Tauko parisuhteessa - miten selviän?
Moi,
Jäätiin eilen vuoden mittaisen seurustelusuhteen kumppanin kanssa tauolle. Hän on todella uupunut ja ”sekaisin” (mielenterveys on mennyt huonoon suuntaan) joten koki, että olisi helppoa olla hetki erossa ja miettiä, kykeneekö olemaan suhteessa mielenterveyden takia vai ei. Asutaan erillään joten sinällään helppoa olla erossa ja katsoa, miltä tuntuu olla ilman toista.
Hänen eiliset sanansa jäi kuitenkin vaivaamaan minua. Hän sanoi, että välille ovat hetken tuntuneet siltä, että kyseessä olisi kaverisuhde (ei kuulemma ole jaksanut panostaa romanttiseen puoleen uupumuksensa takia.) sanoi kuitenkin, että haluaisi selvittää asiat ja olla onnellisina elämämme loppuun asti yhdessä. Aika ristiriitaisia signaaleja mielestäni. Pitääkö hän minua vain kaverina? Rakastaako vain ystävänä vai kumppanina?
Ollaan oltu aina päivittäin aktiivisesti yhteydessä ja jo nyt, päivä erossa olon jälkeen tuntuu mahdottomalta. Haluaisin vain ottaa häneen yhteyttä mutta EI, en tee sitä, koska tiedän, että oma miettimistauko tekisi hyvää meille molemmille.
Pelkään kuitenkin, jos tämä tauko venyy pidemmälle ja vaikka muutaman viikon päästä ei olisi hänestä kuulunut mitään (sovimme, että tauon kesto on määrittelemätön.) Onneksi mieheni pääsee pian puhumaan psykologin kanssa uupumuksestaan.
Miten tälläisessä tilanteessa pitäisi toimia? Olen todella ahdistunut ja tuntuu, että en pysy järjissäni kun on niin kova pelko jos mies sanookin, ettei hänellä ole riittävästi energiaa parisuhteelle koska pitää hoitaa itsensä kuntoon. Tuntuu että sekoan kun on niin hirveä pelko ja ikävä. Pelottaa että hän vain unohtaa minut tai on paljon onnellisempi ilman minua.
Ainiin, vielä lisätietoa: mieheni on todella todella herkkä ja ailahtelevainen, hänen mielensä järkkyy jo pienistä vastoinkäymisistä. Olen itsekin melko herkkä enkä tiedä, tuleeko suhde toimimaan kun molemmat näin herkkiä. Ollaan tosi nuoria, molemmat 20v.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Sun ei pidä nyt jättää häntä yksin, voi olla viimeinen kerta kun näet hänet. Menkää yhdessä hakemaan apua, se on rakkauden suurin osoitus ja merkitys!
Vaikeaa olla jättämättä häntä yksin, kun hän sanoo tarvitsevansa omaa aikaa ja tilaa. Tiedän, että muutama hänen ystävänsä, serkkunsa sekä hänen äitinsä tietää tilanteesta. Mies sanoi eilen, että tänään hänen pitäisi saada tietää soiton välityksellä milloin psykologiaika on. Sanoi tämän päivän aikana tiedottavansa minua siitä. Saa nähdä kuuluuko hänestä mitään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet läheisriipuvainen. Elä omaa elämää.
En koe olevani läheisriippuvainen, sillä olen koko elämäni pärjännyt yksin aikamoisen hyvin. Tämä on ensimmäinen romanttinen suhteeni.
Mielestäni ei ole mikään ihme, että toista on ihan järkyttävä ikävä, varsinkin jos toista rakastaa ja tykkää yhteiselosta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet läheisriipuvainen. Elä omaa elämää.
En koe olevani läheisriippuvainen, sillä olen koko elämäni pärjännyt yksin aikamoisen hyvin. Tämä on ensimmäinen romanttinen suhteeni.
Mielestäni ei ole mikään ihme, että toista on ihan järkyttävä ikävä, varsinkin jos toista rakastaa ja tykkää yhteiselosta.
Ap
Mutta rakastaako myös toinen sinua? Vai onko tämä vain kuvitelmasi?
Laita viestiä, ja kerro että ikävöit häntä
Mutta rakastaako myös toinen sinua? Vai onko tämä vain kuvitelmasi?[/quote]
Nokun en tiedä. Miehen tunteet on niin sekaisin, ettei häneltä selvää vastausta saa. Mistä sen tietää, että rakastaako toinen?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Laita viestiä, ja kerro että ikävöit häntä
Muuten kyllä, mutta sovittiin, että otetaan yhteyttä vasta kun ollaan jonkin aikaa erossa oltu. Yhteydenotto tulee aika varmasti miehen puolelta, sillä haluan hänelle antaa aikaa olla rauhassa enkä painostaa. Sovittiin, että tauon aikana ollaan yhteyksissä vain ”hätätilanteissa”.
Ap
Aika radikaalia, jos ei viestiäkään laiteta puolin ja toisin, edes niin että tietäis toisella olevan kaikki ok, ettei tarttis miettiä ja murehtia..
En tiedä, itse ehkä jäisin miettimään, että miksi parisuhde on laitettava tauolle, jos on muuten vaikeaa. Siis kaikki kommunikaatiokin. Eikö parisuhteen ole tarkoitus olla kohottava tekijä elämässä, ja kumppanin tuki vaikeissa elämäntilanteissa?
Eli ikävä kyllä vastaavassa tilanteessa saattaisin päätellä, että taukoa haluava haluaa eroon parisuhteesta, ja käyttää muita ongelmia tekosyynä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, itse ehkä jäisin miettimään, että miksi parisuhde on laitettava tauolle, jos on muuten vaikeaa. Siis kaikki kommunikaatiokin. Eikö parisuhteen ole tarkoitus olla kohottava tekijä elämässä, ja kumppanin tuki vaikeissa elämäntilanteissa?
Eli ikävä kyllä vastaavassa tilanteessa saattaisin päätellä, että taukoa haluava haluaa eroon parisuhteesta, ja käyttää muita ongelmia tekosyynä.
En itse ehkä uskoisi näin. Jos on oikeasti todella uupunut ja masentunut, niin ei jaksa hirveästi olla yhtään kenenkään kanssa. Mieheni usein sulkeutuu tälläisessä olotilassa ollessaan. Ei myöskään kuulemma halua liikaa kuormittaa minua omilla ongelmillaan.
Antoi minulle myös hupparinsa ja sanoi, että voin pitää sitä päällä jos tulee häntä ikävä. Miksi hän näin tekisi jos haluaisi erota? Kertoi vielä ennen lähtöään rakastavansa minua todella paljon ja antoi monta suudelmaakin :(
Ap
Minulla on kokemus tuollaisesta parisuhteesta, että toinen ei jaksa parisuhdetta, koska omat ongelmat vievät voimat. Mutta kyllä se oli sitten ero. Ei tuollaiseen suhteeseen voi jäädä roikkumaan ja odottamaan, milloin toinen on valmis. Koska siihen saattaa mennä vuosia, että toinen on tervehtynyt.
Vierailija kirjoitti:
Aika radikaalia, jos ei viestiäkään laiteta puolin ja toisin, edes niin että tietäis toisella olevan kaikki ok, ettei tarttis miettiä ja murehtia..
Sovittiin, että välillä voi esim kysyä että ”miten menee” jos haluaa. Itse en ainakaa vielä halua, koska en halua vaikuttaa takertuvalta. Täähän on vasta eka päivä kun ollaan erossa, eilen siis nähtiin viimeksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokemus tuollaisesta parisuhteesta, että toinen ei jaksa parisuhdetta, koska omat ongelmat vievät voimat. Mutta kyllä se oli sitten ero. Ei tuollaiseen suhteeseen voi jäädä roikkumaan ja odottamaan, milloin toinen on valmis. Koska siihen saattaa mennä vuosia, että toinen on tervehtynyt.
Miksi sitten hän ei halunnut sinua tukemaan? Ongelmistahan voisi selvitä myös yhdessä.
Ja itse olen päättänyt, etten ala kauaa odottelemaan. Jos miehestä ei kuulu YHTÄÄN mitään vaikka parin viikon sisään, niin ehdotan sitten tapaamista ja otan itse eron.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Romantiikka suhteessamme tarkoittaa sitä, että ollaan toistemme lähellä henkisesti ja fyysisesti. Tehdään romanttisia asioita, kuten mennään iltakävelylle kaupunkiin tai katsotaan vaan sylikkäin elokuvaa.
Ap
Hän on siis liian uupunut viettämään aikaa sinun kanssasi. Pelkkä kaveri ei halua olla, eikä muunlaista suhdetta jaksa.
"Hän sanoi, että välille ovat hetken tuntuneet siltä, että kyseessä olisi kaverisuhde (ei kuulemma ole jaksanut panostaa romanttiseen puoleen uupumuksensa takia.) sanoi kuitenkin, että haluaisi selvittää asiat ja olla onnellisina elämämme loppuun asti yhdessä. Aika ristiriitaisia signaaleja mielestäni. Pitääkö hän minua vain kaverina? Rakastaako vain ystävänä vai kumppanina?"
Te olette 20-vuotiaita. Jommankumman olisi nyt osattava sanoa ääneen se, miten asiat ovat: suhteenne on nyt polttanut itsensä loppuun, ja on aika lähteä eri poluille. Poikaystäväsi ei sitä näemmä halua sanoa - riitojen ja itkuntyrskeen pelossa ilmeisesti - joten pelasta sinä itsesi omin voimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokemus tuollaisesta parisuhteesta, että toinen ei jaksa parisuhdetta, koska omat ongelmat vievät voimat. Mutta kyllä se oli sitten ero. Ei tuollaiseen suhteeseen voi jäädä roikkumaan ja odottamaan, milloin toinen on valmis. Koska siihen saattaa mennä vuosia, että toinen on tervehtynyt.
Miksi sitten hän ei halunnut sinua tukemaan? Ongelmistahan voisi selvitä myös yhdessä.
Ja itse olen päättänyt, etten ala kauaa odottelemaan. Jos miehestä ei kuulu YHTÄÄN mitään vaikka parin viikon sisään, niin ehdotan sitten tapaamista ja otan itse eron.
Ap
Ei hän jaksanut nähdä minua. En minä saa mitään irti parisuhteesta, jos ei nähdä. Ei sellainen ole edes mikään parisuhde. Minä tarvitsen läheisyyttä ja lämpöä, mutta kun hän ei kyennyt sitä antamaan, niin ei siinä ollut muuta vaihtoehtoa kuin ero. Ei se niin voi mennä, että toinen vain sanelee ehdot parisuhteelle. Kyllä minullakin on oikeus haluta sellaista parisuhdetta, jota minä haluan. Joten ap sinulle voin sanoa myös samoin. Miehesi ei voi sanella sitä mitä sinä saat ja mitä sinä et saa tehdä.
Tuo kuulostaa siltä, että ero on lopulta tulossa, roikotatte molemmat toisianne 'löysässä hirressä' kun ette osaa erota. Nuo tauot on aina ihan yhtä soopaa. Erotkaa ja opetelkaa elämään itsenäisesti, jos vuoden kahden päästä löydätte takaisin yhteen niin silloin aloitatte puhtaalta pöydältä. Voi myös olla että molemmat tapaatte uuden kumppanin ja huomaatte, kuinka paljon parempi se uusi kumppani onkaan.
Poikaparka. Yrittää rimpuilla vapaalle jalalle, mutta ei halua käydä läpi sitä kaikkea vinkumista, valitusta, kyynelehtimistä, lupailua, vetoamista, kiristämistä ja suoranaista parkumista, mikä suhteen yksipuoliseen päättämiseen useimmiten kuuluu.
Voin kuvitella, miten hän on kiusaannuksissaan antanut hupparinsa unirievuksi. Suudelmien antaminen on ollut nuorukaiselle sentään helpompaa. Niitä hän kyllä saanee jo muualtakin, vaikka ap yrittää sitä ajatusta vielä torjua.
Erossa ja yksinäisyydessä olo selkeyttää teidän kummankin ajatuksia. Mistä sen tietää, hänelle voi tulla niin hirveä ikävä sinua, että siitä ymmärtää todella rakastavansa sinua.
Anna tälle tunteelle mahdollisuus. Hänen ei tule sinua ikävä, jos koko ajan otat yhteyttä. Ei saa tupata eikä tyrkyttäytyä.
Tästä tulee vielä hienoa ja hyvää teidän suhteelle. Tämä on kasvun paikka ja tämän jälkeen suhteenne on paljon entistä vahvempi.
Vierailija kirjoitti:
Mutta rakastaako myös toinen sinua? Vai onko tämä vain kuvitelmasi?
Nokun en tiedä. Miehen tunteet on niin sekaisin, ettei häneltä selvää vastausta saa. Mistä sen tietää, että rakastaako toinen?
Ap
No siitä, että onko hän tukenasi. Kannustaako hän sinua. Ilahtuuko hän menestyksestäsi. Oletko parempi ihminen hänen kanssaan vai pitääkö sinun pidätellä itseäsi jotenkin. Pitääkö hän huolen fyysisistä tarpeistasi. Haluaako hän kuulla, miten päiväsi on mennyt. Oletko sinä hänen mielestäsi hauska, fiksu tms. henkistä. Keskusteletteko asioista.
Ap, olet läheisriipuvainen. Elä omaa elämää.