Ero viisikymppisenä - loppuelämä yksin?

55 v. tärppäs hyvin

No et varmasti jää yksin! Tsemppiä!

Jos et halua jäädä yksin, ala aktiivisesti ottamaan kontaktia ihmisiin. Mitä useampaan tutustut, sitä todennäköisemmin rakastut.

Kelpaako nuorempi mies, esim. 10-15v nuorempi?

Mitä olen omaa tuttavapiiriäni katsonut niin ongelma ei niinkään ole se ettei n. viisikymppisiä sinkkumiehiä olisi, vaan se ettei kysyntä ja tarjonta oikein kohtaa.

Minulla on 50+ kavereita jotka ovat oikeasti todella aiheellisesti vaativia - fiksuja, kivannäköisiä, urallaan menestyviä, lapset jo sen verran isoja ettei niitä tarvitse koko ajan hyysätä, ei tarvetta elättäjälle jne. Taakse jätetty avioliitto on täynnä asioita joista tulee "ei ainakaan tätä enää ikinä" -lista. Vastaavasti niillä miehillä on omat listansa, joskin luultavasti aivan eri aiheista kuin näillä naisilla, ja kun molemmat osapuolet alkavat olla niin vaativaisia niin vaaditaan todella paljon tuuria että vakka löytää kantensa.

Olen itse lähtenyt nyt siitä että mieluummin olen yksin kuin senkaltaisessa suhteessa kuin mitä avioliittoni oli. On vähän masentavaa että se kestää ehkä ikuisesti, mutta silti parempi yksin kuin huonossa suhteessa.

Ja täällä olisi yksi hyväpalkkainen viisikymppinen mies, joka tietää jäävänsä muutamassa vuodessa leskeksi vaimon sairauden takia. Luultavasti pääsen lopusta helpommin ylitse kuin moni muu, koska se ei tule äkisti ja yllättäen.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 10:45"][quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 09:44"]

Mutta missä ja minkälaisessa tilanteessa viisikymppinen voisi miehiä tavat? Tinderiin en lähde ja baareissa käy vain nuoria. Työpaikkakin on naisvaltainen.

[/quote]

Joku uusi harrastus? Golf, ampuminen, keilaus, kalastus....
[/quote]

Shakki. Jostain syystä melkein kaikki shakkifriikit ovat miehiä, ja ovat taatusti keskimääräistä fiksumpia.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 14:05"]

Ja täällä olisi yksi hyväpalkkainen viisikymppinen mies, joka tietää jäävänsä muutamassa vuodessa leskeksi vaimon sairauden takia. Luultavasti pääsen lopusta helpommin ylitse kuin moni muu, koska se ei tule äkisti ja yllättäen.

[/quote]

Onpa surullista, voimia sinulle ja vaimollesi. 

Pelko pois, et todellakaan jää yksin. Työkavereistani (suurin osa yli 50-vuotiaita) on eronnut ja heillä vasta vientiä on. Miesystävät vaihtuvat tiheään ja vika ei ole siinä, että miehet vaihtaisivat naisia lennossa, vaan ihan siinä, että ystäväni ovat kranttuja. Pienikin vika miehessä, niin heti mies lempataan, vaikka muuten olisi kuinka kiva tapaus. 

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 21:55"]

Voiko viisikymppisenä enää löytää uutta suhdetta eron jälkeen? Vai olenko loppuikäni yksin, kun lapsetkin muuttavat pois? 

Olen ikäisekseni nuorekas, hoikka ja urheilullinen. Muutama juonne kasvoilla, mutta hiukset pitkät ja kiiltävät. Huolehdin ulkonäöstäni ja tykkään pukeutua muodikkaasti. Minulla on myös paljon ystäviä, joiden kanssa reissaan ja käyn keikoilla ja teatterissa ja missä milloinkin. Tuntuu vaan, että vastakkaisen sukupuolen lähestyminen on jotenkin vaikeaa. 

[/quote]

http://treffit.suomi24.fi/search?os=0&ct=72&g[]=f&mia=50&mxa=60&so[]=1&sr=user_last_login+desc&fp=1

Katso mitä tuollaki on, jos minkälaista "nuorekasta" kottaraista hyvä etteivät itseään 18v neitsyinä mainosta, suurimmalla osaa hirveä meno päällä kuin 12 kesäisellä pissiksellä.

Älä tuollaiseen sorru.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 13:49"]

Miksi sinulla ap on noin kova tarve kehua itseäsi? Erityisesti kehut ulkonäköäsi monin eri tavoin.

Olet siis pinnallinen. Vain ulkonäkö merkkaa? Jos näin on, sinulle on myös tarjolla miehiä, joille merkkaa vain ulkonäkö.

[/quote]

no nuo ulkonäköseikat nyt vaan on aika tärkeitä parisuhdemarkkinoilla. Vaikka joku muuta väittääkin. Se on se ensimmäinen asia jota kasvokain kohdatessa arvioidaan. Eri juttu sitten nuo nettitreffit.

"Olen ikäisekseni nuorekas....." ja plaaplaplaa. Tuo jo kertoo että olet lähinnä säälittävän pinnallinen ja jäät yksin. Sori mutta vaikka mitä nuorekasta ja mahdollisimman rypytöntä kuvaa yrität itsestäsi antaa niin muut vaan näkee sut edelleen sinä viisikymppisenä jolla on kriisi koska opn parhaat päivänsä nähnyt. Laita vaikka lehteen ilmoitusta. 

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 22:02"]

Kelpaako nuorempi mies, esim. 10-15v nuorempi?

[/quote]

Viisikymppisenä ei enää ole niin paljon merkitystä, onko mies kymmenen vuotta nuorempi. Vireästä ja nuorekkaasta viisikymppisestä naisesta ja nelikymppisestä miehestä muodostuu hyvinkin tasavertainen pariskunta. Näitä on nähty ihan lähipiirissä. Varsinkin jos molemmilla on jo lapset tehty aiemmassa suhteessa.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 08:54"]

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 22:02"]

Kelpaako nuorempi mies, esim. 10-15v nuorempi?

[/quote]

Tätä on pakko kompata. Ap:n kannattaakin tähyillä ennemmin nelikymppisiä kuin ikäisiään tai vanhempia. Viisikymppiset miehet ovat usein jo ihan pappoja verrattuna ikäisiinsä naisiin.

Viisikymppisenä ei enää ole niin paljon merkitystä, onko mies kymmenen vuotta nuorempi. Vireästä ja nuorekkaasta viisikymppisestä naisesta ja nelikymppisestä miehestä muodostuu hyvinkin tasavertainen pariskunta. Näitä on nähty ihan lähipiirissä. Varsinkin jos molemmilla on jo lapset tehty aiemmassa suhteessa.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 14:09"][quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 14:05"]

Ja täällä olisi yksi hyväpalkkainen viisikymppinen mies, joka tietää jäävänsä muutamassa vuodessa leskeksi vaimon sairauden takia. Luultavasti pääsen lopusta helpommin ylitse kuin moni muu, koska se ei tule äkisti ja yllättäen.

[/quote]

Onpa surullista, voimia sinulle ja vaimollesi. 
[/quote]
Kyllä se tulee sittenkin äkkiä vaikka sitä osaa odottaa. Kokemusta on.

Lämmin sydän ja hyvä luonne merkitsevät eniten miehelle

Mun 60+ työkaverini meni juuri pari viikkoa sitten kihloihin:)

Ja serkkuni, 75 v, löysi pari vuotta sitten vanhan heilansa 60-luvulta, ja seurustelevat nyt tiiviisti.

Jotkut löytää kumppanin vaikka satavuotiaana, jotkut ei koskaan. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään. En löytänyt kolmekymppisenäkään, vaikka olin kivannäköinen hoikka ja hyvä koulutuskin taskussa. Ei vaan tärpännyt. Eräs treffimies totesi treffeillämme silloin, kun olin kolmekymppinen, että 40 vuoden kuluttua tällä asialla ei ole enää niin suurta merkitystä meille kummallekaan ja sitä kohti vuodet lujaa kulkevat... 

Mutta missä ja minkälaisessa tilanteessa viisikymppinen voisi miehiä tavat? Tinderiin en lähde ja baareissa käy vain nuoria. Työpaikkakin on naisvaltainen.

Isäni erosi kun oli 50v ja "tapasi uudestaan" nuoruuden rakkautensa (kenen kanssa oli jotain vispilän kauppaa ollut ennen äitiäni) ja ovat nykyään naimisissa. Mun mielestä jotenki tosi suloista ja isäni on onnellisempi kuin ikinä :) Hei kaikki tutut jotka nyt tästä tunnisti.