Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun kaikki menee pieleen eikä ole ketään kenelle siitä voisi puhua?
04.04.2022 |
Töissä on liikaa duunia enkä pysty millään tekemään kaikkea. Esimies on vielä pahemmassa purjeessa. Määräaikainen työsopimus vielä vuoden voimassa, mutta firmalta tod näk loppuu rahat, joten tuskin ne mun sopimusta sitten enää uusii.
Kotona sain just kaikki velat maksettua, mutta rahat hupenee silti käsistä. Eniten niitä hupenee aikuisen opiskelijalapsen elatukseen , ja olen selvästi epäonnistunut siinä suhteessa kun sitä rahaa menee niin kauheasti ja olen liian kiltti ollakseni antamatta. Sama puoliso on työtön ja itse asiassa myös alkoholisti: se juo aina ja aina liikaa. Kännissäkin se on kyllä kiltti, mutta silti hirvittää mitä se terveydelleen tekee.
Oma terveys myös huolettaa: nukun huonosti, niveliin sattuu, iho kuivuu. Tulen aloitekyvyttömäksi ja joudun pakottamaan itseni ajattelemaan. En haluaisi muuta kuin nukkua. Aamuisin tuntuu siltä, ettei uskalla herätä. Hiivatin joukkomurhakuvat hirvittävät ja ajatuksissa on vaan että vielä se sota tännekin tulee ja se on pojan menoa se.
En voi puhua kenellekään, koska se töissä että kotona olen se, jonka tehtävä on kantaa kaikki murheet ja järjestää kaikki asiat. Omaa äitiä on jo suojeltava murheilta, esimies on vielä pahemmassa purjeessa, ystäviä ei ole.
Onko psykologista apua? Missä voisi saada apua?
Kommentit (24)
Saisko mies töitä ja lopetettua juomisen. Viina on kallista ja vie paljon rahaa. Tulevia ei nyt tarvitse ajatella. Olet kuitenkin tähän saakka pärjännyt hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elä tässä hetkessä ja päivässä, murehtimella ei asiat maailmasta lopu. Kannattaa murehtia ja itkeä vasta sitten kun sen hetki on, muuten saattaa murehtimenin mennä hukkaan, jos ikävät asiat eivät toteudu ja siitä sitten uusia seikkailua kohti.
Kukaan ei meille ole luvannut jatkuvaa iloa, riemua ja onnen hetkiä, vaan elämään kuuluu myös ylämäet, jotka vie voimat, mutta onneksi sateen jälkeen tulee aina pouta.
Etkä ole murheitesi kanssa yksin. Voimia.
Mitä? Aivan kuin olisin itse kirjoittanut tämän. Näin lohdutan itseäni ja muita.
Elä tässä hetkessä ja päivässä, murehtimella ei asiat maailmasta lopu. Kannattaa murehtia ja itkeä vasta sitten kun sen hetki on, muuten saattaa murehtimenin mennä hukkaan, jos ikävät asiat eivät toteudu ja siitä sitten uusia seikkailua kohti.
Kukaan ei meille ole luvannut jatkuvaa iloa, riemua ja onnen hetkiä, vaan elämään kuuluu myös ylämäet, jotka vie voimat, mutta onneksi sateen jälkeen tulee aina pouta.
Etkä ole murheitesi kanssa yksin. Voimia.