Sinkkuuden hyvät puolet?
Olen teini-ikäisestä, 13v, asti jatkuvasti seurustellut ja siirtynyt suhteesta suhteeseen, niinkuin apina liikkuvat oksien välillä. Eli aina edellisen kanssa yhdessä ollessa olen jo siirtynyt tavoittelemaan seuraavaa ''oksaa'' ja siirtynyt sitten siihen. Seksikumppaneita kuitenkin on vain 2.
No nyt sitten olen 20-vuotias ja erosin. Haluan miettiä elämääni uudestaan. Minulla ei ollut erossa tiedossa seuraavaa oksaa. Olo on outo, en ole tottunut olemaan yksin. Pelkään tarttuvani ensimmäiseen vastaantulevana mieheen, joka osoittaa kiinnostusta. Mutta haluan tällä kertaa miettiä suhdetta tarkasti. Kaikissa edellisissä suhteissa olen jatkuvasti miettinyt eroa.
Joten kertokaa nyt niitä sinkkuuden hyviä puolia. Miksi kannattaa pysyä sinkkuna, eikä hypätä heti seuraavaan suhteeseen?
Kommentit (24)
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:25"]
Itsenäisyys. Voit tehdä milloin mitä huvittaa, ei tarvitse ilmoittaa toiselle tekemisiään, olla mieliksi, ärsyyntyä toiseen, riidellä, voit vapaasti nauttia muiden miesten huomiosta
[/quote]
Miesten huomiosta? Eipä sitä kuule kaikki sinkut (oli nainen tai mies) saa.
Kommenttisi vaikuttaa nuoren, kauniin naisen puheenvuorolta. Kas, me kaikki sinkut emme mene tähän kategoriaan.
En näe ensimmäistäkään hyvää puolta siinä, että minulla ei ole rinnallani minusta välittävää aikuista ihmistä.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:44"][quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:24"]
Yksin ollessa oppii tuntemaan itsensä ihan eri tavalla. Pystyy miettimään myös sitä, mitä oikeasti haluaa ja tarvitsee parisuhteelta. Jos vain siirtyy suhteesta toiseen käy helposti niin että oma identiteetti rakentuu parisuhteiden kautta. On valtavan suuri vahvuus jos osaa olla yksin ja nauttia omasta seurastaan. Silloin seuraava parisuhdekin on kiva lisä jo valmiiksi tyydyttävään elämään, eikä elämän tarkoitus ja ainoa sisältö.
[/quote]
Ihminen rakentuu vain toisten kautta.
Onhan se hyvä "oppia olemaan" myös yksin. Eli ei ole patologisen läheisriippuvainen, mutta ei yksin eläminen ole luonnollinen olotila ihmiselle.
[/quote]
Niin siis... Tuolla "yksin olemisella" viitattiin varmaankin siihen ettei olla parisuhteessa. Ei niinkään siihen että oltaisiin 24/7 yksin neljän seinän sisällä ilman kontaktia muihin ihmisiin.
Ylivoimaisesti parasta sinkkuudessa: ei ole velvollisuutta seksiin.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:44"]
Saa pitää kämppänsä sen näköisenä kuin haluaa ja mennä niille keikoille ja leffoihin mihin haluaa.
[/quote]
Tätä olenkin tehnyt. En ymmärrä miksei seurustelevana voisi? Mutta jotenkin nyt on voimakas ja kaikkivoipa olo, kun miettii ettei ole mitään velvollisuutta jäädä tähän kaupunkiin loppuelämäkseen. Koko maailma on nyt avoin
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:19"]Miksi ihmeessä olet miettinyt parisuhteissasi eroa koko ajan?! -2
[/quote] Ethän vaan keskity epäoleennaiseen? Kysymys kuului; sinkkuuden hyvät puolet?
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:19"]
Miksi ihmeessä olet miettinyt parisuhteissasi eroa koko ajan?! -2
[/quote]
Senkun tietäisi. Ehkä pelko siitä, että toinen jättää? Tai pelko, että valitsen väärän miehen. En tiedä.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:50"][quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:44"]
Saa pitää kämppänsä sen näköisenä kuin haluaa ja mennä niille keikoille ja leffoihin mihin haluaa.
[/quote]
Tätä olenkin tehnyt. En ymmärrä miksei seurustelevana voisi?
[/quote]
Toki voi, lähinnä siis jos asuu yhdessä toisen kanssa niin voi tulla toiselta osapuolelta soraääniä jos menee omin päin sisustamaan koko asunnon vaikka vaaleanpunaiseksi prinsessaunelmaksi :)
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:19"]
Minusta sinkkuudessa ei ole mitään etuja verrattuna hyvään parisuhteeseen. Olen saanut aina parisuhteessa nauttia kaikista niistä asioista, joista nautin yksinkin, ja vielä enemmästä.
Toisaalta sinkkuudessa ovat kaikki asiat paremmin verrattuna huonoon parisuhteeseen.
[/quote]
Onko parisuhde hyvä jos jatkuvasti miettii eroa?
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:43"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:40"]
Yksin olessa ja asuessa opit tuntemaan itsesi. Olet vasta 20, nauti nuoruudesta ja kavereista. Matkustele, tee muistoja. Opiskele, lähde opiskelijavaihtoon. Tee kavereiden kanssa hassuja juttuja hetken mielijohteesta. Tee juuri sitä mikä sinua itseäsi huvittaa. Sisusta asutosi juuri oman tyylisi mukaiseksi, vedä vaikka täysin överiksi nyt kun vielä voit. Sitten kun olet kolmekymppinen ja kunnon parisuhteessa, voit muistella lämmöllä niitä vapaita aikuistumisen aikoja :) Hyvä parisuhde on mahtavaa, huono tai mitäänsanomaton suhde taas on ajanhukkaa, jonka sinkkuna olo päihittää mennen tullen :)
[/quote]
Ooh opiskelijavaihto! Pääsisiköhän vielä maisterivaiheessa vaihtoon.. pitää tiedustella. Muuten olen kyllä elännyt täysin oman tahdon mukaan, en ole kysellyt toiselta mitään.
[/quote]
Mikä parisuhde sellainen on jossa ei oteta toista huomioon mitenkään?
"hminen rakentuu vain toisten kautta. Onhan se hyvä "oppia olemaan" myös yksin. Eli ei ole patologisen läheisriippuvainen, mutta ei yksin eläminen ole luonnollinen olotila ihmiselle. " - * Outs nyt kirpaisi ja viilsit minua yksinkertaista miestä. - Tai paremmin en ymmärrä täysin, mitä tarkoitat. En onneksi elä vankilassa, tai muussa eristyssellissä ja olen verraten terve, etten sanoisi hyvä kuntoinen,joten aivan en ole päässyt kokemaan tarkoittamaasi asiaa. Mutta luulen, että useimmat sinkut -kuten minä- eivät elä elämäänsä täysin yksin. -Kyllä minäkin toisinaan kaipaan ja haaveksin siitä toisesta puoliskosta, mutta ei minulla ole niin pakottava tarve päästä "elämään jonkun kanssa" että kokisin eläväni jotenkin luonnottomasti. Toisaalta kun tarkemmin miettii ja ajattelee, niin päivittäin tapaan ja kohtaa ja tai näen ihmisiä varmaan samanverta kuin moni parisuhteessa elävä, ellen peräti enemmän. - Vai olisiko vielä luonnollisempaa elää jossain yhteisössä/ kommuunissa? Eli valaisisitko hieman, mistä olen jäänyt paitsi ja pitäisikö minun osata olla huolestuneempi tulevasta? Vai tarkoititko yksinelävinä vain noita edellä mainitsemiani ryhmiä, jotka elävät eristyksissä, jossain laitoksissa, kuten vankilan eristyssellissä, joiden voinee sanoa elävän verraten eristyksissä, näkemättä tai tapaamatta muita ja kun sitten vapautuvat, jos vapautuvat "tavalliseen elämään" totuttelu lyö kasvoille.
Olen 32-vuotias, takana pari pidempaa parisuhdetta ja nyt noin kolme vuotta sinkkuna. Olen tana aikana voinut muuttaa ulkomaille, asua kolmessa eri maassa kahdella mantereella toiden perassa, kuntoilla itseni huippukuntoon seka matkustella oman aikatauluni mukaan tapaamassa ystavia mitka asuvat ympari maailmaa. Minulla on toimivat ja hyvaksi havaitut jarjestelyt kun haluan seksia ja laheisyytta ilman sitoumuksia, turvallisten kumppaneiden kanssa jotka elavat samanlaista elamaa.
Talla hetkella en kaipaa parisuhdetta, mutta en myoskaan siita kieltaydy - taman henkilon tulee todellakin vieda jalat alta, en etsi apinana uutta oksaa sokeana maanpinnalta.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 12:15"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:19"]
Minusta sinkkuudessa ei ole mitään etuja verrattuna hyvään parisuhteeseen. Olen saanut aina parisuhteessa nauttia kaikista niistä asioista, joista nautin yksinkin, ja vielä enemmästä.
Toisaalta sinkkuudessa ovat kaikki asiat paremmin verrattuna huonoon parisuhteeseen.
[/quote]
Onko parisuhde hyvä jos jatkuvasti miettii eroa?
[/quote]
Mun mielestä tuo oli hyvin tiivistetty, siis alkuperäinen ajatus. Mutta siis entinen sinkku, nykyinen uusiosinkku pohtii että todellakin itsensä kanssa eläminen pitää opetella ja siitä nauttia. Vasta sitten, kun seurustelukumppani tuo elämään jotain sellaista lisäarvoa että sinkkuus alkaa arveluttaa niin kannattaa edetä.
Ihan ensimmäisenä tosiaan kannattaa lopettaa se ajattelu, että elämä olisi hyvää sitten kun siinä on mies (tai nainen). Löytää oma elämänsä. Sitä kautta voi löytää hyvän kumppanin, joka tajuaa tämän saman: olemme molemmat arvokkaita ja pystymme olemaan yhdessä enemmän kuin yksin.
Eikä tämä oikeasti ole edes niin kovin vaikeaa, kunhan sen sisäistää.
"Minusta sinkkuudessa ei ole mitään etuja verrattuna hyvään parisuhteeseen. Olen saanut aina parisuhteessa nauttia kaikista niistä asioista, joista nautin yksinkin, ja vielä enemmästä. Toisaalta sinkkuudessa ovat kaikki asiat paremmin verrattuna huonoon parisuhteeseen." Erinomaisesti kiteytetty! Minun on hyvin usein ollut vaikea tajuta, että miten joku voi rakastaa tosita "täysillä" ,jos on erinomaisen suuria vaikeuksia rakastaa itseään. Ei minusta, ainakaan taitaisi olla yksin, jonkun ihan koko maailmaksi, ainkaan pidemmäski aikaa t. "21"
Minusta sinkkuudessa ei ole mitään etuja verrattuna hyvään parisuhteeseen. Olen saanut aina parisuhteessa nauttia kaikista niistä asioista, joista nautin yksinkin, ja vielä enemmästä.
Toisaalta sinkkuudessa ovat kaikki asiat paremmin verrattuna huonoon parisuhteeseen.
Miksi ihmeessä olet miettinyt parisuhteissasi eroa koko ajan?! -2
Yksin ollessa oppii tuntemaan itsensä ihan eri tavalla. Pystyy miettimään myös sitä, mitä oikeasti haluaa ja tarvitsee parisuhteelta. Jos vain siirtyy suhteesta toiseen käy helposti niin että oma identiteetti rakentuu parisuhteiden kautta. On valtavan suuri vahvuus jos osaa olla yksin ja nauttia omasta seurastaan. Silloin seuraava parisuhdekin on kiva lisä jo valmiiksi tyydyttävään elämään, eikä elämän tarkoitus ja ainoa sisältö.
Itsenäisyys. Voit tehdä milloin mitä huvittaa, ei tarvitse ilmoittaa toiselle tekemisiään, olla mieliksi, ärsyyntyä toiseen, riidellä, voit vapaasti nauttia muiden miesten huomiosta
En muista yhtään asiaa jota kaipaisin sinkkuajoilta (nyt 31v parisuhteessa saman naisen kanssa)
Yksin olessa ja asuessa opit tuntemaan itsesi. Olet vasta 20, nauti nuoruudesta ja kavereista. Matkustele, tee muistoja. Opiskele, lähde opiskelijavaihtoon. Tee kavereiden kanssa hassuja juttuja hetken mielijohteesta. Tee juuri sitä mikä sinua itseäsi huvittaa. Sisusta asutosi juuri oman tyylisi mukaiseksi, vedä vaikka täysin överiksi nyt kun vielä voit. Sitten kun olet kolmekymppinen ja kunnon parisuhteessa, voit muistella lämmöllä niitä vapaita aikuistumisen aikoja :)
Hyvä parisuhde on mahtavaa, huono tai mitäänsanomaton suhde taas on ajanhukkaa, jonka sinkkuna olo päihittää mennen tullen :)
Itse taas mietin, miksi ihmiset pelkäävät sinkkuutta? Mulla on kokemusta sekä pitkästä suhteesta, että pitkistä sinkkukausista ja voin kertoa, että sinkkuelämä on ihan parasta! Olen myös laittanut merkille, että suurin osa suhteissa elävistä on vain läheisriippuvaisia, yksinäisyyttä pelkääviä tyyppejä, joilla on joku isikompleksi. Tiedän paljon henkilöitä, jotka väittävät olevansa "seurustelutyyppiä" eivätkä pysty olemaan yksin, mutta juuri nämä tyypit pettävät kumppaneitaan jatkuvasti tai vähintäänkin flirttailevat muille ja pyristelevät vapauteen sekä valittavat huonosta suhteestaan. En vain käsitä.
Ja sitten niitä sinkkuuden hyviä puolia: voit mennä ja tulla miten haluat, et ole tilivelvollinen kenellekään. Voit vaikkapa "kadota" moneksi päiväksi eikä tarvitse selitellä, miksi et vastannut viestiin ja missä menet. Ei tarvitse aina siivota kämppää ja pitää kaikkea tiptop eikä nalkuttaa/kuunnella toisen nalkutusta. Ei tarvitse kinastella rahankäytöstä (koska saat itse päättää mihin sen käytät eikä toisen huolimattomuus ja huono talous kosketa itseäsi). Saat tapailla ja säätää niin monen ihmisen kanssa kuin haluat. Uusien ihmisten tapaaminen on jännittävää ja antoisaa - ei pelkästään seksikumppanien vaan muita ihmisiä ja uusia ystäviä yleensäkin. Saat reissata rauhassa ympäri maailmaa ja mennä extempore jonnekin kaverille yöksi. Voit bailata ja käydä ulkona niin paljon kuin lystäät sekä tanssia eroottisesti vieraiden ihmisten kanssa. Voit irrotella täysillä muiden sinkkukavereiden kanssa ja sulla on muukin keskustelun-/avautumisenaihe kuin viimeisimmät riidat kumppanisi kanssa. Ei tarvitse tavata väkisin ärsyttäviä appivanhempia tai kumppanin sukulaisia. Ei tarvitse aina suunnitella tulevaisuuttaan toisen mukaan ja voi tehdä isoja elämänpäätöksiä itsensä parhaaksi. Voit vaikkapa lähteä töihin ja opiskelemaan jonnekin kauas ilman hirveää vääntöä ja suunnittelua. Et joudu koko ajan miettimään toisen mustasukkaisuuskohtauksia tai pahoitella ja hyvitellä toiselle tekemisiäsi. Sinkkuna jokainen päivä on oikeastaan aika jännää, koska eihän sitä voi tietää, vaikka tapaisi jossain jonkun kiinnostavan tyypin tai jotain spontaania tapahtuu. Sinkkuna voi myös saada seksiä enemmän (ja parempaa) kuin parisuhteessa, kun sen hyvän vakiseksikumppanin löytää (mikä on itseasiassa helpompaa kuin normi vakavan suhteen löytäminen). Sinkkuna oppii myös kohtaamaan ja lukemaan ihmisiä paremmin, sillä kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia ja sinkkuna lähtee rohkeammin mukaan uusiin juttuihin.