Ilo irti työttömyydestä (ja hyöty)!
Jäin työttömäksi ja päätin etten rupea vetämään hernettä nenään tästä tilanteesta. Olen aloittanut urheilun, laihdutuksen (eli pikemminkin ruokavalion muutoksen terveellisemmäksi), itseni henkisen ja älyllisen kehittämisen ja lisäksi annan enemmän aikaan lähimmäisilleni. Kun tätä aikaa nyt kerrankin on niin käytetään se hyödyksi. Ehkä työttömyyden ansiosta musta tulee parempi ihminen kaikilla tasoilla?? Kauniimpi, stressittömämpi, viisaampi ja sivistyneempi.
Mites te muut? Onko työttömyys tuonut hyviä asioita elämäänne?
Kommentit (38)
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:30"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:28"]
Joo, aluksi oli kivaa, mutta nyt vain hävettää astua ulko-ovesta ulos keskellä päivää. Tekisi mieli lähteä aina aamuisin seitsemältä "töihin" ja tulla sitten illalla takaisin "töistä". Ehkä mä alankin kohta viettään päivät jossain metsäretkillä, missä kukaan ei näe mua......
On tämä yhtä helvettiä.
Hanki itsetunto, ei siihen tarvita työtä.
[/quote]
[/quote]
Kuka sinun menojasi seuraa? Joku tylsistynyt.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:31"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:30"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:28"]
Joo, aluksi oli kivaa, mutta nyt vain hävettää astua ulko-ovesta ulos keskellä päivää. Tekisi mieli lähteä aina aamuisin seitsemältä "töihin" ja tulla sitten illalla takaisin "töistä". Ehkä mä alankin kohta viettään päivät jossain metsäretkillä, missä kukaan ei näe mua......
On tämä yhtä helvettiä.
Hanki itsetunto, ei siihen tarvita työtä.
[/quote]
[/quote]
Kuka sinun menojasi seuraa? Joku tylsistynyt.
[/quote]
Kaikki. Suomihan vihaa työttömiä lusmuja.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:30"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:14"]
Mä vaan olen niin ahdistunut ja en saa nukuttua, jos nukun näen painajaisia työttömyydestä. No menee ne päivätkin koneen ääressä itkien että mistä hitosta mä vielä hakisin töitä.
[/quote]
Ymmärrän tuskan ja olen samassa tilanteessa, tosin iän puolesta työelämän loppupuolella. Todella surullinen puolestasi varsinkin jos olet nuori.
Otan osaa.
[/quote]
Enpä ymmärrä, että ihmisarvo kärsii, pää pystyyn.
Itse olin työttömänä niin huolissani toimeentulon jatkuvuudesta että otin vastaan ihan mitä työtä vaan.Olin esimerkiksi siivoamassa eräällä vanhalla pariskunnalla ja iltaisin siivosin toimistoja. Nyt jälkikäteen hieman harmittaa se etten vain nauttinut, kuntoillut,laihduttanut,pistänyt kotia kuntoon ja ollut lasten kanssa.
Olen ollut lähes neljä kuukautta työttömänä. Ahdistaa raha-asiat, en kehtaa harrastaa mitään vaikka olisi aikaa, kun niihin harrastuksiin menee rahaa. Tuntuu että edes ruokaan ei ole riittävästi rahaa. Lenkkeilen ja käyn metsässä useasti viikossa, mutta alkaahan tämä jo tympiä (alkoi tympiä jo kuukauden kotonaolon jälkeen). Tahdon töihin!
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:33"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:31"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:30"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:28"]
Joo, aluksi oli kivaa, mutta nyt vain hävettää astua ulko-ovesta ulos keskellä päivää. Tekisi mieli lähteä aina aamuisin seitsemältä "töihin" ja tulla sitten illalla takaisin "töistä". Ehkä mä alankin kohta viettään päivät jossain metsäretkillä, missä kukaan ei näe mua......
On tämä yhtä helvettiä.
Hanki itsetunto, ei siihen tarvita työtä.
[/quote]
[/quote]
Kuka sinun menojasi seuraa? Joku tylsistynyt.
[/quote]
Kaikki. Suomihan vihaa työttömiä lusmuja.
[/quote]
Jaa, minua ei seuraa kukaan, mutta en kulje nöyränä anteeksi pyydellen, surkea olet.
Olen työtön ja en oikeastaan töihin kaipaakaan. Rahaa kun Suomessa saa muutenkin ja palkkatulot on pienet ja verot kovat.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:34"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:33"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:31"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:30"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:28"]
Joo, aluksi oli kivaa, mutta nyt vain hävettää astua ulko-ovesta ulos keskellä päivää. Tekisi mieli lähteä aina aamuisin seitsemältä "töihin" ja tulla sitten illalla takaisin "töistä". Ehkä mä alankin kohta viettään päivät jossain metsäretkillä, missä kukaan ei näe mua......
On tämä yhtä helvettiä.
Hanki itsetunto, ei siihen tarvita työtä.
[/quote]
[/quote]
Kuka sinun menojasi seuraa? Joku tylsistynyt.
[/quote]
Kaikki. Suomihan vihaa työttömiä lusmuja.
[/quote]
Jaa, minua ei seuraa kukaan, mutta en kulje nöyränä anteeksi pyydellen, surkea olet.
[/quote]
Sua seurataan ihan samalla tavalla.
Työttömyyttä on turha hävetä, työttömiä on niin paljon. Toimeentulohan se tietysti huolestuttaa eniten.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 11:17"][quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 11:05"]Vähän aikaa se onkin ihan mukavaa pakkolomailla, mutta kuukaudessa alkaa jo tökkiä kun ei ole mitään tekemistä. :/
[/quote]
Aika mielikuvituksetonta jos ei keksi tekemistä. Kirjasto on täynnä kirjoa, metsät täynnä sieniä, tai ainakin polkuja. Työväenopistossa kursseja. Kotona on aina jotain fiksattavaa. Vanhat valokuvat ehkä kaipaa järjestämistä. Sukulaisia voi tavata. Sukututkimustakin voi tehtä. On aikaa opetella vaikka leipomista tai virkkaamista.
[/quote]
Se on sun mielipide.
Olin 6kk tekemättä mitään ja olin aivan masentunut, ei kiinnostanut edes tehdä mitään. Sain kuin sainkin siivoustyötä ja nyt olen onnellinen.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 11:17"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 11:05"]Vähän aikaa se onkin ihan mukavaa pakkolomailla, mutta kuukaudessa alkaa jo tökkiä kun ei ole mitään tekemistä. :/ [/quote] Aika mielikuvituksetonta jos ei keksi tekemistä. Kirjasto on täynnä kirjoa, metsät täynnä sieniä, tai ainakin polkuja. Työväenopistossa kursseja. Kotona on aina jotain fiksattavaa. Vanhat valokuvat ehkä kaipaa järjestämistä. Sukulaisia voi tavata. Sukututkimustakin voi tehtä. On aikaa opetella vaikka leipomista tai virkkaamista.
[/quote]
Mainitsemasi asiat voi tehdä vaikka on töissäkin. On lisäksi vielä rahaakin toteuttaa mielihalujaan.
Kyllä on joillain epätodellinen käsitys työttömyydestä.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:56"][quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 11:17"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 11:05"]Vähän aikaa se onkin ihan mukavaa pakkolomailla, mutta kuukaudessa alkaa jo tökkiä kun ei ole mitään tekemistä. :/ [/quote] Aika mielikuvituksetonta jos ei keksi tekemistä. Kirjasto on täynnä kirjoa, metsät täynnä sieniä, tai ainakin polkuja. Työväenopistossa kursseja. Kotona on aina jotain fiksattavaa. Vanhat valokuvat ehkä kaipaa järjestämistä. Sukulaisia voi tavata. Sukututkimustakin voi tehtä. On aikaa opetella vaikka leipomista tai virkkaamista.
[/quote]
Mainitsemasi asiat voi tehdä vaikka on töissäkin. On lisäksi vielä rahaakin toteuttaa mielihalujaan.
Kyllä on joillain epätodellinen käsitys työttömyydestä.
[/quote]
Itse en kirjoittanut noita neuvoja, mutta olen samoilla linjoilla. Olen työtön ja aluksi lamaannuin täysin. Sitten tajusin kuinka paljon mulla on aikaa opetella kaikkea uutta! Mä olen siinä mielessä rikas nyt, että mulla on aikaa kehittää itseäni.
Itsellä ei ole pahimmillaan ollut töitä pariin vuoteen. Silloin olin masentunut ja valitin paljon, mikään ei innostanut, en jaksanut jne. Nyt takana lyhyempi työttömyyspätkä, vajaa 3kk:tta. Nyt tämän 3kk:den työttömyyden aikana olen ymmärtänyt ja oppinut paljon, etenkin itsestäni.
Olen alkanut harrastaa ja kehittää itseäni. Uskaltautunut sellaisiin asioihin ja harrastuksiin mitkä aiemmin huono itsetunto esti. En itse jaksa tuntea syyllisyyttä työttömyydestäni enkä ala rypeä itsesäälissä.
Tottakai rahatilanne estää monia asioita, en esim.extempore voisi tuosta vain lähteä ulkomaille/pitkälle reissulle. Mutta olen onnistunut jopa säästämään työttömyysturvasta pahan päivän varalle.
Käyn baarissa n.1 x kuussa sekä kaikenlaisissa edullisissa/ilmaisissa tapahtumissa mitä kaupungilla järjestetäänkään. Kiertelen välillä paljon kirpputoreja ja sisustan kotia sitä kautta. Lähes kaikki kodissa on sitä kautta hankittua. Myös vaatteet ostan pitkälti käytettynä, alusvaatteita lukuunottamatta.
Olen sitä mieltä että mielikuvitus on rajana, miettikää sitä aikaa mikä teillä on jos olette työttöminä. Itse ainakin koetan joka päivän käyttää hyödyksi, aamuisin/päiväsaikaan hoidan menot ja loppupäivä jää muulle.
Salaa toivon etten saisi töitä koska työttömänä on aikaa muuhunkin. Ei tarvitse herätä ennen kuutta ja tukka putkella viedä nuorinta päiväkotiin josta sitten töihin. Kotona ollaan ehkä viideltä jos hyvä tuuri käy. Koko ajan väsymys painaa ja se saa äksyilemään lapsille ja miehelle.
Esimerkiksi tänään laitoin vanhimman kouluun ja vein nuorimman eskariin. Sen jälkeen kävin laskemassa verkot vesille ja heittelin virvelillä pari tuntia. Sitten kotiin, kalojen perkaus, vähän välipalaa valmiiksi nuorimmaiselle ja itselleni päiväkahvit. Nyt uunissa on päiväruoka, joka valmistuu sopivasti siihen mennessä kun mies tulee töistä ja lapsi koulusta.
Oikeasti, nyt on energiaa ihan erilaisella tavalla. Olen saanut paljon rästihommia pois ja pää on täynnä ideoita mitä voisi tehdä. Tuntuu että mieskin on paljon tyytyväisempi kun kotona ei ole kiukkuinen ja väsynyt vaimo työpäivän päätteeksi.
nimim. työttömänä puoli vuotta
MIssäs välissä te niitä töitä sitten ehditte hakea?
Minun työttömyyspäiväni kuluvat siinä, että ensin kahlaan lävitse Mollin, Oikotien ja Monsterin sivut, sitten selvitän, mihin yrityksiin laittaisin hakemuksia. Hakemusten tekeminenkin vie aikaa, koska niiden pitää sointua yrityksen imagoon.
Tässä vierähtää helposti se 6 tuntia päivässä. Sitten käyn kaupassa ja laitan ruuat perheelle, teen kaikki pakolliset kotihommat ja siinä se aika meneekin.
Minullle työttömyys ei sovi, passivoidun täällä kotona. Olen jotenkin niin keskenkasvuinen tai laitostunut, etten osaa ohjata omaa toimintaani. Tarvitsen raameja ja käskyttäjää, kun en itse pysty. Opiskelut sujuivat hyvin, kun oli raamit. Mutta en ole koulutuksellani saanut töitä. En edes kesätöitä opintojen aikana. Olen viimeksi ollut kunnolla töissä viime vuosituhannen lopussa, sen jälkeen vain osa-aikaista tai pätkätyötä. Opintojen aikana tein itsenäistä etätyötä yhteensä 3kk tuntien edestä. Vuonna 2005 olin viimeksi oikeassa työpaikassa, sekin tehdastyötä.
Valmistumisen (AMK) jälkeen olen ollut melkein kolme vuotta työttömänä. En osaa panostaa itseeni, kun tuntuu etten ansaitse, kun en ole töissä. En raaski ostaa kunnollisia vaatteita enkä hankkia itselleni ammattiapua, jota selvästi tarvitsisin. En kehtaa mennä personal trainerille paino-ongelmani kanssa enkä coachille elämänhallintaongelmieni kanssa.
Viikonloput eivät tunnu miltään, kun ei ole työviikkoa takana. Kaipaan sitä perjantaifiilistä. Lomien kanssa sama juttu. Minun on vaikea nauttia jostain ulkomaanmatkoista, kun en ole niitä ansainnut. Kuukausi sitten ostettiin meidän ensimmäinen vene ja siitä olen ihan fiiliksissä, mutta jotenkin hävettää, että työttömänä tuli sellaiseenkin tuhlattua. Mutta tuleepahan sen myötä ulkoiltua ja vietettyä aikaa miehen kanssa.
Tarvitsisin tänne kotiin jonkun työnjohtajan, joka pistäisi minut kuriin. Mies usein töihin lähtiessään antaa minulle jonkun tehtävän, jonka saan kyllä suoritettua. Jos häneltä meinaa tulla pidempi lista, minua alkaa jo ahdistaa.
Ymmärrän, että työttömyys voisi olla mahdollisuus laittaa elämä ja koti järjestykseen ja kehittää itseään. Mutta kaikilta se ei onnistu.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:26"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 11:17"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 11:05"]Vähän aikaa se onkin ihan mukavaa pakkolomailla, mutta kuukaudessa alkaa jo tökkiä kun ei ole mitään tekemistä. :/ [/quote] Aika mielikuvituksetonta jos ei keksi tekemistä. Kirjasto on täynnä kirjoa, metsät täynnä sieniä, tai ainakin polkuja. Työväenopistossa kursseja. Kotona on aina jotain fiksattavaa. Vanhat valokuvat ehkä kaipaa järjestämistä. Sukulaisia voi tavata. Sukututkimustakin voi tehtä. On aikaa opetella vaikka leipomista tai virkkaamista.
[/quote]
Harvoin saa lukea näin ymmärtämätöntä tekstiä.
[/quote]
Ei tuo minusta ollut ymmärtämätöntä,pikemminkin todettiin että kyllähän sitä aina tekemistä keksii ja annettiin esimerkkejä edullista/ilmaisista tekemisistä.Mutta itse kyllä olen sitä mieltä,että vapaa-aikaa arvostaa enemmän silloin kun sitä on rajoitetusti,ystävä totesi hyvin ollessaan vauvan kanssa kotona että töissä on fyysisesti raskasta olla mutta kaiket päivät kotona olo on henkisesti raskasta.
Eli kyllä,varsinkin pitkään jatkunut työttömyys voi tylsistyttää vaikka kuinka puuhaisi ja harrastaisi,noita kaikkia voi kuitenkin tehdä myös töiden jälkeen/vapaapäivänä/lomilla,parhaimmillaan työstä saa muutakin kuin palkan,mielekästä tekemistä.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 12:14"]
Mä vaan olen niin ahdistunut ja en saa nukuttua, jos nukun näen painajaisia työttömyydestä. No menee ne päivätkin koneen ääressä itkien että mistä hitosta mä vielä hakisin töitä.
[/quote]
Ymmärrän tuskan ja olen samassa tilanteessa, tosin iän puolesta työelämän loppupuolella. Todella surullinen puolestasi varsinkin jos olet nuori.
Otan osaa.