.
On paljon puhuttu täällä Suomessakin, mistä syistä lapset voidaan ottaa huostaan, mutta tuollaisessa tapauksessahan ei minun mielestäni olisi edes kahta kysymystä, pitäisikö tuollaisissa olosuhteissa elävä noin pieni lapsi ottaa huostaan.
Anoppini on ihan samanlainen ja valitettavasti nyt on miehessäkin ilmennyt samoja piirteitä. Itseäni ahdistaa hulluna liika tavara ja asumme ahtaasti, joten tavaran karsiminen säännöllisesti olisi todellakin tarpeen. Mutta ei, kun ei edes vanhoja reikäisiä vaatteita saa hävittää. Emme oikeastaan mieheni kanssa riitele koskaan mistään muusta kuin hänen tavaroistaan, joita on pakko kuitenkin koko ajan haalia lisää, vaikka mitään vanhaa ei voi hävittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liiallisuuksiin vietynä hamstraus on sairaus, mutta jos ei halua tyhjentää taloaan vain toisen mieliksi, niin voi voi.
Mieluumminhan sitä kannattaa tavaroihin kiintyä mitä ihmisiin. Ihmiset muuttuu parissa vuodessa toiseksi ihmiseksi ja sitten onkin sen kanssa jumissa asuntolainoineen ja avioliittoineen. Tavarat pysyy samana vuodesta toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eilen tuli yksi hamstrausohjelma ja siinä vanha nainen hermostui, kun raivausammattilainen yritti houkutella häntä luopumaan ruosteisesta ja säpäleinä olevasta tietokoneen keskusyksiköstä. Kuulemma vain atk-ammattilainen voisi sanoa, olisiko siitä metalliroskasta voinut saada koottua vielä uuden ja toimivan.
Voisiko joku kertoa, mitä pahaa siinä on, että ihmisillä on tavaraa? Enkä nyt puhu näistä sairaaloisista hamstraajista vaan vanhemmista ja anopeista, joilla on vintissä, komeroissa ja autotallissa tavaraa yli oman tarpeen. Miksi ne tavarat täytyy antaa tai myydä pois, jos niistä ei ole muuta haittaa kuin se, että ne vie muiden mielestä tilaa?
Jos minä en kärsi siitä, että autotallissani on kiinalainen skootteri, niin miksi ihmeessä muiden täytyy siitä tuskaa tuntea? Voihan ne vanhemmat testamentata koko talon irtaimistoineen vaikka SPR:lle, jolloin ei lapset ja lapsenlapset joudu sitä tyhjentämään ja kaikki on tyytyväisiä.
minä kiinnyn seiniinkin, syvästi. mitäs siitä sanot?
17: Av:lla on suuri joukko mimimalisteja, joille on suuri kauhistus, jos astiakaapissa on yksikin ylimääräinen kuppi.
En ole koskaan ymmärtänyt, miten muiden tavarat tai tavarattomuus kuuluu muille.
Minulla on paljon turhia tavaroita tyyliin mehumaija, raivaussaha ja työmaalamppu. Miniä jaksaa niistä valittaa, että miten ne vievät tilaa ja ovat tarpeettomia. Silti hän joka kesä haluaa lainata sitä niin kamalan tarpeetonta mehumaijaa, koska ei halua ostaa omaa. Poika haluaa lainata raivaussahaani, jotta saa mökkitien reunalta pusikot pois, omaa sahaa kuulemma ei kannata tuollaisen takia ostaa. Viime viikolla kyselivät työmaalamppua, että voivat tehdä jotain remppaa mökin vajarakennuksessa.
Miksi niitä tavaroita täytyy kysellä ja pyytää lainaksi, jos ne tämän tästä todetaan turhiksi ja sanotaan, että lainaa joltain, jos satut tarvitsemaan. Sillä mehumaijalla saa tehtyä mehua vaikka talvella pakastemarjoista, raivaussahalla saa kätevästi trimmeröityä nurmikon ja hoidettua taimikon ja se työmaavalaisin on akkukäyttöisenä kätevä, jos menee sähköt. Mutta kun seuraava sukupolvi on päättänyt, että ne on hamstrausta niin sitten ne on.
Jos tavaraa oikeasti on aivan mahdottomasti niin omistaja voidaan määrätä uhkasakon avulla siivoamaan asunto. Paloturvallisuussyistä.
Marie kondon kirja Konmari
Googlaa