Pandemia on vienyt minulta tärkeimmän
Tekemiseni saa kipinää toisista ihmisistä. Flirttailusta ja hauskanpidosta. Uusiin ihmisiin tutustumisesta, minglaamisesta ja monenlaisista tapahtumista. Jaksan niillä eväillä puurtaa töissä ja viihdyn myös yksin touhuten omia asioitani.
Nyt pandemia on kuihduttanut sosiaalisen elämän täysin ja niistä vähistäkin ihmisistä joiden kanssa olen pitänyt yhteyttä, on tullut passiivisia sohvaperunoita. Nykyään on vaikeaa saada seuraa konserttiin tai teatteriin. Sellainen flirttailu ja vieraiden ihmisten kanssa jutustelu on jäänyt täysin.
Minun motivaationi kuolee. Minusta on tullut apaattinen ja laiska. En jaksa välittää töistäni. Syön roskaruokaa ja lihon. Käyn kaupassa tukka likaisena verkkarit jalassa. Tuuli on hiipunut purjeista, kipinä sammuu.
Sama täällä! Ei tätä kestä.