Kuinka kauan teidän diabeetikko kissat elivät diagnoosin jälkeen? ov

Kuinka kauan teidän diabeetikko kissat elivät diagnoosin jälkeen ja missä iässä tauti todettiin? Ja mihin kissa sitten lopulta kuoli?

SORI pitkä tarina!

Meidän toisella kissalla (pojat täyttivät keväällä 11v) todettiin tammikuun lopussa diabetes. Kissa ehti mennä jo ketoosiin hoitovirheen takia (ensimmäinen lääkäri väitti kiven kovaan, että tällä on vaan pissakiviä eikä ottanut pissanäytettä, vaikka kuinka vaadin). Jouduttiin sitten menemään seuraavana päivänä toisen kaupungin viikonloppu päivystykseen. Kissan sokerit olivat tuollon jo 25,7 eli todella korkeat.

Saatiin insuliinit ym. Parissa kuukaudessa insuliinia alkoi puremaan ja viimeiset 2-3 kuukautta sokerit olivat normaalit. Viime viikolla huomasin, että kissa viihtyi taas suht paljon vesikupilla, ei kuitenkaan niin paljon, kun ennen diagnoosia, mutta kuitenkin. Eli otin sokerit. Ne olivat 22,7. Nostettiin insuliien määrää ja ne näyttivätkin taas tepsivän. Sunnuntaina mittasin taas sokerit ja ne olivat 15,7. 

Kissojen ruokinta ei ollut muuttunut, ei ruokailurytmi tms. 

Maanantai-ti välisenä yönä tuo sitten oksensi useamman kerran isot oksennukset matoille. Ti ei suostunut syömään, pakkosyötin tuota ruutalla. Oksensi useamman kerran, ei heti, mutta parin tunnin sisällä. Seuraavana yönä myös oksensi useamman kerran.

Kissa joi kyllä normaalisti, samoin pissasi, ei ollut laihtunut yhtään. Mutta kävely oli vähän huterahkoa, peppu tuntui heittävän pikkasen, jos tarkkaan katsoi ja takajalat näyttivät vähän jäykiltä. Kissa myös tuntui hengittävän todella nopeasti ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa (laitoin korvan rinnan päälle). Hengitys kuitenkin tuntui normaalilta tai siis ettei rahissut tms. Ja tuntui olevan hieman kuivahtanut ja oli "veto pois", torkkui vaan sohvalla tms.

Aamulla sitten sama meno jatkui, yöllä oli oksentanut monta kertaa. Ei suostunut syömään ym. Mutta niska nahka palautui kyllä normaalisti takaisin ja kissa kehräsikin suureen ääneen, kun silitin tuota ja lääkärissä tuo hannasi kaikki kynnet esillä, kun otin sen kopasta ulos, sain oikeasti käyttää voimaa, että sain tuon syliin. Lääkäri sitten sanoi, että pakko lopettaa, kun on niin vanha kissa.

Nyt onkin sitten koko eilisen ja tämän päivän vaan jossitellut, että MITÄS JOS kissalle olisi annettu pahoinvointilääkettä ja nesteytetty ja se olisi ollut sillä selvä. MITÄS JOS??!! Mitäs jos se oli vaan kuivahtamisesta johtuvaa ja joku mahapöpö, joka ei tarttunut toiseen kissaan. Mitäs jos se oli uuden ruuan aiheuttamaa oksentelua. MITÄS MITÄS MITÄS???!!

Sydän kyllä sanoo, että päätös oli oikea, mutta järki ei usko vieläkään :(