Lue keskustelun säännöt.
Siskopuoli vaatii isältä perintöä - mitähän tuolle sanoisi?
24.09.2015 |
Isäni kuoli äskettäin. Hän oli pienituloinen eläkeläinen. Sekä minä ja pikkusiskoni olemme kirjallisesti ilmoittaneet, ettei meillä ole mitään vaateita perinnön suhteen. Näin ollen isämme leski saa sen, mitä isältä jäi. Eli asunnon irtain ja isän pankkitili, jolla perunkirjoittajan mukaan pienehkö summa rahaa. Isän leski ei siis ole äitimme.
Isosisko (siis siskopuoli), jolla on eri isä kuin minulla ja pikkusiskolla on nyt vaatimassa omaa osuuttaan perinnöstä (jota ei siis kummemmin edes ole), koska se "kuuluu hänelle" ja hänellä on siihen "oikeus." Hän vaatii jopa kodin irtaimiston arviointia ja osaa isän tavaroiden mm. tietokoneen, autonromun, kalastusvälineiden ym. myyntiä, jotta hän saisi niistä perintöä. Haukkui minut äsken pystyyn, koska olen kuulemma pakottanut pikkusiskoni allekirjoittamaan paperin, jonka mukaan hänellä ei ole vaateita.
Isäni on aikanaan tunnustanut siskopuolen omakseen ja elättänyt hänet omanaan. Mutta kun tämä siskopuoli sai noin 20 v tietää, ettei isäni olekaan tämän biologinen isä, hän hylkäsi isämme. Tähän kuuluu myös sellainen kuvio, että tämä siskopuoli liittyi Jehovan Todistajiin noihin aikoihin. Ei ollut yli 30 v kertaakaan soittanut tai kirjoittanut isälle.
Siis onko tuo siskopuoli nyt seonnut ihan täydellisesti? Vaikka hänellä olisikin laillinen oikeus perintöön, niin ei ainakaan moraalisesti.
Mitä olette mieltä?
Kommentit (31)
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 16:47"]eli isosiskosi ei ole rintaperillinen eikä mitenkään siis oikeudessa saamapuolella jos todistetaan ettei isäsi ole hänen isänsä
[/quote]
No onhan saamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 16:25"][quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 16:17"]
Teette perinnönjaon ja annatte siskolle sen 1/3 pankkitilin rahoista mikä hänelle kuuluu, lesken kodin irtaimisto jää hänelle. Isänne kun halusi tunnustaa siskonne lapsekseen, kunnioittakaa sitä.
[/quote]
Eihän tuo 1/3 pankkitilistä riitä mihinkään! Lain mukaan siskolle kuuluu todennäköisesti paljon enemmän.
[/quote]kuolinpesän velat ja varallisuus pitää selvittää
Tyypillistä että riitaiset ajat jakavat perintöä ihan ennen aikojaan
Adoptoidulla lapsella on sama perintöoikeus kuin biologisella lapsella. Laissa kaikki adoptoidut ja biologiset lapset ovat perinnön suhteen samalla viivalla, siellä ei huomioida moraalisia seikkoja. Jos vainajalla oli asunto, leskellä on oikeus jatkaa siinä asumista. Jokaisella lapsella on kuitenkin oikeus vaatia pesän jakoa lesken asuntoa ja sen irtaimistoa lukuunottamatta. Ap ei voi estää siskopuolen vaatimusta.
Ymmärtääkseni tuohon aikaan ei lasta edes tarvinnut tunnustaa, jos lapsi syntyi avioliitossa, vai kuinka? Mitenhän nykyään lienee, en tiedä.
Ei ole siis kyse adoptiosta.
Eikä meillä ole mitään riitaa perinnöstä. Minä ja pikkusiskoni ei haluta perintöä. Meidän puolesta leski pitäköön sen vähän, mitä isältä jäi. Isäni on ollut kolmesti naimisissa, tätä joku kysyi. Ei kai se vaikuta mihinkään? Lapsia on vain me kolme isän ensimmäisestä avioliitosta.
Hämmästyttää vaan siskopuoleni aggressiivisuus tässä asiassa. Huusi ja rähjäsi minulle "oikeuksistaan." Jos kerta on perinnön perään, niin laittaisi sitten vaan paperit vetämään.
Siksi tuosta Jehovan Todistajuudesta mainitsin, koska se johti siihen, että siskopuoli pani välit poikki isän kanssa. On se kyllä minusta kummallista, ettei ole isän kanssa missään tekemmisissä, mutta sitten kyllä ollaan heti perintöä kärkkymässä kuoleman jälkeen.
ap
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 16:09"]
Tuollaisiahan ne Jehovan todistajat ovat.
[/quote]
Jehovien ahneus perintöjen äärellä on suorastaan legendaarista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 16:50"]
Onko siis taustalla perheen sisäistä adoptiota?
[/quote]
Äiti odotti toisen miehen lasta mennessään naimisiin. Avioliitossa syntyneen lapsen isäksi katsotaan aina äidin aviopuoliso. Ei siinä mitään tunnustuksia ja adoptioita tarvita.
Ymmärrettekö sinä ja siskosi, mitä perinnöstä luopuminen merkitsee? Te ette siis saa isänne perintöä vaan se menee- niin, kenelle? Teidän sijastanne lapsille, vai leskelle? Oliko heillä testamenttia, jonka perusteella isäsi omaisuus jäisi leskelle eikä siirtyisi sinun ja siskosi lapsille? Vai meneekö teidän osuutenne pahimmassa tapauksessa ainoalle perintöä vaativalle siskolle?
Lain mukaan kuolinpesä on jaettava, jos yksikään osakas vaatii. Siskosi vaatii, joten jakoon menee. Ei kuitenkaan asunto ja koti-irtaimisto, joihin siskosi pääsee käsiksi vasta lesken kuoltua. Kolmeen osaa voidaan siis jakaa vain muu omaisuus ja säästöt. Eikä kaikkea tavaraa tarvitse myydä jakoa varten. Pyydätte oikeutta määräämään pesänjakajan, joka jakaa perinnön tasapuolisesti, kuten yhdelle autoromu, toiselle läppäri, kolmannelle kalastusvälineet ja pankkitilillä olevalla rahalla tasataan osuudet siten, että jokainen saa yhtä paljon. Ensin tietenkin lesken avio-oikeuden perusteella omistamaan osuuteen jätetään ainakin irtaimisto.
Tämä on kuin oikeustieteellisen harjoitustehtävä, jossa pitää selvittää, kenelle perintö loppujen lopuksi menee. Pitää tietää paljon enemmän kuin mitä tässä on kerrottu, eli aloitapa alusta: kumpi on varakkaampi, isäsi vai hänen leskensä? Ovat epäilemättä lapsettomia, joten perivät toisensa - paitsi että isävainaasi perillisiä ovatkin hänen rintaperillisensä, ja lesken perillisiä hänen lapsensa, jos hänellä sellaisia on.
Jako on tehtävä, jos yksikin osakas sitä vaatii.
Irtaimisto kodista jää leskelle. Se jaetaan vasta lesken kuoleman jälkeen. Siis se, mikä on isänne osuutta. Jos siis jaksaa tavaroista tapella mahdollisten lesken perillisten kanssa.....Viisainta on jo nyt pelastaa valokuvat, jotka koskevat sukuanne ja lapsuuttanne.
Jos kieltäydytte perinnöstä, se siirtyy seuraavalle perintökaaressa, eli lapsillenne tai isänne muille sukulaisille kuten sisaruksille. Ette siis voi lain mukaan suoraan kieltäytyä perinnöstä lesken hyväksi mutta voitte erillisellä lahjakirjalla lahjoittaa sen leskelle. Tästä leski maksaa lahjaverot, mikäli lahjan summa ylittää tietyn rajan.
Perunkirjoitus on pakollinen.
Viisainta ottaa juristi homman hoitoon. Kuolinpesä on joka tapauksessa jossain vaiheessa jaettava, joten yksinkertaisinta on tehdä se nyt. Ensin vainajan varoista vähennetään hautauskulut ja kivivaraus. Tämän jälkeen lesken ja vainajan varat lasketaan yhteen, ja mikäli leski on vähempivarainen, hän saa yhteenlasketuista varoista puolet. Eli esim. vainajalla 1000 euroa, leskellä 500 euroa. 1500 euroa, josta leskelle siis 750 euroa. Tästä ylijäänyt 750 euron osuus jaetaan kolmella.
Kun teette jaon, ette näe siskopuolta luultavasti enää ikinä ja se saattaa olla viisautta. Sen sijaan kieltäytymisestä taitaa tulla muheva, kallis ja pitkä riidanpito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 17:03"]
Ymmärtääkseni tuohon aikaan ei lasta edes tarvinnut tunnustaa, jos lapsi syntyi avioliitossa, vai kuinka? Mitenhän nykyään lienee, en tiedä.
[/quote]
Edelleen sama. Avioliitossa syntyneet lapset merkataan automaattisesti, ilman erillistä tunnustusta, aviomiehen lapsiksi.
No jos vainaja on siskopuolen juridinen isä, niin tottakai siskopuoli on oikeutettu perintöön. Ap voi itse halutessaan kieltäytyä osuudestaan, mutta ei se tarkoita että muiden perillisten pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko lapsi antaa vanhemmalleen ennakkoperintöä? Jos voi, eikö se toisi lopputuloksen lähemmäksi haluttua. äidin ei todennäköisesti kuitenkaan tarvitsisi maksaa perintöveroa elinaikanaan eikä sisko hyötyisi kieltäytymisestä.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 16:47"]eli isosiskosi ei ole rintaperillinen eikä mitenkään siis oikeudessa saamapuolella jos todistetaan ettei isäsi ole hänen isänsä
[/quote]No ei tuo auta jos vainaja on hänet tunnustanut ja isyys vahvistettu. Aloittajan on turha kiukutella jos siskopuoli on hänen kanssaan eri mieltä. Siskopuoli on perillinen ja hän on kuolinpesän osakas riippumatta siitä, ovatko muut luopuneet omista vaateistaan. Ap:n paheksunta Jehovan todistajuudesta ei kuulu koko asiaan mitenkään