Mitä mieltä mun tilanteesta?
Olin ollut yksin lapsen kanssa 3 vuotta erottuani hänen isästään, lapsi on nyt 6v. Eron syy oli lapsen isän alkoholiongelma. Nyt olen alkuvuodesta tavannut miehen, joka on samantien tullut elämäämme ja ollut lapselleni enemmän isä kuin hänen oikea isänsä. Mies ottaa vastuuta ja on mukana lapsen kuskauksissa ym asioissa, on ollut alusta asti, halunnut alusta asti olla osa perhettämme. Mies jäi heti alusta asti asumaan kanssamme. Mies on lapseni kanssa erittäin läheinen. Olemme yhdessä päättäneet nyt mennä kihloihin ja alamme yrittää vauvaa. Mielestäni toiminta on nopeaa, mutta toisaalta olemme molemmat varmoja että tulemme olemaan yhdessä kunnes kuolema meidät erottaa, joten odottaminen näissä asioissa ei muuttaisi mitään.
Mitä mieltä olet tilanteestamme ja onko teillä ollu vastaavanlaisia tilanteita elämässä? :)
Kommentit (48)
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 21:09"]
Ei vielä uutta lasta. Mies vähän epäilyttää
[/quote]
Mua epäilyttää tää nainenkin..
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 10:10"]Mä luotan, että ihmiset osaa jo jossain iässä arvioida tilanteita itsekin. Mä olen kolmekymppisenä tehnyt nopeita ratkaisuja, mutta en epäillyt niitä hetkeäkään. Aloin odottaa esikoistamme hiukan vajaa vuoden seurustelun jälkeen. Tosin hääpäiväkin oli siinä vaiheessa jo sovittu reilun vuoden päähän.
En usko, että ihan teininä olisin osannut arvioida tilanteen ja toisen realistisesti, mutta tuossa iässä ja sillä elämänkokemuksella hyvinkin. Myös vanhempani ja sukulaiset kannustivat. Samoin toisella puolella tehtiin.
Voisin kuvitella, ettei aloittajakaan ole ihan teini, kun on jo 6-vuotias lapsikin. Ja ekoista virheistä voi oppia.
Noita kunnollisia miehiä on yllättävän paljon jäljellä vielä 30-vuotiaana. Naiset haluavat aina rakastua vähän renttuihin ja tuhmiin poikiin, vaikka sitten toivovatkin heidän muuttuvan kilteiksi ja vastuullisiksi perheenisiksi. Sellaiset hiljaiset, ehkä vähän nörtteinä nuoruutensa viettäneet, kunnolliset miehet eivät kiinnosta, vaikka heistä aikuistumisen myötä kasvaa usein aika helmiä.
[/quote]
Kyllä kiitos, juuri näin. :) olen töissä jutellut aikeistamme ja kaikki olivat onnellisia puolestani, olivat juurikin sitä mieltä.että lapsien teko kannattaa aloittaa nyt ajoissa kun ensimmäiselläkin jo näin paljon ikää. Ja juurikin tässä.iässä niitä päätöksiä osaa tehdä erilailla kuin teininä :)
-Ap
En oikein ymmärrä aloitustasi. Kysyt mitä mieltä tilanteestasi ollaan ja suurin osa neuvoo odottelemaan sen alkuhuuman ohi ennen kuin teette lapsia. Ketään et silti halua kuunnella, vaan olet jo päättänyt tekeväsi lapsen mieluiten heti. Mikä siis oli pointtisi?
Niin pointtini oli otsikon mukaisesti kysyä että mitä mieltä olette tilanteestani. :)
-Ap
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 11:00"]
Niin pointtini oli otsikon mukaisesti kysyä että mitä mieltä olette tilanteestani. :) -Ap
[/quote]
No me ollaan sitä mieltä että sun kannattais odotella vielä. Sulla on nyt käsissäsi resepti siihen, että sulla on monta lasta joilla on kaikilla eri isä, mikä harvan mielestä on unelmatilanne.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 10:09"]
Ja itseasiassa kaikkiin näihin kysymyksiin voin vastata niin että vastaukset tyydyttävät minua. :) -Ap
[/quote]
Se onkin kaikkein tärkeintä! :) Ei mitä muut on mieltä, vaikka uteliaisuutta tottakai voi kysyä muilta, mitä mieltä ovat, kuten olet tehnyt. Paljon onnea teille!
Voiko vielä udella teidän iät?
25. Kyllä mä olisin enemmän huolissani AP:n tilanteesta, jos nyt muuttaisi mieltään jonkun randomien aaveemammojen mielipiteen vuoksi. Mammat eivät edes ole nähneet ap:ta ja tämän miestä yhdessä tai erikseen.
t: 22, jolla onnellisia aviovuosiakin takana yli kymmenen ja ihania lapsiakin 3 kpl
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 11:19"]Onko mies köyhä?
[/quote]
Ei ole, saman verran tienataan molemmat.
-Ap
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 11:26"][quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 11:00"]
Niin pointtini oli otsikon mukaisesti kysyä että mitä mieltä olette tilanteestani. :) -Ap
[/quote]
No me ollaan sitä mieltä että sun kannattais odotella vielä. Sulla on nyt käsissäsi resepti siihen, että sulla on monta lasta joilla on kaikilla eri isä, mikä harvan mielestä on unelmatilanne.
[/quote]
Samaa olen miettinyt ja sen takia asia on perusteellisesti käyty läpi. Olen sanonut etten ala tekemään lasta jos on vaara että erotaan. Mies on vain kertakaikkisen hyvä mies ja uskon siihen että jos luvataan olla niin myötä kuin vastamäessäkin niinkuin joskus ennen vanhaan, voidaan asiat selvittää ilman että erotaan. Ja minulla tietty vielä.se etu, että tiedän jo millaista pikkulapsiaika on ja ollaan nekin asiat kaikki käyty läpi ja ollaan sitouduttu siihen että se on rankkaa mutta siitä mennään yli.
-Ap
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 11:28"][quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 10:09"]
Ja itseasiassa kaikkiin näihin kysymyksiin voin vastata niin että vastaukset tyydyttävät minua. :) -Ap
[/quote]
Se onkin kaikkein tärkeintä! :) Ei mitä muut on mieltä, vaikka uteliaisuutta tottakai voi kysyä muilta, mitä mieltä ovat, kuten olet tehnyt. Paljon onnea teille!
Voiko vielä udella teidän iät?
[/quote]
Iät molemmilla 30 paikkeilla :)
-Ap
Tarjoa hänelle viinaa ja katso miten reagoi. Jos juo kaksi viikkoa putkeen, niin eroa. Jos ottaa yhden lasillisen tai ei ollenkaan, niin tehkää lapsi.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 13:16"]Tarjoa hänelle viinaa ja katso miten reagoi. Jos juo kaksi viikkoa putkeen, niin eroa. Jos ottaa yhden lasillisen tai ei ollenkaan, niin tehkää lapsi.
[/quote]
Ja mihin tämä taas liittyy?
-Ap
Se, että kysyt tuota asiaa keskustelupalstalla, kertoo sen, että et ole täysin varma itsekään tilanteestasi. Miksi kaipaat kannustusta tuntemattomilta, jos kerta sukulaisennekin ovat teidät "hyväksyneet"? Hiljaa hyvää tulee!
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 13:16"]Tarjoa hänelle viinaa ja katso miten reagoi. Jos juo kaksi viikkoa putkeen, niin eroa. Jos ottaa yhden lasillisen tai ei ollenkaan, niin tehkää lapsi. [/quote] Ja mihin tämä taas liittyy? -Ap
[/quote]
Ehkä siihen että tsekkaisit onko unelmien miehesi tuleva alkkis? Useinhan vauvan tulon jälkeen se viinan vetäminen alkaa, jos taipumusta on. Ne hermot nääs.
Selkeästi olet päätöksesi jo tehnyt, mutta kun kerran kysyit, vastaan kuitenkin.
En käsitä, miksi teidän pitää kiirehtiä, olette tunteneet vasta joitakin kuukausia. Kuten moni on todennut, tuossa ajassa ei toista opi tuntemaan. Elätte vielä aivan alkuhuumaa. Sinuna ilman muuta odottaisin lapsen tekoa ja naimisiin menoa muutaman vuoden.
Miksikö näin suosittelen? Olen sivusta seurannut, kuinka itselleni läheinen ihminen ajautui todella kammottavaan tilanteeseen, suhteeseen hyvin narsistisen ihmisen kanssa. Läheiseni mielestä tuo mies oli aivan täydellinen ja suhde eteni kuin pikakelauksella avioliittoon asti. Sitten alkoivatkin ongelmat, kun miehen todelliset karvat paljastuivat. Nyt läheiseni kärsii tuossa suhteessa. Ulkopuolelta katsottuna hälytyskellot kumisivat todella kovaa, minä ja moni muu näki tilanteen absurdiuden ja hurjan aikataulun. Mutta läheiseni ei kuunnellut varoitteluita, ehdotuksia odottaa - hoki vain, että näin ovat päättäneet. Ihan kuten sinäkin hoet ja torppaat kaikki ajatukset.
On ihan mahdollista, että teidän kohdallanne tähdet ovat kohdillaan ja kaikki menee hienosti ja elätte elämänne onnellisina loppuun saakka. Mutta on myös ihan mahdollista, että ajan myötä miehestä paljastuukin jotain, mistä vielä et tiedä. Sen voisi paljastaa aika, jos sinulla nyt olisi malttia hiukan hidastaa tahtia.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 11:00"]
Niin pointtini oli otsikon mukaisesti kysyä että mitä mieltä olette tilanteestani. :) -Ap
[/quote]
Ei, vaan pointtisi oli tehdä tämä aloitus todistaaksesi itsellesi, että olet toiminut järkevästi kun olet kerran kysynyt toistenkin mielipidettä. Se kertoo, että olet vielä aivan rakkaushormoniesi huumaama, tai sitten olet vain kertakaikkinen typerys. Kumpikin vaihtoehto käskee odottamaan. Hormonit hellittävät ja suhteen ongelmat alkavat paljastua, ja sen jälkeen voi sitten lisääntyä, jos osoittautuu, että ne ongelmat ovat riittävän pieniä.
Sitten se vaihtoehto, että olet typerys. Sen puolesta puhuu muutama seikka. Et ole sanallakaan pohtinut mahdollisuutta, että mies saattaa olla pedofiili tai muuten saalistaja. Tämä siitä huolimatta, että ensimmäinen isävalintasi ei mennyt nappiin päinkään. Oletko miettinyt arviointikykysi puutteita koskaan?
Normaalilla ihmisellä on jotain ärtymyksen aiheita uudessa perheessä äärimmäisen todennäköisesti. Jos hän ei millään tapaa tuo niitä julki, tilanne on liian hyvä ollakseen totta. Sen vaihtoehdon selvittämiseen auttaa aika.
On ymmärrettävää, että rakastunut on kärsimätön. Muista kuitenkin, että velvollisuutesi haaveilemaasi lasta kohtaan on varmistaa kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin, että olet tehnyt parhaasi valitessasi hänelle isää.
Muista myös se, että ei ole yksi ja kaksi yksinhuoltajaa, jotka valittavat täällä uusperhekuvioon ryhdyttyään, että uusi puoliso muuttui hirviöksi esikoiselle saatuaan oman lapsen. Siihen asti hirviö oli ollut itse täydellisyys. Onko sinulla mitään valmiuksia käsitellä tilannetta, jos näin käy? Petät silloin nimittäin esikoisesi.
Odota ainakin vuosi. Juttele myös miehen exän kanssa. Jos hän liputtaa teidän puolestanne, sitten on jo paljon vahvempi pohja. Tosin on sanottava, että en luota että et kääntäisi hänenkin sanojaan oman halusi mukaisiksi. Kuten tuolla jo sanottiin, en luota sinuun. Nimenomaan elämänkokemus tekee sen.
Me mentiin 3 kk jälkeen kihloihin, 9 kk jälkeen naimisiin, yhdessä nyt 15 vuotta ja 2 yhteistä lasta.
[/quote] Samaa olen miettinyt ja sen takia asia on perusteellisesti käyty läpi. Olen sanonut etten ala tekemään lasta jos on vaara että erotaan. Mies on vain kertakaikkisen hyvä mies ja uskon siihen että jos luvataan olla niin myötä kuin vastamäessäkin niinkuin joskus ennen vanhaan, voidaan asiat selvittää ilman että erotaan. Ja minulla tietty vielä.se etu, että tiedän jo millaista pikkulapsiaika on ja ollaan nekin asiat kaikki käyty läpi ja ollaan sitouduttu siihen että se on rankkaa mutta siitä mennään yli. -Ap
[/quote]
Ensimmäisen miehesi kanssa teit lapsen, koska et nähnyt sitä vaaraa, että hänestä tulisi juoppo. Erositte.
"Luvataan olla myötä- ja vastamäessä. Asiat voidaan selvittää." Ette selvittäneet ensimmäisen miehesikään kanssa vaan erositte. Silti olitte yhdessä tämän ex-miehesi kanssa kauemmin kuin olette olleet nykyisen kanssa, joten sinun olisi pitänyt tuntea exä paremmin.
Elämää ei voi käsikirjoittaa. Varsinkaan kun et todellakaan voi tuntea nykyistä miestäsi puolen vuoden seurustelun jälkeen. Itse olen ollut naimisissa 20 vuotta ja välillä miehestä paljastuu aivan uusia piirteitä vieläkin.
Mä luotan, että ihmiset osaa jo jossain iässä arvioida tilanteita itsekin. Mä olen kolmekymppisenä tehnyt nopeita ratkaisuja, mutta en epäillyt niitä hetkeäkään. Aloin odottaa esikoistamme hiukan vajaa vuoden seurustelun jälkeen. Tosin hääpäiväkin oli siinä vaiheessa jo sovittu reilun vuoden päähän.
En usko, että ihan teininä olisin osannut arvioida tilanteen ja toisen realistisesti, mutta tuossa iässä ja sillä elämänkokemuksella hyvinkin. Myös vanhempani ja sukulaiset kannustivat. Samoin toisella puolella tehtiin.
Voisin kuvitella, ettei aloittajakaan ole ihan teini, kun on jo 6-vuotias lapsikin. Ja ekoista virheistä voi oppia.
Noita kunnollisia miehiä on yllättävän paljon jäljellä vielä 30-vuotiaana. Naiset haluavat aina rakastua vähän renttuihin ja tuhmiin poikiin, vaikka sitten toivovatkin heidän muuttuvan kilteiksi ja vastuullisiksi perheenisiksi. Sellaiset hiljaiset, ehkä vähän nörtteinä nuoruutensa viettäneet, kunnolliset miehet eivät kiinnosta, vaikka heistä aikuistumisen myötä kasvaa usein aika helmiä.