Kiinnostutteko vastakkaisesta sukupuolesta opposites attract -tyyliin?
Eli viehättääkö vastakohtainen kumppani ja millälailla vastakohtainen?
Kommentit (11)
En, yleensä ihastun sellaisiin, jotka on monella tavalla samanlaisia kuin minä. Niiden kanssa on helppo keskustella, on samoja kiinnostuksen kohteita, samanlainen puhe- ja kuuntelutyyli ja temperamentti.
Mun täytyy sanoa että kiinnostun nimenomaan erityyppisistä kasvoista kuin omani, ja tummemmista kundeista, itse olen vaalea. Massaltaan tiheämmista, koska itse olen laiha. Tuli mieleen yks kundi joka tuli kerran rapussa vastaan. Katoin heti että tuo olis varmaan ideaaliseksiseuraa mulle.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 12:25"]
Eli viehättääkö vastakohtainen kumppani ja millälailla vastakohtainen?
[/quote]
Omanikäisissä viehättää lähinnä samankaltainen. Nuoremmissa ja vanhemmissa sitten vastakohtainen. Eli vakava suhde - mielessä samankaltainen. Seksisuhdehaaveissa vastakohtainen.
En heti keksi mikä olisi oma vastakohtani. Varmaan työtön ja kouluttamaton, äänekäs ja lihava rapajuoppo. Että en kiinnostu.
No ei ainakaan luonteeltaan. Olen kirjatoukka nörtti, hiljainen hissukka. Tykkään kirjatoukista ja nörteistä. Kovaäänisyys on turn-off, macho-käytös on turn-off, naistenmiehen elkeet on turn-off. Itselläni on lähes pakkomielteisiä kiinnostuksenkohteita, ja jos miehelläkin on tällaisia, se on minusta hyvin kiihottavaa.
Ulkonäöltään sitten... hmm. Olen hyvin kalpea, ja ihastun aina vain kalpeisiin miehiin. Jo pelkkä rusketuskin on turn-off. Liika lihaksikkuus on turn-off, kuten myös ylipaino. Hoikat ja sirorakenteiset miehet ovat minusta komeimpia, ja olen itsekin hoikka ja siro. Lyhyys ei haittaa pätkääkään, kunhan lyhyt mies on sitten samalla hyvin hoikka. Vihaan tatuointeja ja kaikkia "karskin" miehen merkkejä. Silmälasit plussaa. Minullakin on silmälasit.
Sellainen ero on kyllä, että en ole koskaan ihastunut mielestäni rumaan mieheen, mutta olen itse todella ruma kasvoiltani :D Miehen kasvonpiirteillä on minulle aivan liikaa merkitystä, ja tiedostankin sen: ei riitä että on "komea", vaan pitää olla tietyllä tavalla komea. Aivan kuin alitajunnassani oli matemaattinen kaava, jonka perusteella lasken, onko mies viehättävä vai ei. Ei pitäisi vaatia muilta mitä itsekään ei voi tarjota, mutta...
Noh, summa summarum: "opposites attract" ei päde ainakaan minuun, paitsi kasvojen kohdalta.
Ei, olen räväkkä en ottaisi hiirulaista.
Minä olen nainen joka ei ole 200cm pitkä joten mies joka on 200cm pitkä, sytyttää ku kynttilän..
Juttu menee suunnilleen niin, että ihminen viehättyy muissa sellaisiin ominaisuuksiin, joista pitää itsessäänkin, sekä vastakohtaisiin ominaisuuksiin, kuin mistä ei pidä itsessään. Ts. niihin, mitä itseltä puuttuu, vaikka haluaisi.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:27"]
Juttu menee suunnilleen niin, että ihminen viehättyy muissa sellaisiin ominaisuuksiin, joista pitää itsessäänkin, sekä vastakohtaisiin ominaisuuksiin, kuin mistä ei pidä itsessään. Ts. niihin, mitä itseltä puuttuu, vaikka haluaisi.
[/quote]Haa, voit olla lievästi oikeassa -ap
Itse olen aika hiljainen ja kiltti, ja yleensä ihastun huomaavaisiin miehiin, jotka ovat minua hiukan puheliaampia. En todellakaan kiinnostu "pahoista pojista".
Kyllä. Olen introvertti, hissukka, kömpelö nainen, akateemisesti koulutettu kirjatoukka. Miehet jotka vetää minua puoleensa ovat yleensä duunareita, usein jollain tapaa rajun tai pahiksen oloisia ja karskeja tyyppejä. Vakavasta suhteesta näiden kanssa ei kyllä pidemmän päälle ikinä tule mitään, mutta silti en pysty ihastumaan muunlaisiin tyyppeihin.