Lue keskustelun säännöt.
Miksi äitini ei voi auttaa niinkuin haluan?
30.09.2015 |
Olen tarvinnut apua pienissä asioissa, kun olen ollut sairaana.
Kun hän on käynyt kaupassa mua varten, kyselee ensin tarkkaan mitä haluan. Haluanko tuoretta vai purkkiananasta. Sitten saattaa kumminkin tuoda maksalaatikon tilalta perunalaatikkoa, siis ihan tahallaan.
Kun hän kysyy mitä tarvitsen sairaalaan ja sanon t-paidan, tuo hän pitkähihaisen. Jne. Pieniä asioita, mutta onko tuollainen jotain passiivisaggressiivista käyttäytymistä?
Kaikkein eniten inhoan, kun hän yrittää silittää poskea tms lähtiessään. En pidä tuollaisesta säälikoskettelusta yhtään. En ymmärrä miksi sellaista on tehtävä.
Kommentit (71)
Mitä AP valitat?
Sun äitis hoitaa sun lastas ja yrittää auttaa!
Monella muulla on äiti, joka ei välitä paskaakaan.
Olet lellitelty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 12:51"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 12:12"][quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:47"] Kiitos!! Tarvitsin suoria sanoja. Nyt kyllä otan kunnolla etäisyyttä, kun paranen. Ja jatkossa kun tarvitsen apua jos menen huonoon kuntoon tai lapsen kanssa, niin kysyn kavereilta ja tutuilta rohkeammin. Varmaan vaikeaa aluksi, mutta alkanee sujua sitten kun pystyn itsekin heitä auttamaan. Ap [/quote]Joo. Silleen, "kiitos kaikesta avusta ja vaivasta mitä olet päivittäin minun ja lapseni vuoksi nähnyt. Nyt painun vittuun elämästäsi ja vien lapseni mukanani. Siitäs saat." Vai kannattaisko vain yrittää puhua asiat halki. [/quote] Tiedätkö se puhuminen ei aina auta. Itsekin olen kokenut tuon vähättelyn ja ylikävelyn ja kertonut tälle ylikävelijälle, että minulla ja perheelläni on omat tavat, joita hänen tulisi kunnioittaa edes silloin kun on meillä käymässä. Tämä ylikävelijä on yrittänyt mm. vaihtaa sisustustamme (mattoja, verhoja ja jopa verhojen ripustusjärjestelmää, puhumattakaan astioista ja muista pikkujutuista kuin esim. vessapaperi) ja kun puhe ei auta, on pakko toimia.
[/quote]
Tällaisen ylikävelijän kanssa muuttuu itse todella varovaiseksi ja vetää herneet nenään sellaisista pikkuasioista joita ei muiden ihmisten kohdalla edes huomaisi. Ylikävelijän kanssa nimittäin on pakko olla varovainen. Jos hänelle näyttää pienenkin heikkoudenmerkin, päästää mitättömänkin rajattomuuden läpi, niin se kannustaa ylikävelijää törkeilemään entistäkin enemmän.
Nämä ovatkin yleensä taitavia julkisesti toimimaan siten, että vain vähän ylittävät rajansa, ja kun saavat uhrinsa suuttumaan niin voivat esittää marttyyria kaikille muille ihmisille. "Voi että minulla on vaikeaa kun tuo tyttö on tuommoinen vaikka minä kaikkeni yritän." Ja tietenkin tilanteen nähneet ihmiset pitävät tytärtä vaikeana ja ikävänä ihmisenä. Ja ylikävelijä hykertelee mielissään kun saa uhrinsa näyttämään huonolta muiden silmissä, mikä helposti johtaa siihen että muut alkavat karttamaan uhria. Tällä tavalla ylikävelijä yrittää tehdä uhrinsa riippuvaiseksi itsestään.
Tästäkin keskustelusta huomaa kuinka ne jotka eivät ymmärrä mistä tässä on kyse, haukkuvat ap:n ja kehottavat olemaan kiitollinen saamastaan avusta.
Olisiko sinulla joku muu ystävä tai tuttu, joka voisi auttaa? Älä hakkaa päätäsi seinään äitisi kanssa.
Ajatteleeko äitisi "tietävänsä paremmin", mitä tarvitset? Minkä ikäinen olet?
Aika omituista vittuilua. Tai sitten hänellä on alkamassa dementia. Ens kerralla kirjallinen kauppalista mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piiloaggressiivista minusta. Tuo on kamalaa.
Siis olen jo ihan aikuinen nainen. Äiti on auttanut näissä, koska hän on myös hoitanut lastani kotona kun olen ollut sairaalassa. Musta on tuntunut että oon kamala, kun hermostun niin pienestä, mutta moni on nyt sanonut täällä, että on ihme käytöstä! Äiti myös saattaa joskus auttaa tavalla, jota en ole pyytänyt. Esimerkiksi puhuin jälleen kerran että lapsen välipalojen täytyy olla terveelliset. Seuraavana päivänä hän ehdotti, että alkaa viikoittain viedä lastani uimahalliin, kun he tarvitsisivat enemmän liikuntaa.
Äiti saattaa myös tuoda jotain, mitä en ole pyytänyt, mutta se mitä olen pyytänyt on siis jotain sinne päin.
En usko, että äidillä on dementiaa, mutta voi olla mielenterveysongelmia tai burn outia, hänellä on ollut raskas elämä.
Olisinpa jo terve, ettei tarvitse enää olla riippuvainen kenestäkään näin! Muita ei ole, jotka ehtisivät niin paljon, ja sosiaaliapua en ole halunnut pyytää sosiaalitätikierteen pelossa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rasittavaa ylikävelyä. Tuo on juuri sitä "tiedän paremmin" -asennetta, jota isosiskoni aina viljelee.
Tuo on raivostuttavaa. Sitä ei voi ymmärtää ellei itse ole joutunut kokemaan.
Minulla on samanlainen äiti. Teki sitä jo silloin kun olin lapsi. Jos ostettiin jäätelöä kaupasta, jokaiselle oma tuutti, en saanut koskaan sitä minkä halusin. Jos halusin mansikkajäätelön, sain suklaajäätelön sillä se oli äidin mielestä paremman makuinen.
Sama linja oli ihan kaikessa vaatteista ja harrastuksista lähtien. Oman tahtoni yli käveltiin sillä perusteella että joku muu tiesi paremmin kuin minä.
Nyt kun olen aikuinen jatkaa äiti samaa. En halua häneltä mitään enkä pyydä mitään. Mutta äiti tulee ihan oma-aloitteisesti ja tuo mukanaan milloin mitäkin mitä en halua. Sitten esittää marttyyria "kun mikään ei kelpaa". Ja minulle tulee siitä syyllinen olo.
Nuo kuulostavat pikkuasioilta, mutta kasvavat suureksi pitkään jatkuessa.
Oikeasti siinä ei edes ole kyse niistä tavaroista eikä jäätelöistä, vaan vallasta ja kontrolloimisesta. Ne vaan jotenkin kärjistyvät niihin tavaroihin mikä saa auttamisen kohteen kuulostamaan kiittämättömältä prinsessalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuta niin kauaksi ettei tarvitse katsella.
Ihme nillitystä aikuiselta ihmiseltä, jonka pitäisi pärjätä omillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos!! Tarvitsin suoria sanoja. Nyt kyllä otan kunnolla etäisyyttä, kun paranen. Ja jatkossa kun tarvitsen apua jos menen huonoon kuntoon tai lapsen kanssa, niin kysyn kavereilta ja tutuilta rohkeammin. Varmaan vaikeaa aluksi, mutta alkanee sujua sitten kun pystyn itsekin heitä auttamaan. Ap
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:43"]Muuta niin kauaksi ettei tarvitse katsella.
Ihme nillitystä aikuiselta ihmiseltä, jonka pitäisi pärjätä omillaan.
[/quote]
Luitko aloitusta? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:43"]
Muuta niin kauaksi ettei tarvitse katsella. Ihme nillitystä aikuiselta ihmiseltä, jonka pitäisi pärjätä omillaan.
[/quote]
Jos on oikein todella sairas äiti, se muuttaa perässä.
Sellaiset tosi sairaat ovat niin kauheita, että niistä ei voi puhua. Eikä se lopu ikinä. Koska ne ovat sairaita päästään.
Miettikääpä, miltä vaikuttaisi, jos sitä alkaisi pyytämään lähestymiskieltoa tällaisessa tilanteessa? Oudolta. Joten sellaista ei voi tehdä. Jos olisin voittanut lotossa joskus aiemmin, olisin voinut palkata yksityishenkilöitä. Se olisi ainoa syy, miksi haluaisin voittaa lotossa.
Että väärä jäätelö tai väärä paita, onhan se kusipäistä tavallaan ja kuuluu myös niillä pahemmilla kuvaan, mutta jos ei pahene tuosta niin olkaa kiitollisia.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:52"]Luin
10
[/quote]
No sitten et vaan ymmärrä, että en voi sairaana yksinhuoltajana pärjätä vaan ihan omillaan, vaikka kuinka pitäis.
Muutkin pärjäävät.
Minäkin olen pärjännyt.
Appivanhempani ovat samanlaisia. Auttavat paljon ja olen kiitollinen. Kuitenkin harmittaa se hukkaan tehty työ ja tavara, koska eivät välitä kysyä tai kysyvät liian viime tinkaan. Ostavat lahjoja (kalliitakin) niin, että soittavat kaupasta ja jos ei sillä sekunnilla ole vastausta, ottavat vain jotain. Jos olemme puhuneet hankkivamme jonkun xyz asian, niin käyvät ostamassa ensimmäisen vastaantulevan. Kun olin pidempään täysin sänkypotilaana, toivat aina sellaista herkkua, josta itse pitävät, mutta jota itse en voi syödä....
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:37"]Siis olen jo ihan aikuinen nainen. Äiti on auttanut näissä, koska hän on myös hoitanut lastani kotona kun olen ollut sairaalassa. Musta on tuntunut että oon kamala, kun hermostun niin pienestä, mutta moni on nyt sanonut täällä, että on ihme käytöstä! Äiti myös saattaa joskus auttaa tavalla, jota en ole pyytänyt. Esimerkiksi puhuin jälleen kerran että lapsen välipalojen täytyy olla terveelliset. Seuraavana päivänä hän ehdotti, että alkaa viikoittain viedä lastani uimahalliin, kun he tarvitsisivat enemmän liikuntaa.
Äiti saattaa myös tuoda jotain, mitä en ole pyytänyt, mutta se mitä olen pyytänyt on siis jotain sinne päin.
En usko, että äidillä on dementiaa, mutta voi olla mielenterveysongelmia tai burn outia, hänellä on ollut raskas elämä.
Olisinpa jo terve, ettei tarvitse enää olla riippuvainen kenestäkään näin! Muita ei ole, jotka ehtisivät niin paljon, ja sosiaaliapua en ole halunnut pyytää sosiaalitätikierteen pelossa. Ap
[/quote]
Miksei isä hoida lasta?
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 14:24"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 14:15"]Ärsyyntyisitkö samalla tavalla, jos auttajasi olisi joku muu kuin äitisi? Mutta siis auttaisi sinua juuri samalla tavalla kuin äitisi nyt? Jos et, niin voisiko tässä olla taustalla se, että jollain tavalla tunnet itsesi lapseksi ja äitisi jälleen määrää, mitä tehdään? Ja luonnollisesti aikuisena ihmisenä sinua ärsyttää? Ongelma ei siis olekaan varsinaisesti äitisi tavassa auttaa sinua vaan siinä, että hän saa sinut nyt tuntemaan itsesi pieneksi ja avuttomaksi? [/quote] Ei ärsyttäisi... En välittäisi, jos sisko toisi väärän jonkun. Ehkä se on juuri se, että haluan olla aikuinen ja huolehtia ja päättää itse - nyt sairaus estää mua, mutta musta tuntuu, että se on äiti joka estää. Silloin kun olen ollut pieni, niin äitihän on ollut se, joka elämää on ikävästi rajoittanut! Ap
[/quote]
Nyt, kun olet tiedostanut asian, sun on tarpeetonta olla ärsyyntynyt äidillesi. Syy kun ei ole äidissäsi vaan sairaudessasi. Voit ärsyyntyä sairaudellesi, mutta ei todellakaan kannata pilata välejä äitiin nyt, kun tarvitset hänen apuaan eikä vika edes ole äidissäsi.