Miksi paniikkihäiriössä monesti pelätään helppoa tekemistä

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:09"]

Kiinnostaisi myös tietää. Tuntuu, että jotenkin keksitty juttu. Miten kenelläkään on aikaa alkaa jännittämään jotain kaupassa käyntiä. Huomion hakua mielestäni. Ei pahalla kyseistä sairautta poteville, mutta en vaan käsitä

[/quote]Mulla on paniikkihäiriö. En pelkää kaupassa käyntiä, mut jos siellä on paljon ihmisiä (väkijoukko) ja jos ihmisiä paljon niin se jonossa oleminen on yhtä helvettiä.. ei saa kunnolla henkeä, kädet tärisee ja sydän hakkaa ja samalla on hirveä vainoharhainen olo jne. jos kaupassa ei ole paljoa ihmisiä niin sitten voin käydä, mutta hoidan ostokset nopeasti. Myös aukeat paikat on paha samoin kuin täynnä olevat bussit ja puheluiden soittaminen. Ja omasta mielestä mun paniikkihäiriö ei edes ole pahin mahdollinen kun voin sentään poistu kotoa.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:23"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:09"]

Kiinnostaisi myös tietää. Tuntuu, että jotenkin keksitty juttu. Miten kenelläkään on aikaa alkaa jännittämään jotain kaupassa käyntiä. Huomion hakua mielestäni. Ei pahalla kyseistä sairautta poteville, mutta en vaan käsitä

[/quote]Mulla on paniikkihäiriö. En pelkää kaupassa käyntiä, mut jos siellä on paljon ihmisiä (väkijoukko) ja jos ihmisiä paljon niin se jonossa oleminen on yhtä helvettiä.. ei saa kunnolla henkeä, kädet tärisee ja sydän hakkaa ja samalla on hirveä vainoharhainen olo jne. jos kaupassa ei ole paljoa ihmisiä niin sitten voin käydä, mutta hoidan ostokset nopeasti. Myös aukeat paikat on paha samoin kuin täynnä olevat bussit ja puheluiden soittaminen. Ja omasta mielestä mun paniikkihäiriö ei edes ole pahin mahdollinen kun voin sentään poistu kotoa.

[/quote]

Mulla on semmonen työ, että asiakkaat soittaa ovikelloa alaovella ja avaan summerilla. Kun menen sitten ovelle odottamaan, että asiakas pääsee ylös asti, alkaa pyörryttää ja tulee epätodellinen olo ja ahdistaa. Ei siis aina, mutta silloin kun tuo vaiva on päällä ja pahana. Eli ihan mitätön asia, missä ei ole mitään pelättävää eikä edes mitään tehtävääkään. 

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:23"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:09"]

Kiinnostaisi myös tietää. Tuntuu, että jotenkin keksitty juttu. Miten kenelläkään on aikaa alkaa jännittämään jotain kaupassa käyntiä. Huomion hakua mielestäni. Ei pahalla kyseistä sairautta poteville, mutta en vaan käsitä

[/quote]Mulla on paniikkihäiriö. En pelkää kaupassa käyntiä, mut jos siellä on paljon ihmisiä (väkijoukko) ja jos ihmisiä paljon niin se jonossa oleminen on yhtä helvettiä.. ei saa kunnolla henkeä, kädet tärisee ja sydän hakkaa ja samalla on hirveä vainoharhainen olo jne. jos kaupassa ei ole paljoa ihmisiä niin sitten voin käydä, mutta hoidan ostokset nopeasti. Myös aukeat paikat on paha samoin kuin täynnä olevat bussit ja puheluiden soittaminen. Ja omasta mielestä mun paniikkihäiriö ei edes ole pahin mahdollinen kun voin sentään poistu kotoa.
[/quote]
Juuri näin minulla on mielisairauden ohella tuota paniikkihäiriötä. Kaupassa käynti jouluruuhkassa oli mahdotonta. Bussista piti jäädä pois jos se oli liian täysi ennen kuin oli edes perillä. Terveen ihmisen on vaikea uskoa että pelkäsin juurikin näitä yksinkertaisia asioita joista kuka tahansa selviytyy, etenkin kuin työssäni usein luennoinut sadoillekin ihmisille kerralla. Mielentervysongelmissa ei ole mitään logiikkaa.
No olen itse bipolaarinen ja samanlaisessa tilanteessa oma reagointini voi muuttua hetkessä totaalisesti. Kerrankin aloin polttamaan tupakkaa ruuhkabussissa, jossa useimmiten toivon matkan olevan ohi. Ja en edes polta tupakkaa.

Kakkosella ei ole p-häiriötä. Tuntuu vaan kummalliselta, että kannattaako siihen jännittämiseen kiinnittää niin paljon huomiota. Yrittäisi vaan olla reipas ja vaikka vähän kiireinen. Ketään ei varmasti kiinnosta niin paljon, että kiinnittää mitään huomiota. Ja voithan asennoitua niin, että mitä sitten vaikka kiinnostaisikin. Edelleen, ei pahalla, mutta en vaan ymmärrä

Miksi ihmeessä jotkut ei voi tajuta, että psyykkiset sairaudet on SAIRAUKSIA ei ne ole loogisia! Miksi jollekin tulee syöpä tms mitä järkeä?

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:16"]

Paniikkihäiriö ei siis varsinaisesti pakota olemaan poissa mistään. Ihmisellä vaan saattaa tulla noita kohtauksia jotka tuntuvat todella pahalta. Sitten sitä tietoisesti haluaa vältellä riskiä ja ei halua mennä tilanteisiis joissa kokee että saattaisi saada paniikkikohtauksen. Moni ei enää uskalla tai halua poistua kotoaan, koska pelkää saavansa kohtauksen ja voivan pahoin.

[/quote]

Juuri näin. Ja minulla tulee usein se kolmas vaihtoehto taistelun tai pakenun lisäksi eli jähmetyn. Tuntuu, että jalat ovat tyhjän päällä enkä saa nostettua jalkaa toisen eteen lainkaan ja käsistä lähtee voimat ja päässä alkaa pyöriä. Siinä olotilassa on aika vaikea yrittää näytellä normaalia saati toimia normaalisti. 

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 14:27"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:23"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:36"] Kakkosella ei ole p-häiriötä. Tuntuu vaan kummalliselta, että kannattaako siihen jännittämiseen kiinnittää niin paljon huomiota. Yrittäisi vaan olla reipas ja vaikka vähän kiireinen. Ketään ei varmasti kiinnosta niin paljon, että kiinnittää mitään huomiota. Ja voithan asennoitua niin, että mitä sitten vaikka kiinnostaisikin. Edelleen, ei pahalla, mutta en vaan ymmärrä [/quote] Se on vaikea olla reipas ja vähän kiireinen, kun sydän hakkaa kahtasataa, henkeä ahdistaa, tuntuu että verisuoni katkeaa päästä, tai että ihan juuri nyt menettää itsensä kontrollin ja saattaa alkaa riehua, vaikka tappaa ihmisiä. Itse vaan poistun noista tilanteista kun kohtaus tulee, vaikka vessaan yksin kärsimään kohtauksen, koska en halua ihmisten tietävän häiriöstäni, koska se tietyllä tapaa leimaa epävakaaksi ja yliherkäksi. 15 vuotta olen paniikkihäiriötä sairastunut eikä kukaan ole koskaan kohtausta nähnyt, vain pienen alkulevottomuuden ehkä ja sitten poistumisen tilasta. [/quote] Olen huomannut saman. Kukaan ei koskaan vaikuta huomaavan minussa mitään outoa vaikka olen täysin hädässä. Ehkä luulevat minun olevan vain ajatuksissani hetkellisesti? Paniikkini iskee nykyään pahiten silloilla ja muilla paikoilla joissa hulluksi tulemalla voisi syöksyä kuolemaan. Niistä haluan pois heti, en voi katsella reunojen suuntaan ja kävelen niin kaukana reunoista kuin vain voin. Yritän nähdä vain kapean tunnelin, jonka päässä on turva. Jos kävelen seurassa, puheeni muuttuu lakooniseksi vastailuksi ja keksin tekosyitä kiirehtimiselle. Kun tilanne on ohi (esimerkiksi silta ylitetty), saan itseni tokenemaan nykyään aika nopeasti. Joskus nappaan salaa rauhoittavia. Ainakaan kukaan ei ole vielä huomannut tätä.

[/quote]

Meillä vähän samaa. Alan kiirehtiä, jalat menevät jäykiksi, joten töksötän nopeasti ja omituisesti 'turvaan'. Sitten palaudun melko nopeasti. 

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 12:32"]Luuletteko, että kohtauksia tulisi, jos asuisitte yksin autiolla saarella tai muuten luonnon keskellä koko loppuikänne tehden vaikka omassa tahdissanne etätöitä? Vai liittyvätkö kohtaukset useimmiten toisiin ihmisiin, heidän ymmärtämättömyyteensä ja ilkeyteensä ennen ja nyt?
[/quote] kyllä helpottaisi. Mä pelkään ihmisiä ja saan heistä paniikkikohtauksia. Mökillä on aivan ihana olla koska siellä on hiljaista, ei ihmisiä, kaupoillakin pyörii vain muutama ihminen.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:23"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:36"]

Kakkosella ei ole p-häiriötä. Tuntuu vaan kummalliselta, että kannattaako siihen jännittämiseen kiinnittää niin paljon huomiota. Yrittäisi vaan olla reipas ja vaikka vähän kiireinen. Ketään ei varmasti kiinnosta niin paljon, että kiinnittää mitään huomiota. Ja voithan asennoitua niin, että mitä sitten vaikka kiinnostaisikin. Edelleen, ei pahalla, mutta en vaan ymmärrä

[/quote]

Se on vaikea olla reipas ja vähän kiireinen, kun sydän hakkaa kahtasataa, henkeä ahdistaa, tuntuu että verisuoni katkeaa päästä, tai että ihan juuri nyt menettää itsensä kontrollin ja saattaa alkaa riehua, vaikka tappaa ihmisiä. Itse vaan poistun noista tilanteista kun kohtaus tulee, vaikka vessaan yksin kärsimään kohtauksen, koska en halua ihmisten tietävän häiriöstäni, koska se tietyllä tapaa leimaa epävakaaksi ja yliherkäksi. 15 vuotta olen paniikkihäiriötä sairastunut eikä kukaan ole koskaan kohtausta nähnyt, vain pienen alkulevottomuuden ehkä ja sitten poistumisen tilasta.

[/quote]

Tuo ei kuulu paniikkihäiriön oireisiin, että tulee fiiliksiä että pelkää vahingoittavansa muita ihmisiä. Siinä liikutaan käsitykseni mukaan jo jonkun muun sairauden alueella.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 16:32"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:23"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:36"]

Kakkosella ei ole p-häiriötä. Tuntuu vaan kummalliselta, että kannattaako siihen jännittämiseen kiinnittää niin paljon huomiota. Yrittäisi vaan olla reipas ja vaikka vähän kiireinen. Ketään ei varmasti kiinnosta niin paljon, että kiinnittää mitään huomiota. Ja voithan asennoitua niin, että mitä sitten vaikka kiinnostaisikin. Edelleen, ei pahalla, mutta en vaan ymmärrä

[/quote]

Se on vaikea olla reipas ja vähän kiireinen, kun sydän hakkaa kahtasataa, henkeä ahdistaa, tuntuu että verisuoni katkeaa päästä, tai että ihan juuri nyt menettää itsensä kontrollin ja saattaa alkaa riehua, vaikka tappaa ihmisiä. Itse vaan poistun noista tilanteista kun kohtaus tulee, vaikka vessaan yksin kärsimään kohtauksen, koska en halua ihmisten tietävän häiriöstäni, koska se tietyllä tapaa leimaa epävakaaksi ja yliherkäksi. 15 vuotta olen paniikkihäiriötä sairastunut eikä kukaan ole koskaan kohtausta nähnyt, vain pienen alkulevottomuuden ehkä ja sitten poistumisen tilasta.

[/quote]

Tuo ei kuulu paniikkihäiriön oireisiin, että tulee fiiliksiä että pelkää vahingoittavansa muita ihmisiä. Siinä liikutaan käsitykseni mukaan jo jonkun muun sairauden alueella.
[/quote]

Paniikkihäiriö, yleinen ahdistuneisuushäiriö ja pakkoajatukset. Siinä kolme diagnoosia joihin voi liittyä sekoamisen tunnetta tai kontrollin menettämisen pelkoa. Ja jälkimmäistä tappamisen pelko nimenomaan on.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 16:52"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 16:32"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:23"] [quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:36"] Kakkosella ei ole p-häiriötä. Tuntuu vaan kummalliselta, että kannattaako siihen jännittämiseen kiinnittää niin paljon huomiota. Yrittäisi vaan olla reipas ja vaikka vähän kiireinen. Ketään ei varmasti kiinnosta niin paljon, että kiinnittää mitään huomiota. Ja voithan asennoitua niin, että mitä sitten vaikka kiinnostaisikin. Edelleen, ei pahalla, mutta en vaan ymmärrä [/quote] Se on vaikea olla reipas ja vähän kiireinen, kun sydän hakkaa kahtasataa, henkeä ahdistaa, tuntuu että verisuoni katkeaa päästä, tai että ihan juuri nyt menettää itsensä kontrollin ja saattaa alkaa riehua, vaikka tappaa ihmisiä. Itse vaan poistun noista tilanteista kun kohtaus tulee, vaikka vessaan yksin kärsimään kohtauksen, koska en halua ihmisten tietävän häiriöstäni, koska se tietyllä tapaa leimaa epävakaaksi ja yliherkäksi. 15 vuotta olen paniikkihäiriötä sairastunut eikä kukaan ole koskaan kohtausta nähnyt, vain pienen alkulevottomuuden ehkä ja sitten poistumisen tilasta. [/quote] Tuo ei kuulu paniikkihäiriön oireisiin, että tulee fiiliksiä että pelkää vahingoittavansa muita ihmisiä. Siinä liikutaan käsitykseni mukaan jo jonkun muun sairauden alueella. [/quote] Paniikkihäiriö, yleinen ahdistuneisuushäiriö ja pakkoajatukset. Siinä kolme diagnoosia joihin voi liittyä sekoamisen tunnetta tai kontrollin menettämisen pelkoa. Ja jälkimmäistä tappamisen pelko nimenomaan on.

[/quote]

juu, se on niitä pakkoajatuksia, mutta pakkoajatukset ja paniikkihäiriö ovat eri asia. Sama ihminen voi kyllä kärsiä niistä molemmista. Ikäviä juttuja molemmat.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 16:52"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 16:32"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:23"] [quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:36"] Kakkosella ei ole p-häiriötä. Tuntuu vaan kummalliselta, että kannattaako siihen jännittämiseen kiinnittää niin paljon huomiota. Yrittäisi vaan olla reipas ja vaikka vähän kiireinen. Ketään ei varmasti kiinnosta niin paljon, että kiinnittää mitään huomiota. Ja voithan asennoitua niin, että mitä sitten vaikka kiinnostaisikin. Edelleen, ei pahalla, mutta en vaan ymmärrä [/quote] Se on vaikea olla reipas ja vähän kiireinen, kun sydän hakkaa kahtasataa, henkeä ahdistaa, tuntuu että verisuoni katkeaa päästä, tai että ihan juuri nyt menettää itsensä kontrollin ja saattaa alkaa riehua, vaikka tappaa ihmisiä. Itse vaan poistun noista tilanteista kun kohtaus tulee, vaikka vessaan yksin kärsimään kohtauksen, koska en halua ihmisten tietävän häiriöstäni, koska se tietyllä tapaa leimaa epävakaaksi ja yliherkäksi. 15 vuotta olen paniikkihäiriötä sairastunut eikä kukaan ole koskaan kohtausta nähnyt, vain pienen alkulevottomuuden ehkä ja sitten poistumisen tilasta. [/quote] Tuo ei kuulu paniikkihäiriön oireisiin, että tulee fiiliksiä että pelkää vahingoittavansa muita ihmisiä. Siinä liikutaan käsitykseni mukaan jo jonkun muun sairauden alueella. [/quote] Paniikkihäiriö, yleinen ahdistuneisuushäiriö ja pakkoajatukset. Siinä kolme diagnoosia joihin voi liittyä sekoamisen tunnetta tai kontrollin menettämisen pelkoa. Ja jälkimmäistä tappamisen pelko nimenomaan on.

[/quote]

Ehkä pikemminkin sekoamisen pelon tunnetta tai pelkoa sekoamisesta kuin sekoamisen tunnetta.