Kumppanuusvanhempi?

Vierailija kirjoitti:

Kokeilin, mutta homma ei toimi sukupuolten epäsuhdasta johtuen. Fiksuja, koulutettuja, omillaan pärjääviä naisia oli siellä pilvin pimein, mutta jokaista kymmentä naista kohden oli ehkä yksi mies. Miehistä huomattava osa myös oli osastoa rusinat pullasta. Yksikin ilmoitti, että hän vois sitten tavata lasta joka toinen sunnuntai. No, voihan se olla, että jollekin naiselle tuokin vaihtoehto on ok, jos ei koe tarvitsevansa oikeastaan muuta kuin spermaa, mutta minun korvaani tuo ei kyllä ole mitään kumppanuusvanhemmuutta nähnytkään. 

Jep, siellä mitkään sopivat ihmiset kohtaa. Monella tosi epärealistiset käsitykset siitä mitä vanhemmuus on. Luulevat että lapsi on joku lelu joka otetaan esiin kun siltä tuntuu.

Jos kumppanuusvanhemmuudessa toisella tulee tunteita, pitäisi peli viheltää poikki samantien. Tiedossa ei ole muuta kuin ongelmia, katkeruutta ja loputtomia riitoja. Näin on käynyt lähipiirissä. Lapsen vanhemmat ovat mahdollisimman vähän tekemisissä, kommunikoidaan vain lakimiesten kautta ja välillä sähköpostitse, lasten vaihdot päiväkodin kautta. Tässäkin tapauksessa nainen oli se, joka ei henkisesti ollut alunperinkään ihan tasapainoinen ja omankaan elämän hallinta ei täysin kunnossa. Nyt siihen tuli sitten lapsi, minkä kuvittelee olevan yksin hänen omaisuuttaan ja kirjaa miehelle kellonlyömätkin, milloin lapselle pitää lukea, laulaa, heijata, viedä ulos yms. täysi kontrollifriikki ja tiedän, että on käynyt salaa myös iltaisin miehen ikkunan takana tarkkailemassa, että hänen tahtoaan noudatetaan. Toki tällainen lopputulema voi seurata eroperhettäkin, mutta että lähtee hutiloiden puolituntemattoman kanssa tekemään lasta niin siitä harvemmin seuraa mitään hyvää. Se, että kannattaa mahdollisesti samoja bändejä ei ole kovin hyvä pohja vanhemmuudelle. Kyllä toisen arvomaailmaakin pitäisi jonkin verran tuntea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeilin, mutta homma ei toimi sukupuolten epäsuhdasta johtuen. Fiksuja, koulutettuja, omillaan pärjääviä naisia oli siellä pilvin pimein, mutta jokaista kymmentä naista kohden oli ehkä yksi mies. Miehistä huomattava osa myös oli osastoa rusinat pullasta. Yksikin ilmoitti, että hän vois sitten tavata lasta joka toinen sunnuntai. No, voihan se olla, että jollekin naiselle tuokin vaihtoehto on ok, jos ei koe tarvitsevansa oikeastaan muuta kuin spermaa, mutta minun korvaani tuo ei kyllä ole mitään kumppanuusvanhemmuutta nähnytkään. 

Jep, siellä mitkään sopivat ihmiset kohtaa. Monella tosi epärealistiset käsitykset siitä mitä vanhemmuus on. Luulevat että lapsi on joku lelu joka otetaan esiin kun siltä tuntuu.

Itse koulutettuna miehenä kiersin näitä foorumeja vuosia etsien äitiä tulevalle lapselleni. Olen kohtelias, mukava ja hyvin toimeentuleva, mutta monet naisista oli loppujen lopuksi niitä, jotka eivät ole vaikean luonteensa vuoksi kelvanneet parisuhteeseen ja nyt 40 ikävuoden kynnyksellä paniikissa etsivät muka kumppanuusvanhempaa, vaikka todellisuudessa yleensä parin kolmen tapaamiskerran jälkeen olisivatkin halunneet parisuhteen. Epätoivoissani lopulta lähdin tällaisen vanhapiian kanssa hankkeeseen ja kun hän ihastui minuun niin pelkäsin hänen peruvan hankkeen, jos en pelaa mukana. Lapsi sai alkunsa ja lopetin romanttisen suhteen, mistä se paskamyrsky alkoi ja jatkuu tänäkin päivänä vielä. Onneksi asumme kaukana toisistamme, eikä tarvitse hänen komentelujaan kuunnella kuin vain viestien muodossa. Lasta en tietenkään kadu, mutta minulle nyt sattui vaan se häviäjän kortti käteen.

Kumppanuusvanhemmuus kuulostaa ihan hirveältä jos muutaman kk:n tuttavuuden jälkeen lähtee lasta pykäämään kun toiseen ihmiseen tutustuminen kestää oikeasti vuosia. Valtavia yhteentörmäyksiä ja eriäviä näkökulmia lasten kasvatuksessa on tiedossa ja ne tulee seuraamaan koko lapsen elinkaaren. Tiedän tällaisen tapauksen, mikä meni täysin päin metsää. Suomeen pitäisi saada sijaissynnytys ja niin, että myös miehellä on mahdollisuus tulla itsenäiseksi vanhemmaksi.

Sairasta!

Toivottavasti tämäkin älyttömyys menee pian ohi. Lapsi pitäisi tehdä rakastavaan parisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tämäkin älyttömyys menee pian ohi. Lapsi pitäisi tehdä rakastavaan parisuhteeseen.

Mitä jos kaksi rakastavaista tekevät lapsen ja muutaman vuoden päästä eroavat?

Tämä on näitä nykyajan kammottavia termejä. Muita ovat avovaimo, uusperhe ja vuoroviikkovanhempi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tämäkin älyttömyys menee pian ohi. Lapsi pitäisi tehdä rakastavaan parisuhteeseen.

 

Mitä jos kaksi rakastavaista tekevät lapsen ja muutaman vuoden päästä eroavat?

Miksi pitää erota? 

Riksus asuu kax erikoisukkoo.

Molemmat eronneet. Hihhih.

Kavereita.

Nyt tuli kumppanuuslapsi.

Voi kuulemma asuu js elää mis vaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on näitä nykyajan kammottavia termejä. Muita ovat avovaimo, uusperhe ja vuoroviikkovanhempi

a-vo-liitto =  AVOIN

puoliso =  SUKUPUOLINEUTRAALI JA TÄYSIN  MÄÄRITTELEMÄTÖN

En todellakaan ala synnyttelemään miehille, jotka eivät kykene edes parisuhteisiin. Sulaa hulluutta ja lapsenrääkkäystä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on näitä nykyajan kammottavia termejä. Muita ovat avovaimo, uusperhe ja vuoroviikkovanhempi. 

avovaimo = susipano

uusperhe = polygaminen sekoboltsipallo panemisilla ja emotionaalisilla kytköksillä entisiin panoihin

vuoroviikkovanhempi = mies larppaamassa emoa

Pääosa kumppanuussuhteista on tarkoitettu homosuhteessa eläville miehille jotka hyödyntävät naisia. Kokemuksesta voin sanoa että vaikea on sopia homojen kanssa. Jalat alle. 

Miten se on ollut vaikeaa kun kuvaat itsesi niin hyväksi. Naisessa kaikki vika. Oletko homo

.ieluummin spermapankista kuin joutua ällöttävän miehen tai miesparin hyväksikäytön uhriksi. Hyödyntavat viattomia naisia