Kumpi on aiheuttanut kovemmat "Tämä ei voi olla totta" -fibat: Korona vai Euroopan sotatilanne (tähän asti)
Olo ollut melko psykedeelinen molemmissa. En osaa oikein päättää. Miten teillä?
Korona ollut tietysti melkoinen ryminä, mutta esimerkiksi yhtä oudolta vaikka vuosi sitten sanottuna, että Vihreät haluaa Suomen Natoon, olisi kuulostanut. Noin esimerkinomaisesti.
Kommentit (65)
Korona. En voi uskoa että koko yhteiskunta suljettiin flunssan takia.
Kyllä sodan uhka Suomessa on ahdistavampaa kuin korona koskaan. Koronan välttelyyn saattoi sentään itse vaikuttaa, mutta sotaan ja sen uhkaan ei.
Vierailija kirjoitti:
Korona toki ikävä käänne ja jonkinlainen yllätys että tapahtuu omana elinaikana, mutta onhan tuollaisesta mahdollisuudesta puhuttu.
Tämä Venäjän vajoaminen neukkuaikojen sotaraivoon ja täydellisen tuhon kylvämiseen itsenäisen demokraattisen valtion alueella koko maailman katsoessa on kyllä jotain, mitä en osannut odottaa tapahtuvaksi. Luotin että meillä on YK:t ja diplomatia.
Minä en ole luottanut noihin pullansyöntiorganisaatioihin ikinä, ja odotin Putinin hyökkäävän johonkin Euroopan maahan, mutta silti on tuntunut kauhealta katsoa. Erityisen pahalta tuntuu se, että Ukraina on ihan yksin hulluja vastaan ja yllättävän pahalta tuntuu sekin, että Suomen Nato-optio voi osoittautua vitsiksi.
Sota pelottaa enemmän kuin korona koskaan aiemmin. Nytkin pelottaa kaikki kyberhyökkäykset ja ilmatilanloukkaukset. Jos oikeasti tulisi rautaa rajan yli niin varmaan kuolisin shokkiin. Ei korona aiheuttanut samoja angsteja.
Ehdottomasti korona, jos jompikumpi pitää sanoa. Sodasta on puhuttu Suomessa koko elämäni ajan, jos ei muuten niin ainakin joka itsenäisyyspäivä. Tuntematonta sotilasta on katsottu lapsesta asti ja kuunneltu isovanhempien kertomuksia sota-ajasta. Naapurimaahan ei ole koskaan luotettu täydellisesti, vaikka tilanne oli viime vuosiin asti todella hyvä. Suurin pelkoni oli jo lapsena, että Suomeen tulisi taas sota.
Pandemia on puolestaan ollut jotain, mitä en ole koskaan osannut pelätä. Olen ajatellut, että sellaista tapahtuu vain jossain huonon hygienian ja terveydenhuollon maissa tai muuten vain jossain kaukana, mutta ei Suomessa. Meillä on täällä varaa rokotuksiin ja lääkkeisiin, ymmärrystä, osaamista ja ammattitaitoa, hyvät sairaalat ja hygienia jne.
Vanhoista epidemioista/pandemioista puhutaan todella vähän Suomessa verrattuna vaikka juuri sotaan. Luultavasti siksi korona tuntui niin yllättävältä, kun taas sota Euroopassa enemmänkin asialta, jota on osannut odottaa jossain vaiheessa tapahtuvaksi.
Kaikki tällainen tuli tui kuuluvan historiaan. Onko seuraava "historiasta tuleva" ongelma bakteeritaudit.
Eli antibiootit menettävät tehonsa ja leikkaukset ja syöpähoidot sitten vaan loppuvat.
Hoitajien syyllistäminen ja uhkailu pakkolailla
Koronaan on kuollut yli 6 miljoonaa ihmistä, ja omien monisairaiden vanhojen läheisten riski kuolla koronaan on taatusti 99% suurempi kuin riski kuolla sodassa.
Silti tämä sota ahdistaa enemmän, vaikka aika paljon saa laajentua että miljoonia saisi surmansa.
Todellisuudessa vielä omalla kohdalle todennäköisempää on sairastua syöpään ja kuolla siihen, tai sairastua mihin tahansa kuolemana ennenaikaisesti johtavaan sairauteen, kun kohdata sota niin että siinä olisi oikea riksi menehtyä.
Mutta kyllä epäuskon fibat oli tuossa pandemian alussa.
Vierailija kirjoitti:
Uppailen tätä ajoin, koska asia kiinnostaa eikä tähän oikeastaan mitään erityisiä kommentteja ole tarpeen laittaakaan, jolloin se vajoaa näkymättömiin.
Up
Muun muassa Krimin jälkeen sota ei lopulta tullut ihan puun takaa.
Se, että jonkun viruksen takia alkavat maailmanlaajuiset vuosia kestävät rajoitukset, sulut ja muut toimenpiteet sen sijaan oli odottamatonta kun vastaavaa ei minun elinaikanani ole tapahtunut.
Hyvä kysymys, mutta en osaa vastata. Ukrainan sota olisi muuten vastaukseni, mutta korona pöyristytti enemmän siinä mielessä, että jouduin näkemään, kuinka monet fiksuinakin pitämäni ihmiset tiesivät nopeasti ja vihaisesti totuudet ja syylliset.
Pelko tuntui poikivan nopeasti poikivan halua löytää helpot syyllisten ryhmät, jopa 2020-luvun Suomessa. Tuosta en tule toipumaan tämän elämän aikana, jos nyt en kyllä siitäkään tiedosta, millainen roistomaa meillä tosiaan on naapurina.
Kamalia molemmat. Näistä molemmista syistä olen ajatellut koota oman sirkusryhmän kesälle.
Sota. Jonkinlainen pohjakosketus oli tiistai, kun töissä temusi koronapotilaiden kanssa, kahvihuoneessa pohdittiin Venäjän hyökkäystä ja kotivaraa, ja kotiin lähtiessä piti lapioida kinostunutta hankea, että pääsee omaan autoonsa sisään...huhtikuussa 2022, Tampereella. Välillä tuntuu siltä, että ollaan lipsahdettu johonkin absurdiin rinnakkaistodellisuuteen.
Sota.
Korona on toki koskettanut kaikkia ja aiheuttanut menetyksiä jne. mutta tappavia tauteja on ollut iät ajat. Puhumattakaan tunnetuista lastentaudeista (rokot, sikotaudit, polio jne.) joihin vielä 1950 -luvulla kuoli valtava määrä lapsia. Ihan Suomessa. Bakteereita ja viruksia tulee ja menee. Tuli HIV, tuli MRSA, tuli hullunlehmäntauti, SARS, MERS... Korona vaan nyt oli noista tehokkain, nimittäin kuolleisuuden aiheuttamisessa. Tällä hetkellä. Viiden vuoden päästä voi olla ihan joku muu virus kierroksessa.
Mutta sota. Se on järkyttänyt kaikkia niin paljon, ettei kukaan ole pystynyt tekemään asialle yhtään mitään.
Sota, vaikka koronan alku varsinkin oli aika uskomatonta kaikkine sulkuineen. Olin silloin burn outin partaalla, ja etätyöhön siirtyminen varmaan pelasti siltä.
Ukrainan sodan alku murensi eri tavalla perusturvallisuuden. Niinkuin joku kirjoitti, koronaan sairastumiseen voi vaikuttaa itse, mutta hullun naapurin toimintaan ei. Olin aivan varma, että Ukraina vallataan muutamassa päivässä ja Suomi on seuraavana vuorossa. Onneksi näin ei käynyt, nyt toivon vain sodan loppua ja Venäjän hallinnon kaatumista. Parhaassa tapauksessa Venäjä hajoaisi pienemmiksi kansallisvaltioiksi, mikä suitsisi hyvin suurvaltahaaveita.
Ei alun jälkeen kumpikaan. Eivät vaikuta omaan elämään.
Korona, sitä en osannut odottaa, maailmanlaajuista pandemiaa. Naapurivaltion touhu sen sijaan ei yllättänyt.