Miksi uudet suomalaiset elokuvat on niin huonoja?
Esimerkkinä uusista surkeista vaikkapa Pohjolan satoa ja Odotus.. Ihan järjettömän huonoja elokuvia molemmat. Elokuvissa käynti maksaa nykyään 15 euroa. Kuka haluaa maksaa tuollaisesta paskasta 15 euroa? Aku Hirviniemikin tuntuu olevan nykyään joka elokuvassa. En voisi keksiä huonompaa valintaa näyttelijäksi elokuvaan. Sanoisin suomalaiselle elokuvalle arvosanaksi 2/5. Ilmaiseksi voisin mennä noita katsomaan jos ei satu olemaansamaan aikaan mitään muuta tekemistä.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on joku muu seikka kuin budjetti. Pienelläkin budjetillä voidaan tehdä hyviä elokuvia, jos on ammattilaiset asialla. Pitää vaan olla näkemystä ja mielenkiintoinen tarina ja hyvät näyttelijät.
Ei pienellä budjetilla makseta ammattilaisten palkkoja.
Kyllä pienellä budjetilla voi hyvän elokuvan tehdä. Oikeastaan nykyinen huonous lienee siinä, että koetetaan tehdä jotain suurta ja kaupallista, mutta itse juonet on useimmiten jotain älyttömän kaukaa haettuja. Yleensä tekijöitten pitäisi tuntea aihe, tai ehkä ne on vaan niin vierottuneet kaikesta, kuten tämän päivän ihmiset kuulemma on.
Perushyvä juoni ja osuvat näyttelijät on kuitenkin se mikä lopulta sytyttää kiinnostuksen, tai päinvastoin : sammuttaa sen täysin. Minulla kävi jo vuosikausia sitten niin tämän moderniksi muuttuneen suomalaisen elokuvan kanssa. Erikoisuuden liiallinen tavoittelu, liika kaupallinen yrittäminen sillä, ja ehkä sellainen menestyksen ja "amerikkalaisuuden" matkiminen tekemisessä on ne mitkä vie kiinnostuksen pois sellaisistakin aiheista, jotka muutoin voisivat ollakin kiinnostavia jopa ...
Elokuvat on turhia. Niiden tekemisen voi lopettaa. Sitte vasta jos on hyvä, sen voi tehdä, ei muuten.
Aina vähintään yksi Putosnaama ja elokuva on joko jatkuvaa ilottelua ja "hauskoja" alapäähän keskittyviä vitsejä tai sitten elokuva on tosi synkkää, rankkaa ja masentavaa. Nämä kaksi kun yhdistää, voisi kuvailla suurimman osan Suomen elokuvista, jotka on tulleet tässä 10 vuoden sisään.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen elokuva tiivistettynä: sanotaan v***u ja näytetään naisen tissit. Elokuvat voisi typistää 10 s mittaisiksi edellä mainituilla elementeillä, niin ei tarvitsisi käyttää aikaansa tuntien istumiseen.
Tämä on niin totta! Siihen vielä joku kiusallinen seksijyystö päälle.
Täällä ei yksinkertaisesti arvosteta elokuvaa taiteena. Ei uskalleta ottaa riskejä, koska rahaa on niin vähän. Siksi elokuvasäätiön tuet menee aina näille iänikuisille louhimiehille.
Jos Suomessa haluaa opiskella elokuvaohjaajaksi, tarjolla on tasan kaksi paikkaa per vuosi koko maassa. Onko ihmekään, että noin pienellä haavilla ei pahemmin läpimurtoja löydy? Vuosikymmeniä täällä on heitetty lahjakkuuksia hukkaan.
Suomesta alkaa tulemaan hyviä elokuvia heti, kun alaan aletaan panostamaan. Temosen tekeleitä sinänsä en arvosta, mutta sitä kyllä, että hän puskee leffaa ulos harva se vuosi ILMAN elokuvasäätiön tukea. Se on aikamoinen saavutus tässä maassa.
Suomalaisissa elokuvissa näkyy aina tissejä, pimpsoja ja yleensä joku mieskin löntystelee heppi heiluen. Tällaista paljastelua ei ulkomaalaisissa leffoissa ole. Suomalaisten ohjaajien mielestä tuollainen vilauttelu on ilmeisesti hienoa.
Elokuvien tulee tuotantotukea saadakseen täyttää intersektionaaliset vaatimukset, mikä rajoittaa merkittävästi niiden taiteellista vapautta ja siten kaupallista menestystä.
Vierailija kirjoitti:
Ne eivät ole huonoja vain sen takia, jos ne eivät Vauva palstalaisia miellytä.
Tämän palstan käsityskyky hyvästä elokuvasta eroaa totaalisesta siitä, mitä muut yleensä ajattelevat uusista elokuvista.
Ja saa olla tyytyväinen, että Suomessa yleensä enää edes tehdään elokuvia.
Että niille löytyy rahoittajia ja niihin saadaan hyviä näyttelijöitä.
Jos kotimaisia elokuvia ei tehtäisi, oltaisiin kokonaan ulkomaisen elokuvien varassa.
Ja oma kulttuuri ja tämän ajan kuvaukset eivät jäisi mitenkään tallennettuina historiaan.
Ai, hyviä näyttelijöitä? -EI.
Ryyppääminen? -EI
Nusaaminen?-Ei
Paljaan ahterin näyttäminen? -Ei
Tissien näyttäminen? -Ei
On sulla kumma käsitys ajastamme ja kulttuuristamme, suomalaiset juo ja *naiskentelee ympäriinsä, paljaat ahterit vilkkuen... kohtauksissa noi samat akit,jannet,samit, oikein kuoliaaksinaurattajat. Ei. Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa suomalaisia elokuvia/sarjoja/samoja naamoja edes katsoa? Ja vielä maksaisi leffateatterille moisesta "huvista".
Kotonakaan ei telkkarista voi katsoa, kun puheesta ei saa mitään selvää. Ihme muminaa, minkä vielä taustamusiikki peittää, eli äänen voimistaminenkaan ei auta, eikä iltamyöhäisellä kehtaa "huudattaa".
Luulisi, että edes äänentoisto (onko oikea termi) olisi kunnossa.
Tuossakin on kyse ihan rahan puutteesta. Äänen jälkikäsittely on aikaavievää työtä, johon suomalaisilla tuotantoyhtiöillä ei yleensä ole varaa. Eivät ne näyttelijät siis mumise sen enempää kuin muuallakaan, sitä elokuvan ääntä vaan ei kuvauksen jälkeen käsitellä yhtä hyvin kuin isommissa tuotannoissa.
Esimerkiksi laulua sisältävien lastenelokuvien laulut sen sijaan usein kaatuvat näyttelijöiden osaamattomuuteen laulajina. Vaikkapa Disneyn tuotannoissahan käytetään näyttelijöitä, jotka ovat pienestä pitäen saaneet koulutuksen nimenomaan musikaalielokuvia silmällä pitäen sekä (ääni)näyttelyyn että lauluun. Suomessa tällaisia ei liiemmin ole.
Kyllä niillä rahaa olisi, mutta kyse on priorisoinnista. Moni ohjaaja keskittyy ”kansainväliseltä” näyttävään kuvaan ja unohtaa, että ääni on yhtä tärkeä kuin kuva (ellei jopa tärkeämpi).
Vanhempi miespuoleinen pervopera käsikirjoittajana lähes kaikissa. Se on se saamaton keskivartalolihava, jonka ainoa aktiviteetti on p ornon katselu ja mielikuvitus sekä huumorintaju ovat edelleen teinin tasolla. Suomessa on oikeasti kaikenikäisiä mies- ja naiskäsikirjoittajia, joiden tarinat eivät pääse valkokankaalle, koska elokuva-alalla on tämä hyvävelisysteemi, jossa myös roolit jaetaan samoille.
En viitsi mennä edes siihen, kuinka rooleja edelleen saa näyttelijät joilla on esim s..aalisesta ahdistelusta tuomio, koska he ovat hyväveliverkostossa jossa normaali moraali ei päde.
Vierailija kirjoitti:
Musta Mannerheim tulee mieleen jotenkin tässä kohtaa vaikka se on jo varmaan 10 vuotta sitten tehty...
Mannerheim kuolikin jo 70 vuotta sitten, eikö siitä nyt jo voisi päästää irti? Hädin tuskin suomea osasi puhua, Sveitsissä kuoli ja Venäjällä sai sotilaskoulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset elokuvat ovat huonoja ja ympätty täyteen turhia seksikohtauksia.
Missä elokuvissa niitä seksikohtauksia oikein on? Odotuksessa joo, mutta missä muissa? Oma mielikuvani on se, että seksi on suomalaisissa elokuvissa nykyään ns. kielletty aihe, koska se tekisi naisista objekteja.
Kommenteista huomaa, ettei osa ole nähnyt suomalaisia elokuvia yli 10 vuoteen. Laatuakin löytyy, mutta siitähän ei voi mitään tietää, jos omat kokemukset suomalaisista elokuvista on sieltä jostain vuodelta 2003. Oikeasti suomalainen elokuva on kehittynyt tosi paljon viime vuosina.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän soisin tummia miehiä suomalaisiin elokuviin, samoin kuin monissa mainoksissa jossa tumma mies ja kantisnainen ovat rakastavaisia
Omituinen moccakullin rakastaja. ☝🏼
Alkuperäinen Tuntematon sotilas on hyvä elokuva. Dialogi tuossa elokuvassa on briljanttia ja on saatu siirrettyä uskottavasti valkokankaalle. Siinä nimenomaan uskoo joka sanan, minkä kukin näyttelijä lausuu, eli se tuntuu ihan oikealta elämältä, eikä siltä että joku latelee jotain ulkoaopeteltuja repliikkejä. Kyseisessä elokuvassa näyttelijät osaavat välittää katselijoille tunteita. Oikeaa pelkoa, oikeaa v*itutusta, oikeaa suuttumista ja oikeaa itsensä ylittämistä. Miksi tuon tekeminen oli Edwin laineelle niin helppoa, että hän oli aivan kuin syntynyt elokuvaohjaajaksi? Miksei nykyään vaan pystytä samaan?
Ehkä Edwin Laine jalosti Tuntemattomassa sotilaassa huippuunsa sen, mikä Sven Tuuvassa oli jo hyvin hahmoteltu. Itseasiassa Sven Tuuvassa ja Tuntemattomassa sotilaassa on paljon samaa ja niissä draaman kaarikin on samankaltainen.
Odotellaan tämä ajan suomalaista vastinetta Edwin Laineelle. Josko se neula löytyisi heinäsuovasta.
Hetki lyö -elokuva on asiaa jonka äärellä paskaisinkin nenästään sisältöjä kaivava sohvapökäle saa tuntea olevansa oman elämänsä hetkessä kivasti katsomassamassa.
Televisiossa voit aina valita tekstityksen kaikille suomalaisille ohjelmille myös.
Se on nimenomaan kaikkiin ohjelmiin sisäänrakennettu mahdollisuus, kuulovammaisia varten.
Käytän sitä itse usein, kun myöhään illalla katson telkkaria ja muut nukkuu.