Mikä sinua tänään ahdistaa parisuhteessasi?

Luulet että olet prinsessa ..nyky naiset on kasvatettu joksikin prinsessa ihmisiksi.

Oma mustasukkaisuus. Paljon on työstettävää.

Se että me ollaan niin lapsellisia, että taas ollaan mykkäkoulua, sunnuntaista asti,, suutuin miehelle, kun taas kerran ( varmaanki jo sadas kerta) lähti baariin, ja niinku aina lupas tulla ajoissa kotiin, eipä tietenkään tullu, ku vasta aamulla

Mieheni sairaus, joka vei meiltä seksielämän siinä muodossa, joka oli molemmille tärkeää. Tilanne ei ole kenenkään syy, mutta näin puolivälissä elämää se tuntuu kohtuuttomalta iskulta molemmille. Arvostakaa, ihmiset, sitä mitä teillä on. Ikinä ei voi tietää. Rakkaus ei kuole. Nyt tähän verraten tuntuu aiemmat pikkuasiat tosi vähäpätöiseltä ininältä.

Vaimo huutaa jokapäivä. Minulle ja lapsille, enemmän lapsille. Rauhoitteluyritykset turhia.

Se, että miehelläni on suhde ja hän uhkaa jättää minut ja lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vaimo huutaa jokapäivä. Minulle ja lapsille, enemmän lapsille. Rauhoitteluyritykset turhia.

Minä olen ollut sellainen huutaja. Kaduttaa ihan järjettömästi. Jos jotain muuttaisin, ja voisin muuttaa, niin tuon korjaisin takautuvasti.

Ei ole seksiä. Yhteistuumin ollaan päätetty, että lapsi tulee, jos on tullakseen, mutta ei se tule pyhällä hengellä... Mies on se, joka on vähemmän aktiivinen seksin saralla.

Naiseni on tyhmä ja köyhä.

Useamman vuoden suhde ja asumme erillään. Olen rakastunut, ja samaa väittää mies. Hän kuitenkin haluaa pitää minut etäällä. Ei siis avioliittoa, ja hän on tiukasti sanonut, että en kuulu hänen perheeseensä. Kirpaisi kovasti tuo. Tilanne ei ahdista, mutta se on kuitenkin asia, mikä vaivaa.

Sama siis, mikä ap:lla eli etten tunne itseäni tärkeäksi.

Mieheni on tosi tyhmä. Köyhä ja laiska.

Vierailija kirjoitti:

Se että me ollaan niin lapsellisia, että taas ollaan mykkäkoulua, sunnuntaista asti,, suutuin miehelle, kun taas kerran ( varmaanki jo sadas kerta) lähti baariin, ja niinku aina lupas tulla ajoissa kotiin, eipä tietenkään tullu, ku vasta aamulla

Miksi mies ei saisi mennä baariin ja olla loppuun asti. Miksi vannotat lupamaan tuollaista ja miksi mies ei saa määrätä menoistaan?

Kun ei saa vierasta ripsipiirakkaa, nyt on kuin söis kaalisoppaa joka päivä.

Ei läheisyyttä, suudelmia, halauksia, seksiä. Ei mitään.

Pikkuisen vaivaa myös se, etten sitä mieheltäni enää edes kaipaa/toivo. Niin kauan ollaan oltu vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että me ollaan niin lapsellisia, että taas ollaan mykkäkoulua, sunnuntaista asti,, suutuin miehelle, kun taas kerran ( varmaanki jo sadas kerta) lähti baariin, ja niinku aina lupas tulla ajoissa kotiin, eipä tietenkään tullu, ku vasta aamulla

Miksi mies ei saisi mennä baariin ja olla loppuun asti. Miksi vannotat lupamaan tuollaista ja miksi mies ei saa määrätä menoistaan?

Mulle se ongelma on se, ettei pidä luvata sellaista, mikä ei sitte pidäkkään, jos mies olis heti sanonu, että ryyppään nyt aamuun asti, niin eri asia, sithän olisin tienny ettei turhaa odota kotiin, luottamus tossa menee, ku ei voi uskoo mitä toinen sanoo, ja jos minä lähden ilman häntä, baariin, niin siitähän vasta meteli nousee

Toivoisin pieniä herrasmiesmäisiä eleitä.

up

Miehen vakava sairaus.

Miehen loputon viinan tissuttelu ja suullinen ilkeily. Ei koskaan vahingossakaan kehu, mutta huomautettavaa kyllä tuntuu löytyvän. 

Mies ei tee kotitöitä ikinä. Itse en pääse mihinkään ja toinen menee milloin missäkin. Ahdistaa ja tuntuu, että olisin vankilassa. Taloudellisesti ja henkisesti. Erota ei voi, kun uhkailee vievänsä lapset ja itselle jää luu kouraan erossa, koska kaikki rahat olen typeränä pistänyt mieheen.