--<--@ TAMMENTERHOT TORSTAIHIN @-->--

eli linkki eiliseen: http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=8509010&p=2&tmode=1&smode…

täällä jalat ristissä kelloa seurailen. lääkäriin aikaa puolitoista tuntia ja sitä ennen terkan tapaaminen klo 9 ja tietty pissanäyte:P pitäs varmaan koittaa vaan makoilla koko aamu, ettei tuntuis näin tukalalta olo...



mutta palailen asiaan kotiuduttuani.



tigru ja simppis 27+6



ps. nyt se kesäkuisten pino ainakin on jo tosiasia! iik!

Kohta on lomaviikko lusittu. Hiukan paremmat fiilikset kun on saanut vähän levättyäkin. Eilisestä muutenkin ihan hyvä fiilis kun tuli syötyä tosi fiksusti (dieetin mukaan) ja käytyä kävelylläkin. Huomaa kyllä jaloista että taas pitkästä aikaa kävelin vähän pidemmän matkan, on meinaa kipeät :-/ Kovaa ei kyllä voinut mennä mutta kai se rauhallinenkin liikunta on ihan jees ja tietty raitista ilmaa tuli.



Eilen kysäisin pojan hoitopaikasta sitä osa-aikaisuus mahdollisuutta kun tämä uusi tulokas saapuu. Oli johtajatar aika nihkeästi sitä tarjoomassa :-( Olisi kuulemma niin paljon tulijoita ja osa-aikainen tosiaan vie yhden kokonaisen paikan (viime keväänä ei ollut tarpeeksi lapsia). Tuli oikein huono omatunto että edes asiaa kysyin... Ehdotti sitten jotain ulkokerhoa joka täällä Itä-Vantaalla on kokeilussa. Luulen vaan että toi meidän pikkuherra ujon ja vähän aremman luonteensa (ennen kuin tutustuu) ansiosta ei ole kovin halukas semmoiseen lähtemään. Ja jos hoitopaikkaa pitää jotenkin varalla, siitä pitää maksaa sitten joku varausmaksu?! Ja mitään takeita ei ole että pääsee sitten vuoden päästä samaan päiväkotiin... Nyt on vähän miettimistä asian suhteen, no onneksi tässä muutama viikko vielä aikaa.



Hermionelle onnitteut tytöstä ja jaksamisia lepäilyyn.



Vähän kateellisena luen noista Beijaflorin harrastuksista, musta tuntuu että täällä ei ole mitään. Tai ne on semmoisiin aikoihin ettei työssäkäyvällä ole niihin mahdollisuutta :-/



Sulinalle tsemppiä töihin, mulla on vähän sama ongelma motivaation suhteen....



No en nyt muuta keksi, täytyy lähteä käymään töissä (lomalla :-) kun mulla on muutama taloyhtiön juttu vaan siellä koneella (olen isännöitsijänä meidän rivarissa) ja tänään on kokous. No eipähän tarvii töitä jäädä tekemään, eiköhän ne odota maanantaihin.



t. Mirabella ja Albert 27+3

[color=#800080] Aurinko paistaa, ihanaa :) Vien pojat hoitoon ja lähden kaupungille hitaasti tallustelemaan, pojille pitää ainakin vielä jokasäänsaappaat löytää, tajusin sen kun viimeksi kirjoitin jo kaiken olevan kasassa ;) Saahan sitä liikuntaa sielläkin kävellessä =0



Hermione: PALJON ONNEA TYTTÖDIAGNOOSIN VUOKSI =)

Toki annan " vertaistukea" tässä kuulojutussa.. Pistä vaan sähköpostia mimmuh@hotmail.com

Mielessä pyörii varmasti jos monenmoista, kun on tuollaisen diagnoosin saanut.

Otahan nyt rauhallisesti siellä kotona sinäkin, ei me haluta vielä synnyttää, eihän ;)



Zatu: Joo tää kuulonalentuma on perinnöllinen, LUULTAVASTI. Kukaan lääkäri ei sitä vielä meille ole allekirjoittanut. Asian puolesta kuitenkin puhuu se, että vaarillani, isälläni ja nyt myös pojallani on tämä keskikorva- tyyppinen vamma. Veemäisintä tässä tyypissä on se, ettei mikään operaatio auta, melkein kaikki muut kuuloviat pystytään korjaamaan taikka ainakin asentaan korvansisäinen koje :(



Mitähän muuta miun piti.. No, palaan takaisin tuon tarhaan kuskaamisen jälkeen, kaupat kun aukeaa kaupungilla vasta 10-11 aikaan, niin ehdin keittää kunnon sumpit ennen lähtöä.



/ardisia 24+4

Flunssaa tännekkin pukkaa, jäseniä kolottaa ja nenä muistuttaa rosmundaa.



Äitiliini ja Ardisia: Meiltä löytyy myös lähes saman ikäiset lapset, 03/2001 ja 02/2004 syntyneet ja nyt siis la 27.1. Itse olen tuon n. 3 vuoden ikäeron kokenut hyväksi ja minulle vauvakuume on iskenyt aina vasta kun edellinen on ollut siinä 2 vuoden ikäinen.



Hermione: Jaksamista, toivotaan että pieni pysyisi kyydissä vielä ainakin sen kuukauden.



Voin vain kuvitella miten rankkaa on olla kotona, tekemättä mitään. Itse en ole " viihtynyt" kotona edes lapsien kanssa ja siksi muksut ovatkin aloittaneet hoidossa jo 10 kuukauden iässä. Ei sillä etteikö kotona olisi tekemistä ja lasten hoidossakin työtä yllin kyllin, mutta kodin ulkopuolella työssäkäynti on minulle henkireikä jossa voin olla aikuisten seurassa ja jaksan paremmin muksujen kanssa. En ole kokenut raskaaksi työssä käyntiä, vaan olen jo innolla odottanut töihin paluuta vanhenpainloman jälkeen. Lapset ovat sopeutuneet hienosti hoitoon ja ovat aina tykänneet sinne mennä. Leikkipuistot ja perhekerhot eivät ole koskaan houkuttaneet minua hirveästi, toki olen pakolliset ulkoilut puistoissa ollut, jotta lapset saavat seuraa, mutta pitemmän päälle puistovierailut ovat alkaneet tökkiä.



Nyt joku saatta luulla, että onpa siinä urasuuntautunut äiti, mutta totuus on se et en edes ole mitenkään kunnianhimoinen mitä työhön ja uraan tulee, minulle ei ole tärkeätä tittelit tai iso palkka. Tiedän että tämä asia jakaa ihmiset kahtia, ja en todellakaan halua luokitella työssä käyviä tai kotiäitejä sen enempää paremmiksi tai huonommiksi, molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja ja jokainen perhe/ äiti tekee niinkuin parhaaksi näkee. Tämä tulevakin lapsi aloittaa hoidossa 1.12.2007 siskojensa kanssa, jos ei mitään erikoista ilmaannu ja tiedän että tuon suunnitelman myötä jaksan olla kotona lasten kanssa.



Pakko myöntää, että syksy on tullut, illalla on jo ihan hämärää seiskalta, eilen olimme lasten päiväkodilla ulkoleikki-illassa ja vähän yllätyin kun oli niin pimeää jo seitsemältä. Toisaalta on ihana sytytellä kynttilöitä ja istuskella takkatulen ääressä ja kohtahan sitä voi jo ulkovalojakin viritellä.



Mukavaa sateista päivää toivotellen,



Mamm@mia rv 23+5

Sateista syyspäivää!!



Vähän on taas tökkinyt kirjoittaminen, kiirettä pitää...



Hermione maidon pitäisi auttaa närästykseen, rennie on tehokkaampaa, mutta kaikki maitotuotteet ajaa saman asian. *hörpp' ' kuumaa kaakaotaan*



Voimia supistuksista kärsiville, sekä sairaslomalla makoileville ja nautinnollisia hetkiä niille, jotka saavat jo makoilla ihan vapaaehtoisesti, eikös joku jäänyt jo lomalle josta jatkaa äippälomalle? Ei sillä etteikö sairaslomalaisetkin saisia nauttia, mutta pakkolepo on varmasti kehnompi vaihtoehto kuin vapaaehtoinen.



Täällä liitoskivut vaivaa,aika ajoin kovinakin, mutta helpottaa kun lähtee liikkeelle ja pysyy liikkeessä =) VAikka mielitekisi aina välillä levähtää sohvalle, niin yrittää vältellä, koska tietää että ylös nousu on hirveätä.



Ikäg: Meikä on 27 ja isäntä ens viikolla saman verran. Zatukossa se oli joka järjesti ylläribileitä miehelleen? Joko ne oli ? Kuinka ne meni? Meikä suunnitteli antavan lahjaksi liput Kalpan peliin, vip-aitioon =) Nythän nuo ovat pärjänneetkin hyvin, joten voi olla ihan mielenkiintoista seurata peliä paikalle, kun meitä jo jännitti seurata eilistä Tappara (Ilves hmm.. lahopää nyt en enää muista) Kalpa peliä tekstiteeveeltä =) Me ei yleensä päästä pelejä kattoo, kun nuo lehmät täytyy lypsää, ja pelit on yleensä samaan aikaan, vaikkakin molemmat kyllä tykättäis käydä kattoo.



Nyt nousen ja pysyn hetken taas ylhäällä =)



-E-

Tigger: Onnea sinne neuvolakäynnille, toivottavasti kaikki on niin kuin pitääkin =)



Mammamia: Ihan kuin minun ajatuksia kirjoitit tuosta kotiäitiydestä ym. :) Täällä Ruotsin puolella tällainen sinun&minun ajattelutapa on tosi yleinen. Toki on niitä, jotka jää kotiäideiksi (ja tulottomiksi siinä samalla, täällä kun ei vielä saa kotihoidontukea), mutta minä en tunne yhtään naista joka olisi kotona vaan vartavasten lapsia hoitamassa. Työttömiä ja sairaskirjoilla olevia kyllä tiedän, mutta näissäkin tapauksissa lapset käyvät hoidossa kuitenkin vähintään sen puolipäivää.

Meidänkin pojat ovat aloittaaneet hoidossa aika aikaisin, kakkonen alle 1- vuotiaana, mutta meillä nämä hoitoviikot ei kovin pitkiä ole minun vuorotyön vuoksi (aina väh. yksi vapaapäivä keskellä viikkoa ja sitten mun iltavuoropäivinä mies hakee ja parin tarhatunnin jälkeen) + että mulla on aika toimivat flex- tunnit, kotia pääsee ajoissa jos haluaa.

Sitä nauttii ajasta lapsien kanssa aivan eri lailla, kun ei niitten kanssa ole 24/7, sen ajan mitä olen lapsien kanssa, olen sen 100% läsnä. Nyt esim. kun olen saikulla ollut niin olen yrittänyt kaiken pakollisen (pyykit, sen-minkä-pystyn-siivouksen, ruoanlaiton...) tehdä silloin kun pojat on hoidossa, illat sitten onkin oltu yhdessä.

Mulla on esikoiselta vielä 180 hoitopäivää jäljellä (niin, täällä saa muistaakseni vanhemmat yht. 480 hoitopäivää kun lapsi syntyy. Niitä saa " ottaa ulos" siihen asti kun lapsi on 8v. Ekan vuoden, kun on mammalomalla, voi ottaa vaan vaikka 3päivää viikosta ja täten säästää niitä päiviä myöhäisempää käyttöä, esim. pitempiä kesälomia, varten, kuten minä tein. Nyt alkaa olla kiire ottaa noita päiviä, kun kohta alkaa koulu, päiviä saa ottaa vaan niin, että lapsi on silloin kotihoidossa. Että mulla olis mahdollisuus tämän tulevan vauvan kanssa olla kotona aika pitkään, ainakin sen 2-3 vuotta (jos käytän myös kakkosen päiviä ;), mutta en taida. En ole vielä ilmoittanut pomolle milloin palaan takaisin. Ja mullahan alkais ne SH- opinnot jo syksyllä (saan kyllä lykättyä, jos tahdon..)

Että kuulostelen tässä, miltä kotona olo maistuu. Luulen kyllä että vuosi on se max- aika, sen jälkeen vaikka 70% töihin.. Taikka iltoja/viikonloppuja tekemään?



Mutta nyt vaatteiden vaihtoon. Ja shoppaileen, taas ;) Täällä oli muitakin, joita oli ostoskärpänen puraissut :)



/Ardisia

Sain äsken viestin parhaalta ystävältäni jolla rv 11 että heille on tullut keskenmeno tai sitten ei sydänääniä, tarkkaan en tiedä kun sain vain tekstiviestin eikä hän halua vielä asiasta puhua.



Kyllä nämä aina pysäyttää ja jotenkin tuntuu pahalta hymyillä kun oma elämän suurimpia kohokohtia myllertää mahassa.



Nyt on vain niin outo olo, kun en tiedä mitä sanoa tai tehdä, kuunteleminen on aina paras mutta sanojen löytäminen vaikeampaa.



Jos nyt jotain iloisempaa yritän saada...



Oma sairasloma on mennyt hyvin, supistelee paljon, mutta ei niin kivuliaasti kuin viime viikolla, lepo on tehnyt hyvää. Tänään ajattelin lähteä hevosen kanssa kävelylenkille (selkään tosin en kapua), etei pää ihan hajoa, meillä kummallakaan.



IkäG: itse olen 26-v ja mieheni täytti elokuussa 31-v. Tämä on meidän esikoinen mitä odotamme.



PainoG: öhöm.... kehtaako tuota edes sanoa... painoa on tullut ekasta neuvolakäynnistä n.10kg. Kaikki on kyllä tuossa mahassa ja rinnoissa, koska " omat" vanhat farkut mahtuu vielä hyvin reisistä ja takapuolesta =)... selityksen makua...



Iltaisin ja öisin pikkukaveri pitää aikaa elämää tuolla mahassa. Koska ensimmäistä odotan nin kaikki on uutta ja jännää, tällä viikolla olen huomannut että potkut on muuttuneet sellaiseksi mylläämiseksi, ei ole enää vain yksi napakka potku vaan tuntee kun jalka tai pikkukäsi muljahtelee kylkiin =).



Mukavaa päivänjatkoa muille, eiköhän tämä tästä taas paremmaksi muutu ja tuntuu että kaikella on aina tarkoituksensa vaikka sitä aina ymmärrä...



-Outi ja pikku-eepo 26+1

no niin, nyt on palattu, ja tässä kuulumisia:



turvotusta todellakin on, ja sen takia painokin taas noussut hyvin vaikka oon liikkunut ja syönyt mielestäni vähemmän. no, olkoot. OMK, täällä nyt 9 kiloa tullut lähtöpainoon.

sydänäänet ok

sf 27cm

hemppaa ei otettu, viime viikon ma oli 118 ja seuraava neuvola jo parin viikon päästä kun on näille viikoille päässyt:)

rr 130/80, eli jopa vähän matalampi...

liikkeet ok



ja sit se jännittänyt saikku-kerjuu. eli viime viikollahan kävin omalääkärillä joka aloitti saikun mut kun hän ei hoida odottavien naisten vaivoja, niin tänään sit eri lääkäri kun oli neuvolalääkäri. mähän kovasti mietin mitä sanoisin, kun ei hirvee hinku töihin palaamiseen oo. eipä tarvinnut sanoa kuin 1)mielenterveyskuntoutujat, 2)yks uhannut potkasta mua 3)stressi jonka tuo työ tällä hetkellä tuottaa ja siinä se. eli lääkäri kirjoitti kolme viikkoa lisää saikkua ja sano et voit töihin kertoo että et palaa ennnen äippälomaa, eli kirjotetaan tän kuun lopulla sit viä se loppupätkä saikuks. ei pitänyt fiksuna vaihtaa yksikköäkään tässä vaiheessa, koska stressihän siitäkin tulis, asukkaat kuitenkin pohjimmiltaan sairaita vaikka olis paremmassa voinnissa ja kun koskaan ei tiiä et milloin oikeesti jotkut vaivat alkaa, ois hassua olla viikko töissä ja sit jäädä saikulle. jatkoi edellisen lääkärin diagnoosia eli supistukset, koska syy lomaan niin selkeesti työpohjaista, eikä tartte nyt sit kelalle mitään jatkohoitojuttuja laatia joita psykiatrinen diagnoosi kuten ahdistus vaatis. eli " suppareita" täällä kärvistellään.



tää on vaan tosiaan sillai erilaista olla tällasellä saikulla, et mähän voin kyllä päiviini haalia ohjelmaa, tähänkin asti oon salilla käynyt melkein joka päivä. ei siinä, kyllä mäkin voisin töissä käydä jos saisin vaan työkavereiden kaa olla, mut kun on ne asukkaat. meitin " osastonhoitaja " otti asian tosi hyvin, oli arvellut näin käyvänkin, itse asiassa hän sitä viime viikolla mulle sano et kannattaako mun muihin yksiköihin nyt mennä. nooh, puhu mut järkkään meitin tykypäivää, kun mulla on nyt tätä aikaa:)



nyt siis ainakin vielä hyvä fiilis, mut kyllä nää seinät varmaan jonain päivänä tuntuu päälle kaatuvan. mut onneks tosiaan saan ainakin viä liikkuu vapaasti eli nähdä kavereita ja just käydä salilla jne.



mamm@mia: pikaista paranemista flunssasta! täällä kyllä tykätään syksyn tulosta, vielä kun kunnon myrskyt alkaisi. vaikka kyllä pimeneminenkin on jo hyvä edistysaskel:)



emma04: kyllä se oli tappara, oikeen muistit:) eli ei huolta raskausaivojen kaa:)



ardisia: töihin paluusta. mä olen miettinyt että oisin pois siihen kun tuo simppis vuoden täyttää, saa nähdä maltanko sit palata. ja kans aatellut että palaisin esim tekeen ensin puolikasta tms, siihen tietysti vaikuttaa moni asia. tällä hetkellä näyttäs et selvittäis jo sillä et mies käy töissä ja pitää nykyisen paikkansa.



OMK80: toivottavasti ei kaveris vielä kirvestä kaivoon heittänyt jos kyse vaan noista sydänäänistä. koska eihän ne välttämällä kaikilla kuulu ennen viikkoo 14. mut tietty jos muita keskenmeno-oireita niin tosi ikävää...



nyt en kyllä muista pitikö muuta kommentoida. mutta varoituksena että aikamoisen verkkohäirikön voitte nyt saada kun mulla aikaa koneella nuhjata.



tigru ja simppis edelleen 27+6

Laitoin s-postia tuossa niille, joiden osoite mulla on. Muuten tässä ei sit just juttu taas luistakkaan.



Äitiysavustusraha oli tullut tänään tilille, niin pääsen nyt sit shoppailemaan mitä noista vauvantarvikkeista puuttuu =)

Ja tänään vihdoin kävin ostamassa semmosen daim-levyn, kun olette sitä niin kovasti mainostaneet! Ja kyllä on hyvää =b nami! Puolet oon jo ehtinyt siitä nautiskella. Toinen mitä tykkään ostella, on ne pienet sukulaku-pussit...

Nyt en ole tästä olotilastakaan niin huolissani, kun täällä on muitakin " vetämättömiä" . Itseasiassa tänään on jo parempi mieli kuin moneen päivään.

Eilen juttelin naapurin mummon kanssa ja hän mahdollisesti tulee poikaa vahtimaan siks aikaa, että pääsen synnyttämään yhdessä miehen kanssa. Hyvä, että edes tuollainen ehkä-mahdollisuus kun ettei ois mitään...



Nyt taitaa olla pikkumiehellä kurat vaipassa, kun lemuaa...



Viikonlopuksikin on kivaa tiedossa =)

-tau- 24+5

tau: kiva kun lapsenvahti järjestyy:)



zatullekin piti eilisestä kommentoimani. eli kyllä sä varmasti hyvä äiti olet vaikka välillä pinna palaisi! tunteet ne on äidilläkin, ja lapsen on ihan hyvä mun mielestä nähdä että ätikään ei aina ole hyvällä päällä. tuskinpa mitään traumoja jäi;)



tigru

eli häiris taas asialla. mut pomo soitti just kun soittopyynnön olin jättänyt. pakko vähän kehaista, mut kuinka monen pomo on reagoinut liki parin kuukauden saikku-uutiseen näin:

-hyviä sijaisia onkin jo odottamassa paikkoja

-muista kuunnella klassista niin lapsi ja sen hermosto kehittyy

-synnytyksessä muista hengittää puuskuttaen ja synnytä suloinen lapsi.



että näin meillä...



tigru

[color=MediumSlateBlue]Ei kai se auta, ku alkaa taas henkisesti valmistautumaan töihin menoon. Tänään olis iltavuoro ja ajattelin ainakin osan matkasta kävellä töihin (kokonaispituus 11km), että saa vähän ulkoiltuakin. Tästä vois tosiaan saada kuva, et inhoan työtäni, ku sinne ei millään huvita mennä. Itse asiassa tykkään työstäni kovasti, mutta nyt on joku ihan kammottava motivaatiopula saapunut. Mahtaako johtua syksystä, väsymyksestä, vesisateista vai siitä, et en millään malttais odottaa, et olis tammikuu (tai joulukuuun loppu), että saan nahdä kohdussa jylläävän Pavun ihan luonnossa :)



[color=SlateBlue4]Kiitos Mirabella tsemppaamisesta! Sitä tarvitaan :)



[color=MediumSlateBlue]Tigger: Kiva, että se saikun jatkaminen kävi noin helposti. Nyt varmaan huoli helpotti, kun ei enää tartte mennä töihin asettumaan alttiiksi riskeille.



[color=SlateBlue4]Sellaista asiaa olen miettinyt, että onko äitiysrahalle joku tietty maksupäivä kuukaudessa? Siis kun on sellaisia menoja kuussa, jotka lähtee esim. joka kuun 16. päivä, niin pitääkö noita menoja alkaa muuttamaan, että tilillä on rahaa. Eli tietääkö joku maksetaanko äitiyspäiväraha jonakin tiettynä kuun päivänä? Saan kyllä palkkaa ekat 3kk, joten ne maksetaan normaalina palkkapäivänä, mutta entä sen jälkeen?



[color=MediumSlateBlue]Mutta ei auta muu, kun lähteä valmistautumaan työiltaan.



Sulina + Papu rv 28+0 (WAU!)

juu, kyllähän tuo rauhottaa, kun tiettää ettei tartte itteään suotta kiusata.



kelan rahoista. eikös kela melkein kaikki muut jutut maksa siinä 4. päivän tienoilla? silloin ainakin asukkailla aina kiire pankkiin kun on eläkepäivä. ja muistaakseni opintotuet jne tuli kans tossa kuun alkupuolella. mut ehkä joku jolla enemmän kokemusta tietää vielä paremmin.



se sama

no, powerpointtejahan ne vaan ;)



Sulinalle onnittelut tasaviikoista! Ja toki muillekin, joilla taas uusi viikko pyörähtää käyntiin!



Zatu: täällä ilmoittautuu kans sit " huono äiti" . Välillä tulee tuiskahdettua tuolle pojalle ja jälkikäteen hirmumorkkis =( Toinen on vielä niin pieni ja joutuu välillä kärsimään äiskän lyhyestä pinnasta. Onneks tää kireähermoisuus ei ole jatkuva olotila =) Niin ja isänsä on kyllä niin tasainen ja rauhallinen, että harvoinpa tuo hermostuu. (vaikka mulle hällä ois välillä varmaan ihan aiheellistakin suutahtaa, mutta ei niin tee =D )



-tau-

Nyt on töissä käyty ja saatu taas hullun maine kun lomalla siellä pistäydyin :-) No joo ihan kiva käydä kun ei tarvii jäädä tai tehdä töitä.



Kiva juttu tigger että saikku jatkuu vaikka olo on hyvä.



Sulina: tässä vähän juttua Kelan sivulta:

Äitiys- ja vanhempainraha maksetaan hakemuksen mukaisesti jälkikäteen 25 päivän maksuerissä, ensimmäinen maksuerä on kuitenkin 30 päivää.



Isyysraha maksetaan hakemuksen mukaisesti jälkikäteen yhdeltä tai useammalta jaksolta kerrallaan.



Katsoin noita omia tietoja (saa sieltä asiointi kohdasta jos on jotkut verkkopankkitunnukset) ja tosiaan aina oman jakson vikana päivänä on maksu. Eli mun eka jakso on 23.11-30.12 niin maksupäivä on 29.12 (tietysti siis edeltävä arkipäivä) ja silleen se jatkuu. Eli riippuen mikä on sun äippäloman alkupäivä niin siitä voi laskea. Sulla on varmaan suurinpiirtein tossa kuun vaihteessa kanssa... Tais sun la olla 28.12 jos en väärin muista :-) Katso sieltä Kelan sivuilta jos tunnukset löytyy.



Nyt on pakko hörpätä päiväkahvit ja syödä jotain.



t. Mirabella (" Kela-expertti" :-) ja Albert rv 27+3

Mä sitten onnistuin tartuttamaan flunssani upouudelle sijaiselleni, joten kun tänään tulin töihin, niin sijainen vuorostaan jäi saikulle... No, pääsen nyt sitten livahtamaan nettiinkin välillä :)



Tuosta kotiäitiydestä piti kommentoida, että mäkään en taida olla semmoinen äitihahmo, että kovin pitkiä aikoja viihtyisin kotona, vaikka miten rakastaisin lapsiani... Esikoinen meni hoitoon tasan 1 -vuotiaana ja olen siitä asti tehnyt 4 -päiväistä työviikkoa ja tästä kuusta eteenpäin mieheni tekee. Mä liputankin tuon osa-aikaisen työn puolesta, kenelle se vain on mahdollista! Siinä pääsee sekä ihmisten ilmoille ja aivot saa työskennellä, että saa nauttia niistä kotipäivistäkin. Tosin vaikea ois omassa työpaikassani ollut tuon lyhyempää työaikaa sopia, 3 pv ois mielestäni ollut alussa vielä ideaalimpi...



Nyt kun meillä on sitten kohta kaksi lasta alle kahden vuoden ikäerolla, niin ei ole kovin järkevää viedä heti vanhempainvapaan jälkeen hoitoon jo ihan sen aamurumban takiakin. Eli todennäköisesti olen sitten 1,5 -2v kotona ja paras vaihtoehto olisi sitten saada hoitaja meille kotiin, ei tarvitsisi kahta pientä taaperoa herätellä aamuhämärissä. Onneks ei tarvii vielä näitä ratkaisuja tehdä, voi katsoa ja miettiä ihan rauhassa, kunhan nyt ensin saa sen tammenterhon syliinsä :)



Ja sitten tuosta työmotivaatiosta! Mähän aloitin työt äitiysloman jälkeen vasta nyt maaliskuun alussa ja oikein puhkuin motivaatiota, todella pidän työstäni!! Mut luulen, että nyt kun seuraava äitiysloma pikku hiljaa lähenee, niin se kummasti vie sitä työmotivaatiota. Vaikka mulla nyt onkin varmaan pisin aika vielä jäljellä, äitiysloma alkaa 19.12. Ja täällä palstalla tuntuu jo valtaosa olevan saikulla tai muuten pois töistä, niin sinänsä tuntuu itsellä olevan niitä aamuherätyksiä vielä valtavasti edessä... Esikoisesta en ollut päivääkään sairaslomalla ja silti ehdin sen viiden viikon aikana (syntyi rv 39+6) pitkästyä aivan totaalisesti, joten siinä mielessä ei todellakaan ole kiire vielä töistä pois. Kuluupahan tämä loppuraskauskin nopeammin, kun ei ehdi miettiä koko juttua :)



Ois kiva tietääkin, että moniko meistä on töissä edelleen ja aikoo ollakin niin pitkään kuin mahdollista?



ariella & paavo rv 23+5

Ariella kyseli töissäkäynnistä: olen töissä, ja toivottavasti menee ilman vaivoja loppuaikakin. Esikoisen raskausaikanakaan ei tullut yhtään sairaslomapäivää, edes flunssasta tms. Nyt on tullut kaksi sairaspäivää ihan tuikitavallisen flunssan vuoksi. Esikoisesta jopa tuntui ihan turhan aikaiseltä jäädä äitiyslomalle. Periaatteessa olisi voinut tehdä vielä kaksi viikkoa töitä, mutta eihän siinä olisi ollut järkeä. Olisi saanut normaalipalkan ja kelan minimiäippärahan. Jos se olisi pidentänyt äitiyslomaa toisesta päästä, niin sitten olisinkin varmasti harkinnut asiaa. Nyt en tietenkään tämän toisen kanssa sellaista edes ajattele. Mukavaa jäädä laittamaan rauhassa joulua, viettää aikaa esikoisen kanssa ennen vauvan tuloa jne. mutta jos vointi huononisi, niin turha sitä olisi leikkiä sankaria, ja yrittää olla töissä, voinnin mukaan siis mennään. tuskinpa kukaan tulisi antamaan mitalia töissäkäynnistä sairaana, eli ihan turhaa hommaa se olisi sinnitellä pienokaisen ja oman hyvinvoinnin uhalla.

Aamuherätyksiä on siis luvassa, ja minähän herään jo reilusti ennen poitsua, ja kiirehdin töihin (kiitos liukuvan työajan), jotta pääsen aikaisin iltapäivällä pois. Mutta meillä ei poikaakaan kyllä koskaan tarvitse herättää hoitoon, eli siinä mielessä on helppoja aamuja. Poitsu herää kuuden-puoli seitsemän aikaan ihan itsestään, ja mies vie hänet hoitoon sitten puoli yhdeksäksi. Miesten työreissujen aikaan minä vien ja haen hoitoon, silloin teen lyhyitä työpäiviä. Sitten kun tämän kakkosen jälkeen palaan töihin, todennäköisesti kun on jotain 1 v 2 kk, olen kyllä ajatellut pyytää nelipäiväistä työviikkoa, 30 h/viikko.

Tsemppiä sairaslomalaisille ja mukavia lomapäiviä niitä viettäville!

Kyllä se joulukuu ja äitiysloma tuntuu tulevan ennen kuin arvaammekaan, meille kaikille!

t. Meku rv 24+4

No niin olen taas muutaman kruunun köyhempi. Löysin kuin löysinkin pojille topatut kumpparit aikas edullisesti sekä itselleni sellaisen ihanan kietaisu-villatakin. Mukavasti masulle vielä tilaa kasvaa ;)



Tigger: Meillä taitaa olla sitten yhtä mukavat pomot! Mun pomo, naisihminen päälle 50v, sairaanhoitaja entiseltä ammatiltaan, on ollut mun tämänkin raskauden aikana aivan ihanan ymmärtäväinen. Välillä tuntuu, että se huolehtii liikaakin: soittelee viikottain ja kyselee kuulumisia. Silloin kun tuumailin josko voisin palata töihin ekan saikkujakson jälkeen, tyrmäsi hän ajatuksen heti, vaikka tiesikin että ongelmia tulee sijaisien hankkimisessa. Olisi järjestänyt mulle 25% paperihommia, mutta siihen taas ei lääkäri suostunut. Pomo on myös ollut aivan mahtava, kun olen ollut esim. kotona hoitamassa kipeitä poikia (ja kipeitä ne on ollutkin useasti, tarhan haittapuoli...), käskee aina miettimään kaksi kertaa onko lapsi tarpeeksi terve mennäkseen JO takaisin hoitoon ym. ym... Oli ihana saada tämä nainen pomoksi, edellinen oli ihan kauhea huuhkaja.

Ja on mulla ihanat työkaveritkin, täytyy kehua :) Eikä työssäkään mitään vikaa, viihdyn hurjan hyvin!



Ariella: Kuulostaa tosi kivalta tuo teidän idea hankkia kotihoitaja! Saako sitä varten jotakin tukea Suomessa? Olisiko vaikea löytää hoitajaa? Me mietittiin ihan vakavasti pari vuotta sitten aupairin hankkimista. Yhdellä tuttavaperheellä on puolalainen aupair ja ovat tosi tyytyväisiä. Meillä kuitenkin on noi tarhaat niin lähellä ja hyvin toimivat, että ei kannattais. Olen itse ollut AuPairina ja viihdyin tosi hyvin, olisi kiva kuitenkin kokeilla miltä tuntuis olla se " emäntä" . Meillä kun tilaakin riittäisi ja taitaisi siinä pienen pennin säästääkin, ei kolmen lapsen tarhamaksut kovin pienet ole?

Asian vierestä, lähdettekö te sinne hautajaisiin? Meinaatteko olla " pohjosissa" pitemmänkin aikaa..?



Zatuuuuuuu! Ostoksillakos te olette?? Älä suotta tunne huonoa omatuntoa siittä eilisestä. Meillä on kaikilla huonot päivämme ja silloin noitten kullannuppujenkin muuten niin naurattavat temput tuntuu rasittavilta. I KNOW. Tästä aiheesta voisin kirjoittaa kirjan, mutta eiköhän kaikki äidit tiedä, miten helposti hermo menee joskus. Joillakin useammin, varsinkin on raskaana. I KNOW.



Kiitos Tau ihanista sposteista!!!!



Piti teiltä kysymän; ONKO TEILLE TULLUT RASKAUSARPIA?

Mulle ei ole itse masuun tullut, mutta jo eskoisen odotusaikana sain kunnon virut reisiin ja rintoihin. Ihmettelen, miksi mahaan ei ole tullut, en edes rasvaile mitenkään. Esim. äidilläni on todella vahvat arvet mahassa, eikös sen pitäsi olla perinnöllistä (Niih, se ei sitten varmaan ole mun äiti ;)



Nyt poikia hakemaan... Jipii, koko ilta kolmestaan kun isäntä tekee ylitöitä. GRRRRR. Tuntuu, että taas viime aikoina koko lastenhoito on kallistunut mun niskoille. Eipä vaan, pakkohan noi firman hommat on tehdä. Ymmärtääkseni ne yrittää kuroa jotain aikataulua kiinni että saavat ottaa löysemmin Joulun ajan.. Ihan kiva sekin :)



MOIKKA!

Hei,



täällä yksi, joka on ainakin vielä töissä ja aion olla niin pitkään kuin pitääkin (jos en joudu sairaslomalle, mutta toistaiseksi näyttää siltä, etten ehkä joudu, mutta koskaan ei voi tietää mihin suuntaan olo muuttuu) ;) Tosin enää 4 viikkoa tämän viikon jälkeen olisi jäljellä, kun äippäloma alkaa jo 23.11. ja sitä ennen pitää olla vielä lomallakin (talvilomat pitää pitää pois), joten mun viimeinen työpäiväni on 3.11.2006 (eli sitä odotellessa..) ;) Musta on kiva jäädä kotiin, vaikka en minäkään niitä kotona viihtyviä äitejä ole tähän asti ollut, edellisen kohdalla oli tosin pakko mennä heti äippäloman jälkeen töihin, kun mies oli opiskelija ja talous ei oikeen antanut myöten jäädä kotihoidontuelle, kun sit tulot kuussa olis ollut yhteensäkin jotain 700euroo. Mutta katsotaan, että mikä tilanne on sit vuoden kuluttua, kun pitää miettiä töihin paluuta, kun nyt on kuitenkin iso talolaina niskassa ;) Mutta en ota stressiä siitä, vaan nautin näistä tulevista kuukausista kotona ja katson tilanteen sitten, kun se aika tulee. Meillä on vaan se etu, että kun/jos töihinpaluu koittaa, voin viedä lapset hoitoon äidilleni, eli tarhaan en joudu sitä pientä alle 1v. taaperoa kuskaamaan ;) ja aion tehdä sitten 30h/viikko, kun/jos palaan töihin. Tein niin myös kakkosen jälkeen ja olin tosi tyytyväinen, tällä hetkellä kaduttaa, etten ole hakenut tuota 30h myös nyt. Mä aion tehdä sen sit lyhennettyinä työpäivinä, koska esikoinen menee ens vuonna sit eskariin, niin jospa hänenkään ei tarttis sit olla montaa tuntia hoidossa eskarin lisäksi, kun äiti pääsis jo kahdelta töistä ;)



Zatu: täällä myös yksi tosi huono äiti ;) Mieskin asiasta jo yhtenä iltana sanoi, kun lapsille raivosin, mutta minkä sitä itselleen voi..



Ardisia ja mammamia: tosiaan mukavaa, että löytyy muita, joilla on aikalailla samanikäiset lapset kuin meillä. Mä uskon mammamian tavoin, että tämä ikäero on tosi hyvä, kahdella ekalla on se vajaa 2,5vuotta ja nyt näille kahdelle nuorimmalle tulee ikäeroa liki 3v. Tämä on meidän viimeinen lapsi ja täytyy nyt sit nauttia tästä vauva-ajasta täysillä, kun tätä ei tulla meidän perheessä enää tämän tammenterhon jälkeen kokemaan..



Mua haluttais jo ihan älyttömästi alkaa laittamaan vauvan tavaroita/vaatteita kaappiin, mutta mun täytyis saada järjestettyä vielä ainakin 3 kaappia uusiksi, niin saisin niistä yhden sit vauvan vaatteille ja tavaroille ;) Jospa yrittäis tulevana viikonloppuna ahkeroida, kun mies on kuulemma menossa töihin. Äitiyspakkausta odottelen, tosin päätöstä en ole vielä saanut, asiakirja on kyllä vastaanotettu netin mukaan, mutta muuta sille ei ole tapahtunut.. Eihän tässä vielä kiire ole, mutta olis se kiva silti saada ;)



Mutta nyt töiden pariin vielä, jotta ehtii taas ajoissa kotiinkin.



-äitiliini ja masukki 27+2