Ahdistuneisuushäiriöiset: Miten pärjäätte tällä hetkellä (tämä maailmantilanne)
Ja kysymys on suoraan ahdistuneisuudesta muutenkin kärsiville, en ole trolli ja toivon asiallista keskustelua.
Eli ahdistuneisuudesta kärsivät ja helposti ahdistuvat oletteko kokeneet tämän sodan, siitä uutisoinnin ja keskustelun Suomen muuttuneesta turvallisuustilanteesta pahentavan ahdistuneisuuttanne?
Itselläni muutenkin kuormittavan talven jälkeen ahdistus on pahentunut rankasti sodan alkamisen jälkeen. Perusahdistus on jatkuvana päällä (mieli askartelee koko ajan asian kanssa) ja sitten tulee välillä lähes paniikinomaisia oloja, kuten nyt (sydän hakkaa, kädet kylmänhikiset, tiheä hengitys, todella ahdistunut mieliala) Ahdistus paheni selvästi vielä kun Venäjän tekemät hirveät sotarikokset ja julmuudet siviilejä kohtaan paljastuivat. Jotenkin vain tuntuu, ettei mieli pysty käsittelemään niitä kun menee niin yli nuo kauheat teot.
Nyt vain olen päivä päivältä ahdistuneempi ja tuntuu, etten pysty hallitsemaan sitä. Koko ajan mietin vain, että pitäisikö jo siirtyä jonnekin turvallisempaan paikkaan vai pystynkö elämään ahdistukseni kanssa täällä.
Ei ole leikin, eikä naurun asia. Oikeasti olen huolissani.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Huonosti. Painajaisia, pelkotiloja, haluja satuttaa itseäni (viiltelin jo ja haavat ei mene umpeen), paniikkikohtauksia, ruokahaluttomuutta…
Osa ahdistuksesta tosin liittyy rankkaan terapiaan ja siellä käsiteltäviin traumoihin.
Olo on paska. Tsemppiä teille muille ❤️
Voi, että! Ihan tekisi mieli halata sinua ♥️ Itselläni samoja, poisluettuna viiltely. Varmasti tosi rankkaa vielä vaativa terapia ja asioiden läpikäyminen tämän yleisen tilanteen lisäksi. Itsestäni ei varmasti edes olisi siihen. Paljon jaksamista sinulle ♥️
Hyvin! En seuraa uutisia tai ole somessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista kyllä, oma ahdistuneisuushäiriöni on ollut siedettävämpi kun tuli ensin korona ja tämä sota. Ikään kuin tavalliset ihmiset olisivat joutuneet minun maailmaani, ja en ole enää niin yksin. Itseasiassa korona tai sota ei minua ahdista.
Sama. Itselläni ahdistuneisuushäiriön taustalla on lapsuustraumoista johtuva heikko perusturvallisuuden tunne. Koko elämäni olen elänyt tunteen kanssa, että jotain pahaa voi tapahtua ja olen elänyt ikään kuin "valmiustilassa". Nyt sitten kun tuli korona ja sota, ei se ole minua hetkauttanut tai masentanut. Ihmiset joilla on hyvä perusturvallisuuden tunne, ovat ihmetelleet "kuinka tällaista voi tapahtua" ja olleet ahdistuneista, kun maailma onkin yhtäkkiä epävarma ja kaoottinen paikka. Itselleni sen sijaan ollut juurikin tuo "tervetuloa mun maailmaan" -olo.
Sama, lohdullista huomata että niin moni kokee samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Joku ammatilainen sanoi että nyt on kaikki ihan hyvin, kyllä me sitten pystytään reagoimaan jos jotain sattuu. Eli ei nyt etukäteen olla sodan uhreja ☺
Tämä on kyllä varmasti ihan totta. Kiitos, kun jaoit tuon asian tänne ♥️
-Ap
Hyvin tai yhtä huonosti kuin muulloinkin, miten sen nyt ilmaisee. Ihan siitä syystä, että oma ahdistukseni ei ole millään tavalla rationaalista, vaan häpeän omia puheitani, pelkään muiden ajatuksia ja reaktioita, yritän niitä ennakoida ja jälkikäteen vatvoa. Olisi virkistävää olla ahdistunut jostakin sellaisesta niinkin loogisesta ja samaistuttavasta asiasta kuin sota.
Vierailija kirjoitti:
Yksi vinkki on myös että pysyt kaukana myös tästä palstasta. Jotkut täällä puhuvat että Venäjä on pian hyökkäämässä tänne ja pelottelevat että kannattaa lähteä pian pakoon. Uutiset ja tämä palsta on myrkkyä ahdistukselle. Itseänikin ahdistaa jo ihan tarpeeksi kun kaikkea tätä negatiivisuutta ja pelotteluja ei vaan pääse melkein pakoon.
Olen itsekin ajatellut, ettei ole välttämättä hyväksi olla tällä palstalla ainakaan kovin aktiivisesti. Itselläni ehkä syynä, että aika vähän live-elämässä kontakteja tai sellaisia, joiden kanssa voisi keskustella niin pitää yrittää täällä jakaa asioita. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Ehkä yritän irtaantua täältä. Kiitos ajatuksista ja jaksamista sinulle ♥️
-Ap
Aluksi ahdisti ja pelotti tosi paljon.
Sitten olin pitkään ilman uutisia. Helpotti. Lopulta oli kuitenkin tarkistettava miten korona ja sota voi. No ei hyvin.
Nykyään suojelen itseäni seuraamalla vain uutiset jotka arvioin itselleni tarpeellisiksi. Esim. EI uutisia, joiden varoitetaan sisältävän järkyttäviä kuvia. Ahdistuksesta kärsivät ihmiset eivät kaipaa ruumiskasoilla mässäilyä, koska heillä toimii mielikuvitus ilmankin.
Tässä joitain keinoja ahdistuksen lievittämiseen:
- huolehdi perusasioista: uni, ruoka, liikunta
- älä jää yksin
- ulkoile luonnossa
- kiitollisuus, hehkuttaminen
- tee konkreettisia asioita, siten saat kontaktin omaan nykyhetkeesi
- itsemyötätunto
- auta muita
- mieti omia selviytymiskeinojasi, vahvista niitä
- tee iloa tuottavia asioita. Ne voi olla tosi pieniä ja henkilökohtaisia
Toivon että näistä oli jotain apua💖
Vierailija kirjoitti:
Hyvin! En seuraa uutisia tai ole somessa.
Olet somessa parhaillaan.
Luultavasti seuraat uutisiakin.
Ennenkin uutiset vaikuttivat ihmisiin. Ja ne ihmiset kai leimattiin vaan ahdistushulluiksi tai mt-ongelmaisiksi. Vaikka tottakai ympäristö, ihmiset ja asiat voivat vaikuttaa ihmisiin. Jotkut osaavat irrottautua välillä niistä, mutta eihän se helppoa ole kun joka luukusta tulee uutisia ja muuta.
Lopetin uutisten seuraamisen ja ahdistus lähti. Lähes kokonaan.
Myös se, että tajusin, että lehdet lähinnä mässäilevät ja tekevät raflaavia otsikoita eli kannattaa jättää omaan arvoonsa. Esimerkki iltalehden lööpistä; "Venäjä maininnut taas ydinaseet" ja tekstissä kerrottiin, että eivät aio niitä käyttää jos Venäjän olemassaoloa ei uhata. Että sellasta turhaa pelottelua.
Keskityn kouluun ja läheisiin ja olen täten pysynyt aika hyvin järjissäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kävin päivittäin Iltasanomien ja Iltalehden sivuilla. Olen lopettanut kyseisillä sivuilla käynnin. En jaksa enää sitä mustapohjaista etusivua, joka lähtee latautumaan, kun yrittää mennä lukemaan juttuja.
.
Tuli tuosta mieleen, että minulla tuntuu juuri lisäävän ahdistusta ne synkän mustalle pohjalle latautuvat ”kauhu-uutiset”, jotka on korostettu punaisella värillä.
-Ap
Ihan sama! Yle otti sodasta kaiken irti.
Lopetin siinä kohtaa nettiuutisten katsomisen
Valitsen mitä luen tai kuuntelen. Pystyn siihen varsin hyvin.
Minua ahdistaa kyllä edelleen ihan muut asiat kuin sota ja korona. Olisi ihanaa jos maailmantilanne olisi suurin murheeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista kyllä, oma ahdistuneisuushäiriöni on ollut siedettävämpi kun tuli ensin korona ja tämä sota. Ikään kuin tavalliset ihmiset olisivat joutuneet minun maailmaani, ja en ole enää niin yksin. Itseasiassa korona tai sota ei minua ahdista.
Sama. Itselläni ahdistuneisuushäiriön taustalla on lapsuustraumoista johtuva heikko perusturvallisuuden tunne. Koko elämäni olen elänyt tunteen kanssa, että jotain pahaa voi tapahtua ja olen elänyt ikään kuin "valmiustilassa". Nyt sitten kun tuli korona ja sota, ei se ole minua hetkauttanut tai masentanut. Ihmiset joilla on hyvä perusturvallisuuden tunne, ovat ihmetelleet "kuinka tällaista voi tapahtua" ja olleet ahdistuneista, kun maailma onkin yhtäkkiä epävarma ja kaoottinen paikka. Itselleni sen sijaan ollut juurikin tuo "tervetuloa mun maailmaan" -olo.
Siis täysin sama juttu. Ihan täysin.
Mua ahdistaa ihan muut asiat kuin sota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti. Painajaisia, pelkotiloja, haluja satuttaa itseäni (viiltelin jo ja haavat ei mene umpeen), paniikkikohtauksia, ruokahaluttomuutta…
Osa ahdistuksesta tosin liittyy rankkaan terapiaan ja siellä käsiteltäviin traumoihin.
Olo on paska. Tsemppiä teille muille ❤️
Voi, että! Ihan tekisi mieli halata sinua ♥️ Itselläni samoja, poisluettuna viiltely. Varmasti tosi rankkaa vielä vaativa terapia ja asioiden läpikäyminen tämän yleisen tilanteen lisäksi. Itsestäni ei varmasti edes olisi siihen. Paljon jaksamista sinulle ♥️
Kiitos ❤️ Tämä viesti piristi. Tuntuu pahalta kun ei voi puhua läheisille. Anonyyminä täällä sitten. Terapia taas maanantaina. Ahdistaa sekin jo valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista kyllä, oma ahdistuneisuushäiriöni on ollut siedettävämpi kun tuli ensin korona ja tämä sota. Ikään kuin tavalliset ihmiset olisivat joutuneet minun maailmaani, ja en ole enää niin yksin. Itseasiassa korona tai sota ei minua ahdista.
Sama kokemu. Minuakaan ei sota tai korona ahdista. Nyt muut tietävät, millaista minulla on aina ollut.
Traumatausta: kuoleman uhkaan totuin viimeistään viisivuotiaasta alkaen.
Itsellä samoin. Menetin lapsuudessa monta läheistä ihmistä, mm. äitini. Tuntuu, kuoleman uhka on keikkunut olkapäällä koko elämäni. Korona tai sota ei tunnu oikein missään.
Maailmantilanne helpottaa minun ahdistusta koska saa muuta ajateltavaa kuin henkilökohtaiset murheet.
Minulle tilanne ei aiheuta sen enempää ahdistusta ja seuraan aktiivisesti tilannetta. Asiat minussa itsessäni, muistoissa tai lähipiirissä ahdistaa.
Sama. Itselläni ahdistuneisuushäiriön taustalla on lapsuustraumoista johtuva heikko perusturvallisuuden tunne. Koko elämäni olen elänyt tunteen kanssa, että jotain pahaa voi tapahtua ja olen elänyt ikään kuin "valmiustilassa". Nyt sitten kun tuli korona ja sota, ei se ole minua hetkauttanut tai masentanut. Ihmiset joilla on hyvä perusturvallisuuden tunne, ovat ihmetelleet "kuinka tällaista voi tapahtua" ja olleet ahdistuneista, kun maailma onkin yhtäkkiä epävarma ja kaoottinen paikka. Itselleni sen sijaan ollut juurikin tuo "tervetuloa mun maailmaan" -olo.