Lue keskustelun säännöt.
Appivanhemmat ei hoida itse asioitaan.
08.04.2022 |
Vaan soittavat meille.
Talossa hometta (vuokrasivat sen vastoin neuvoamme), soitetaan meille.
Anopilla lääkärin kanssa ongelmia, soitetaan meille.
Nuorin käly perseilee, soitetaan meille.
Alan olla ihan snan väsynyt tähän ajatusmalliin että ”pojan pitää auttaa!”
Anoppi on 55. Pitääkö tätä sietää pahimmillaan 40 vuotta?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis soittavat teille ja sanovat mitä? Vaativatko, että poika kirjaimellisesti tekee jotain, vai purkavatko vaan sydäntään ja kysyvät neuvoa?
Niin, juuri näin. Enemmänkin sellainen henkisen puolen tsemppauksen kaipuu, kuin mikään muu.
Kyllähän sitä tavallisestikin soitetaan läheisellä, jos joku suurempi juttu omassa kodissakin tapahtuu.Voin esimerkiksi soittaa äidille ihan kevyesti, että hitsi kun tuo pesukone meni rikki ja jutella hänen siitä ja samalla muustakin. En minä mitään apua ole häneltä ole vaatimassa, mutta kun kismittää, niin soitanpa ja kerron, että tällänen nyt tänä iltana tapahtui.
Miksi kummassa täällä ollaan aina niin ilkeitä ja käsketään muiden olla ilkeitä läheisille ja katkaista välit kokonaan, ettei helvetin pirut anoppi tai appi enää soittaisi?Millaista elämää te oikein elätte?
Ei nämä appivanhemmat odota, että he vain voivat purkaa sydäntään, vaan he odottavat, että me karautamme paikalle selvittämään heidän sotkunsa.
Ja koskaan, ikinä, ikinä, never eivät kyllä kysele mitä meille kuuluu tai auta, jos meillä on jotain. Minä sairastuin vakavasti niin he oli sitä mieltä, että poikansa pitää ottaa ero ja apen mielestä syöpä oli omien elintapojeni seurausta - kun en syö tarpeeksi rasvaa ja punaista lihaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis soittavat teille ja sanovat mitä? Vaativatko, että poika kirjaimellisesti tekee jotain, vai purkavatko vaan sydäntään ja kysyvät neuvoa?
"Tiedätkö meiltä löytyi hometta"
"Voi ei! Tuo on varmasti kamalaa"
"On se. En yhtään tiedä mitä tehdä."
"En kyllä osaa neuvoa... Keneltäs te sen vuokrasittekaan..."
" XV:ltä"
"Osaiskohan hän auttaa"
Bernerkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis soittavat teille ja sanovat mitä? Vaativatko, että poika kirjaimellisesti tekee jotain, vai purkavatko vaan sydäntään ja kysyvät neuvoa?
Niin, juuri näin. Enemmänkin sellainen henkisen puolen tsemppauksen kaipuu, kuin mikään muu.
Kyllähän sitä tavallisestikin soitetaan läheisellä, jos joku suurempi juttu omassa kodissakin tapahtuu.Voin esimerkiksi soittaa äidille ihan kevyesti, että hitsi kun tuo pesukone meni rikki ja jutella hänen siitä ja samalla muustakin. En minä mitään apua ole häneltä ole vaatimassa, mutta kun kismittää, niin soitanpa ja kerron, että tällänen nyt tänä iltana tapahtui.
Miksi kummassa täällä ollaan aina niin ilkeitä ja käsketään muiden olla ilkeitä läheisille ja katkaista välit kokonaan, ettei helvetin pirut anoppi tai appi enää soittaisi?Millaista elämää te oikein elätte?
Ei nämä appivanhemmat odota, että he vain voivat purkaa sydäntään, vaan he odottavat, että me karautamme paikalle selvittämään heidän sotkunsa.
Ja koskaan, ikinä, ikinä, never eivät kyllä kysele mitä meille kuuluu tai auta, jos meillä on jotain. Minä sairastuin vakavasti niin he oli sitä mieltä, että poikansa pitää ottaa ero ja apen mielestä syöpä oli omien elintapojeni seurausta - kun en syö tarpeeksi rasvaa ja punaista lihaa.
ap
Ihmettelen kyllä suuresti miksi te karautatte pihaan ja olette valmiina auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis soittavat teille ja sanovat mitä? Vaativatko, että poika kirjaimellisesti tekee jotain, vai purkavatko vaan sydäntään ja kysyvät neuvoa?
"Tiedätkö meiltä löytyi hometta"
"Voi ei! Tuo on varmasti kamalaa"
"On se. En yhtään tiedä mitä tehdä."
"En kyllä osaa neuvoa... Keneltäs te sen vuokrasittekaan..."
" XV:ltä"
"Osaiskohan hän auttaa"
Joidenkin kanssa tuo keskustelu jatkuu
"En minä osaa, uskalla enkä halua, soita sinä"
"No en minä oikein voi, kun olen ulkopuolinen"
"Ei kun soita, kun minä en halua"
"Onhan sinulla se vuokranantajan numero, soitat vaan siihen, ei kukaan sinulle suutu"
"Byää, kukaan ei välitä minusta eikä keneltäkään saa apua"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis soittavat teille ja sanovat mitä? Vaativatko, että poika kirjaimellisesti tekee jotain, vai purkavatko vaan sydäntään ja kysyvät neuvoa?
"Tiedätkö meiltä löytyi hometta"
"Voi ei! Tuo on varmasti kamalaa"
"On se. En yhtään tiedä mitä tehdä."
"En kyllä osaa neuvoa... Keneltäs te sen vuokrasittekaan..."
" XV:ltä"
"Osaiskohan hän auttaa"
Bernerkö?
Mikä en minä vain tiedä. Eikö vuokraaja selviä niistä papereista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos talosta löytyy hometta, niin eikö se ole ihan normaalia soittaa asiasta? Minäkin soittaisin varmaan kaikille ja kysyisin neuvoa mitä tässä nyt tehdään.
Jos käly perseilee, niin miksi siitä ei voisi puhua?
Olet 55 v. ja pistät lapsesi hoitamaan omat hommasi. Miksi?
No miksi ei voi kysyä neuvoa tai purkaa mieltäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis soittavat teille ja sanovat mitä? Vaativatko, että poika kirjaimellisesti tekee jotain, vai purkavatko vaan sydäntään ja kysyvät neuvoa?
"Tiedätkö meiltä löytyi hometta"
"Voi ei! Tuo on varmasti kamalaa"
"On se. En yhtään tiedä mitä tehdä."
"En kyllä osaa neuvoa... Keneltäs te sen vuokrasittekaan..."
" XV:ltä"
"Osaiskohan hän auttaa"
Joidenkin kanssa tuo keskustelu jatkuu
"En minä osaa, uskalla enkä halua, soita sinä"
"No en minä oikein voi, kun olen ulkopuolinen"
"Ei kun soita, kun minä en halua"
"Onhan sinulla se vuokranantajan numero, soitat vaan siihen, ei kukaan sinulle suutu"
"Byää, kukaan ei välitä minusta eikä keneltäkään saa apua"
Tämä asia ei kuulu kyllä nyt minulle joten jos sinä et uskalla soittaa, en voi auttaa.
Miten he sitten saivat vuokra asunnon jos eivät uskalla soittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista arvostelusi, kun itse vanhenet ja/tai tulet olemaan jossain elämäsi aikana avun tarpeessa. Toivottavasti saat ? miniän tms , joka ajattelee samalla tavalla, kun sinä nyt.
Vanhuskaan harvemmin tarvitsee neuvoja tai sitä että häntä autetaan tavalla jota hän ei hyväksy. Ongelmissa useinkin riittää se että kuuntelee ja ehkä se että toinen vähän johdattelee löytämään itselle sopivat ratkaisut.
Niin. Esimerkiksi tämä homeasunto.
Me ajoimme kesken kesäloman katsomaan sitä ennen kuinhe vuokrasivat sen.
Tarkistimme sen ja sanoimme että älkää helvwtissä tätä vuokratko.
Ajettiin takaisin kotiin, palattiin töihin ja seuraavana viikonloppuna appivanhemmat ilmoittaa uuden osoitteensa eli sen homeasunnon.
Meni puoli vuotta ja soittivat että pitää mennä auttamaan heidät pois sieltä ja hankkia heille asunto.
Tällaista.
Ap
No onko tuo nyt niin kamalaa? Itse ainakin autan vanhempiani, jos apua tarvitsevat. Olen erikseen vielä sanonut, että soittakaa sitten, jos apua tarvitsette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos talosta löytyy hometta, niin eikö se ole ihan normaalia soittaa asiasta? Minäkin soittaisin varmaan kaikille ja kysyisin neuvoa mitä tässä nyt tehdään.
Jos käly perseilee, niin miksi siitä ei voisi puhua?
Olet 55 v. ja pistät lapsesi hoitamaan omat hommasi. Miksi?
No miksi ei voi kysyä neuvoa tai purkaa mieltäänsä?
Sinä olet aikuinen ihminen ja osaat mainiosti hoitaa itse asiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista arvostelusi, kun itse vanhenet ja/tai tulet olemaan jossain elämäsi aikana avun tarpeessa. Toivottavasti saat ? miniän tms , joka ajattelee samalla tavalla, kun sinä nyt.
Vanhuskaan harvemmin tarvitsee neuvoja tai sitä että häntä autetaan tavalla jota hän ei hyväksy. Ongelmissa useinkin riittää se että kuuntelee ja ehkä se että toinen vähän johdattelee löytämään itselle sopivat ratkaisut.
Niin. Esimerkiksi tämä homeasunto.
Me ajoimme kesken kesäloman katsomaan sitä ennen kuinhe vuokrasivat sen.
Tarkistimme sen ja sanoimme että älkää helvwtissä tätä vuokratko.
Ajettiin takaisin kotiin, palattiin töihin ja seuraavana viikonloppuna appivanhemmat ilmoittaa uuden osoitteensa eli sen homeasunnon.
Meni puoli vuotta ja soittivat että pitää mennä auttamaan heidät pois sieltä ja hankkia heille asunto.
Tällaista.
Ap
No onko tuo nyt niin kamalaa? Itse ainakin autan vanhempiani, jos apua tarvitsevat. Olen erikseen vielä sanonut, että soittakaa sitten, jos apua tarvitsette.
1200 km on ihan liian pitkä matka auttamaan aikuisia ihmisiä. Jotka itse aiheuttavat omat sotkunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista arvostelusi, kun itse vanhenet ja/tai tulet olemaan jossain elämäsi aikana avun tarpeessa. Toivottavasti saat ? miniän tms , joka ajattelee samalla tavalla, kun sinä nyt.
Vanhuskaan harvemmin tarvitsee neuvoja tai sitä että häntä autetaan tavalla jota hän ei hyväksy. Ongelmissa useinkin riittää se että kuuntelee ja ehkä se että toinen vähän johdattelee löytämään itselle sopivat ratkaisut.
Niin. Esimerkiksi tämä homeasunto.
Me ajoimme kesken kesäloman katsomaan sitä ennen kuinhe vuokrasivat sen.
Tarkistimme sen ja sanoimme että älkää helvwtissä tätä vuokratko.
Ajettiin takaisin kotiin, palattiin töihin ja seuraavana viikonloppuna appivanhemmat ilmoittaa uuden osoitteensa eli sen homeasunnon.
Meni puoli vuotta ja soittivat että pitää mennä auttamaan heidät pois sieltä ja hankkia heille asunto.
Tällaista.
Ap
No onko tuo nyt niin kamalaa? Itse ainakin autan vanhempiani, jos apua tarvitsevat. Olen erikseen vielä sanonut, että soittakaa sitten, jos apua tarvitsette.
Opiskeluaikoina isäni kuskasi muuttokuormaani pitkin Suomea, kun vaihdoin välillä koulua. Mielelläni kuskaisin nyt heidän muuttokuormaansa tarvittaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista arvostelusi, kun itse vanhenet ja/tai tulet olemaan jossain elämäsi aikana avun tarpeessa. Toivottavasti saat ? miniän tms , joka ajattelee samalla tavalla, kun sinä nyt.
Vanhuskaan harvemmin tarvitsee neuvoja tai sitä että häntä autetaan tavalla jota hän ei hyväksy. Ongelmissa useinkin riittää se että kuuntelee ja ehkä se että toinen vähän johdattelee löytämään itselle sopivat ratkaisut.
Niin. Esimerkiksi tämä homeasunto.
Me ajoimme kesken kesäloman katsomaan sitä ennen kuinhe vuokrasivat sen.
Tarkistimme sen ja sanoimme että älkää helvwtissä tätä vuokratko.
Ajettiin takaisin kotiin, palattiin töihin ja seuraavana viikonloppuna appivanhemmat ilmoittaa uuden osoitteensa eli sen homeasunnon.
Meni puoli vuotta ja soittivat että pitää mennä auttamaan heidät pois sieltä ja hankkia heille asunto.
Tällaista.
Ap
No onko tuo nyt niin kamalaa? Itse ainakin autan vanhempiani, jos apua tarvitsevat. Olen erikseen vielä sanonut, että soittakaa sitten, jos apua tarvitsette.
Puolesta tekeminen ei ole auttamista, eikä se ole asiallista, että omat mokat työnnetään toisten setvittäviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista arvostelusi, kun itse vanhenet ja/tai tulet olemaan jossain elämäsi aikana avun tarpeessa. Toivottavasti saat ? miniän tms , joka ajattelee samalla tavalla, kun sinä nyt.
Vanhuskaan harvemmin tarvitsee neuvoja tai sitä että häntä autetaan tavalla jota hän ei hyväksy. Ongelmissa useinkin riittää se että kuuntelee ja ehkä se että toinen vähän johdattelee löytämään itselle sopivat ratkaisut.
Niin. Esimerkiksi tämä homeasunto.
Me ajoimme kesken kesäloman katsomaan sitä ennen kuinhe vuokrasivat sen.
Tarkistimme sen ja sanoimme että älkää helvwtissä tätä vuokratko.
Ajettiin takaisin kotiin, palattiin töihin ja seuraavana viikonloppuna appivanhemmat ilmoittaa uuden osoitteensa eli sen homeasunnon.
Meni puoli vuotta ja soittivat että pitää mennä auttamaan heidät pois sieltä ja hankkia heille asunto.
Tällaista.
Ap
No onko tuo nyt niin kamalaa? Itse ainakin autan vanhempiani, jos apua tarvitsevat. Olen erikseen vielä sanonut, että soittakaa sitten, jos apua tarvitsette.
Sinulla ei ilmeisesti ole töitä tai perhettä, jossa alaikäisiä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista arvostelusi, kun itse vanhenet ja/tai tulet olemaan jossain elämäsi aikana avun tarpeessa. Toivottavasti saat ? miniän tms , joka ajattelee samalla tavalla, kun sinä nyt.
Vanhuskaan harvemmin tarvitsee neuvoja tai sitä että häntä autetaan tavalla jota hän ei hyväksy. Ongelmissa useinkin riittää se että kuuntelee ja ehkä se että toinen vähän johdattelee löytämään itselle sopivat ratkaisut.
Niin. Esimerkiksi tämä homeasunto.
Me ajoimme kesken kesäloman katsomaan sitä ennen kuinhe vuokrasivat sen.
Tarkistimme sen ja sanoimme että älkää helvwtissä tätä vuokratko.
Ajettiin takaisin kotiin, palattiin töihin ja seuraavana viikonloppuna appivanhemmat ilmoittaa uuden osoitteensa eli sen homeasunnon.
Meni puoli vuotta ja soittivat että pitää mennä auttamaan heidät pois sieltä ja hankkia heille asunto.
Tällaista.
Ap
No onko tuo nyt niin kamalaa? Itse ainakin autan vanhempiani, jos apua tarvitsevat. Olen erikseen vielä sanonut, että soittakaa sitten, jos apua tarvitsette.
1200 km on ihan liian pitkä matka auttamaan aikuisia ihmisiä. Jotka itse aiheuttavat omat sotkunsa.
Sole matka eikä mikhän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista arvostelusi, kun itse vanhenet ja/tai tulet olemaan jossain elämäsi aikana avun tarpeessa. Toivottavasti saat ? miniän tms , joka ajattelee samalla tavalla, kun sinä nyt.
Vanhuskaan harvemmin tarvitsee neuvoja tai sitä että häntä autetaan tavalla jota hän ei hyväksy. Ongelmissa useinkin riittää se että kuuntelee ja ehkä se että toinen vähän johdattelee löytämään itselle sopivat ratkaisut.
Niin. Esimerkiksi tämä homeasunto.
Me ajoimme kesken kesäloman katsomaan sitä ennen kuinhe vuokrasivat sen.
Tarkistimme sen ja sanoimme että älkää helvwtissä tätä vuokratko.
Ajettiin takaisin kotiin, palattiin töihin ja seuraavana viikonloppuna appivanhemmat ilmoittaa uuden osoitteensa eli sen homeasunnon.
Meni puoli vuotta ja soittivat että pitää mennä auttamaan heidät pois sieltä ja hankkia heille asunto.
Tällaista.
Ap
No onko tuo nyt niin kamalaa? Itse ainakin autan vanhempiani, jos apua tarvitsevat. Olen erikseen vielä sanonut, että soittakaa sitten, jos apua tarvitsette.
Opiskeluaikoina isäni kuskasi muuttokuormaani pitkin Suomea, kun vaihdoin välillä koulua. Mielelläni kuskaisin nyt heidän muuttokuormaansa tarvittaessa.
Nämä appivanhemmat eivät ikinä auta meitä. Siis ikinä. Se virta on aina sinnepäin. Ja yrittävät sälyttää näitä sukulaisiakin meidän niskoillemme.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiahan ei kuulu sinulle vaan miehellesi. Miten mies reagoi vanhempiensa yhteydenottoihin ja miten hän reagoi kun sinä ilmaiset että ne stressaavat sinua?
55 v. on aikuinen täysin itsestään vastuussa oleva ihminen. Miten edes tulee mieleen soittaa lapselleen noissa ap:n luettelemista tapauksissa?
Joillakin vanhemmilla on vastenmielinen tapa nostaa vanhimmat lapsensa jonkinlaiseksi apuvanhemmaksi, pahimmillaan jatkuu kotoa poismuuton jälkeenkin. Etäännyttää tehokkaasti omista vanhemmistaan.
- ohis
Ei, vaan nimenomaan nuorimmat lapset/lapsi joutuvat yleensä apuvanhemmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista arvostelusi, kun itse vanhenet ja/tai tulet olemaan jossain elämäsi aikana avun tarpeessa. Toivottavasti saat ? miniän tms , joka ajattelee samalla tavalla, kun sinä nyt.
Vanhuskaan harvemmin tarvitsee neuvoja tai sitä että häntä autetaan tavalla jota hän ei hyväksy. Ongelmissa useinkin riittää se että kuuntelee ja ehkä se että toinen vähän johdattelee löytämään itselle sopivat ratkaisut.
Niin. Esimerkiksi tämä homeasunto.
Me ajoimme kesken kesäloman katsomaan sitä ennen kuinhe vuokrasivat sen.
Tarkistimme sen ja sanoimme että älkää helvwtissä tätä vuokratko.
Ajettiin takaisin kotiin, palattiin töihin ja seuraavana viikonloppuna appivanhemmat ilmoittaa uuden osoitteensa eli sen homeasunnon.
Meni puoli vuotta ja soittivat että pitää mennä auttamaan heidät pois sieltä ja hankkia heille asunto.
Tällaista.
Ap
No onko tuo nyt niin kamalaa? Itse ainakin autan vanhempiani, jos apua tarvitsevat. Olen erikseen vielä sanonut, että soittakaa sitten, jos apua tarvitsette.
Mitään kamalaahan siinä ei ole jos se tapahtuu molempien ehdoilla.
Me olemme vanhuksen kanssa käyneet katsomassa asuntoa. Meidän mielestä hänen olisi asunto kannattanut vuokrata. Hän kuitenkin päätti toisin. Nyt hän joutuu hoitamaan lumitöitä jne eli on naapurin pyytänyt korvausta vastaan tekemään lumityöt. Kauppa apua hän saa silloin kun ajankohdat käy yksiin, ei niin että käytkö hakemassa sitä tai tuota. Omatoimisuus ja aktiivisuuskin säilyy kun kaikki ei tule valmiina vaan asioiden eteen näkee vaivaa myös itse vaikka esim. kuljetuksissa tarvitsee apua.
Vierailija kirjoitti:
Jeps, anoppi täälläkin soittelee miehelleni Ruutu-sovelluksen ongelmista ja ihan ties mistä. Toinen ailuinen poika asuu kotona ja anopilla on myös autollinen avopuoliso.
Silti miehen pitää kyysätä ja auttaa kaikessa, kun anoppi keskittyy passaamaan kahta miesloista.
Anoppi vasta reilu 60v ja terve ja liikuntakykyinen. Olen miehelle sanonut, että toivottavasti älyää, että toi tulee pahenemaan!
Avomiehellä auttamisvastuu, mutta mitä lapsiin tulee, omassa kodissa asuminen ei vapauta miestäsi auttamisvastuusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista arvostelusi, kun itse vanhenet ja/tai tulet olemaan jossain elämäsi aikana avun tarpeessa. Toivottavasti saat ? miniän tms , joka ajattelee samalla tavalla, kun sinä nyt.
Vanhuskaan harvemmin tarvitsee neuvoja tai sitä että häntä autetaan tavalla jota hän ei hyväksy. Ongelmissa useinkin riittää se että kuuntelee ja ehkä se että toinen vähän johdattelee löytämään itselle sopivat ratkaisut.
Niin. Esimerkiksi tämä homeasunto.
Me ajoimme kesken kesäloman katsomaan sitä ennen kuinhe vuokrasivat sen.
Tarkistimme sen ja sanoimme että älkää helvwtissä tätä vuokratko.
Ajettiin takaisin kotiin, palattiin töihin ja seuraavana viikonloppuna appivanhemmat ilmoittaa uuden osoitteensa eli sen homeasunnon.
Meni puoli vuotta ja soittivat että pitää mennä auttamaan heidät pois sieltä ja hankkia heille asunto.
Tällaista.
Ap
No onko tuo nyt niin kamalaa? Itse ainakin autan vanhempiani, jos apua tarvitsevat. Olen erikseen vielä sanonut, että soittakaa sitten, jos apua tarvitsette.
Ensinnäkin nämä eivät ole minun vanhempani ja toisekseen eihän se ole mitään avun pyytämistä, että jatkuvasti sössii ja sitten heittäytyy avuttomaksi ja vinkuu, miten vanhaa vanhempaa ei saa hylätä hädän hetkellä.
Ja tosiaan itse ei tehtäisi enää mitään, vaan mäkätettäisiin sivusta sille joka niitä asioita hoitaa.
Voisin jollain tavoin ymmärtää jos kyse olisi oikeasti vanhoista ihmisistä, mutta 50-60-vuotiaiden pitää jo oman tulevaisuutensa takia yrittää pitää aivonsa ja voimansa kunnossa.
ap
Ihmisillä on ihan omatkin ongelmansa. Tuollaisena toisen tunteiden jätesankona olo on rasittavaa. En kerro äidilleni yhtään mitään omasta elämästäni, koska hän tekee ongelmista vielä entistä raskaampia. Äärettömän negatiivinen ihminen, jolla riittää valitettavaa jo vuodesta -41 lähtien. Tunnin yksinpuheluita ihan järjettömistä asioista.