Te joilla isot/aikuiset lapset ja lapsilla ei koskaan ollut isovanhempia, miten ”kävi”?
Vähän hassu otsikko mutta haluaisin kuulla isovanhemmattomien lasten näkökulmaa. Haittasiko isovanhemmattomuus? Kokeeko lapsi isona jääneensä jotain vaille? Onko lapsi aikanaan pienenä kysellyt isovanhempien perään?
Mietin siis sitä miten tää vaikuttaa lapseen pitkässä juoksussa ja haittaako (vai ei haittaa) lasta itseään.
Meillä siis tilanne että lapsemme eivät tunne isovanhempiaan eivätkä tiedä heidän olemassaolostaan. Tämä ei ole minun valinta vaan isovanhempia , ja johtunee heidän rajoitteistaan ja ongelmistaan. Ei ole siis mitään yhteyttä heihin.
Kommentit (43)
Mun lapsi ei ehtinyt näkemään ketään isovanhemmistaan, mutta kyllä hänellä on ollut läheisiä NS. Varapappoja ja varamummo. Mun isosisko on ollut kuin mummo lapselleni, ja heillä on edelleen läheiset välit, samoin sisareni lapsiin ja heidän lapsiinsa. Mieheni pari vanhempaa harrastus kaveria ovat olleet läheisiä perheystäviä, ja lomailtu heidän perheittensä kanssa tms. Kummallakaan heillä ei ole omia lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt tätä myös, ja vastaava tilanne, isovanhemmat elossa mutta ei muuten mitenkään elämässämme.
Joka tuutista kailotetaan miten lapsi tarvii isovanhemmat ja miten tärkeät ne lapselle on. Neuvola painostaa lapsellisen typerästi ”selvittämään välit” lasten takia isovanhempiin. Tätä en tee, väkivallan uhka niin suuri, ja toinen vanhempani erittäin vaarallinen ja aggresiivinen hullu. Tunnen syyllisyyttä tilanteesta vaikka tiedän että päätökseni suojella lapsia vaarallisilta hulluilta on oikea.
Mutta vaikea sanoa miten lapset kokee asian, oma 11v on ainakin tajunnut että muilla kavereilla on ihanat isovanhemmat, miksei mulla ole?
Tähän sit yritän selittää että kaikki ihmiset ei ole turvallisia tai hyväntahtoisia.Hyvin outo neuvola teillä. Mitä se heille edes kuuluu? Harvalla on kuitenkaan niin ihanat tai nuoret isovanhemmat, vaan enemmän toinen jalka haudassa. Suomessa lapset saadaan myöhään ja pikkulapsiaika osuu isovanhempien viimeisiin vuosiin ja ne eivät ole ihania vuosia kenellekään.
Joo, ja tämä on siis tapahtunut useamman kerran. Vaikka olen kertonut esim omaa lapsuutta varjostaneesta väkivallasta vanhempani taholta.
Neuvolan täti ensin sököttää miten tärkeät isovanhemmat on ja miten tärkeää tukiverkot on ja kehottaa ”sopimaan riidat”.
Mutta kun ei ole edes mitään riitaa. On vaan vuosikymmenten ajan ollut henkistä ja fyysistä väkivaltaa jolta juuri yritän suojautua pitämällä sen aiheuttajat riittävän kaukana perheestäni.Neuvolat ei muuten yhtään tunnista luonnevikaisia ilmiönä. Siis esim nyt näitä isovanhempia, mutta tuskin tunnistavat esim sitäkään tilannetta jos narsisti onkin pikkulapsen vanhempi. Ei taida kuulu koulutukseen ollenkaan.
Neuvolantädille voi sanoa, että isovanhemmat ovat siinä kunnossa, ettei he pysty olemaan tukiverkkona. Sinun ei tarvitse selittää, että kyseessä on psyykkinen kunto (=väkivaltaisuus).
Miten voi olla isovanhemmittomia lapsia?