Ihmiset pitävät hoitajien palkkatoiveita epäreiluina, vertaavat omaan palkkaansa
Todella moni toteaa palkkavertailukeskusteluissa, että on lukenut jotain alaa yliopistossa niin ja niin monta vuotta, eikä oma palkka ole sen parempi kuin sairaanhoitajillakaan. Ja koska hän ei vuosia lukeneena ihmisenä saa enempää palkkaa, ei hoitajienkaan pitäisi.
Miksi ajatellaan niin suoraviivaisesti, että opiskeluvuosien tulisi olla suoraan verrannollinen palkkaan? Väheksymättä tai erittelemättä sen enempää kenenkään koulutuksia tai ammatteja, ihan fakta on että yliopistosta valmistuu kaikenlaista kalevauvan sanoin "huuhaa humanistia" tai muuta ihmeen turhanpäiväistä tutkijaa, joiden panos tälle yhteiskunnalle ja meille veronmaksajille on ihan yhtä tyhjän kanssa. Mutta kukaan ei pärjää ilman hoitajia.
Kysymys siis kuuluukin: miksi yliopistotutkinto olisi yhtään sen arvokkaampi kuin hoitajan tutkinto, kun hoitaja kuitenkin tekee aidosti työtä jolla on tarkoitus. Työtä joka pelastaa henkiä ja turvaa terveyttä.
Monesta on lukemaan ja opiskelemaan, harvasta oikeasti raskaaseen ja vaativaan työhön. Hoitotyön vetovoima on nollissa, hullun hommaa lähteä uuvuttamaan itseään alalle.
Mutta jos palkka olisi parempi, palaisivatko he jotka ovat lähteneet? Ja olisiko uusia nuoria tulokkaita enemmän?
Kommentit (532)
Ahneus iskenyt. Arvostukseni hoitajia kohtaan romahti. Jos kyse olisikin työkiireistä tai tunneista niin sitten vaatimukset olisi kohdistunut niihin...
Hoitajat valittavat aina ja kaikesta. Jos ei palkoista niin työvuoroista, lomista, työkavereista, lääkäreistä, herra tie mistä. Raskas ammattiryhmä.
Kyllä täällä muutkin paiskii niska limassa töitä paljon pienemmällä palkalla. Hoitajan työ nyt ei mitään rakettitiedettä ole. Viime kädessä vastuunkin kantaa lääkäri.
Koulutus on verrattain lyhyt. Sisään pääsee naurettavan helposti, on aina päässyt. Ei ole mikään alan vetovoiman puute, vaan ainahan hoitajiksi on menneet ne ikäluokan yksinkertaisimmat tytöt. Että eihän se ihme ole ettei näitä palkka-asioita, muiden alojen raskautta ja työolosuhteita, vastuita jne. ymmärretä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertaavathan hoitajat itsekin palkkaansa insinööreihin.
Siksi sama vertailu muuallakin
Otetaan esimerkiksi it-ala. Siellä ei tasan kukaan valita, että amk-insinöörillä on sama (tai parempi) palkka kuin dippainssillä. Koska se palkkakehitys nyt vaan tulee muistakin asioista kuin koulutuksesta, ja niillä muilla asioilla on jopa isompi merkitys kuin koulutuksella.
Silti hoitajan palkka ei saa olla verrannollinen dippainssin palkkaan, vaan dippainssin mielestä niillä tulee olla olennainen ero, vaikka dippainssi ei oikeastaan tiedä mitään hoitajan työn vaativuudesta ja siitä kuinka paljon hoitaja joutuu soveltamaan jatkuvassa työpaineessa teoriaa käytäntöön, ja on samalla hetkellä vastuussa ihmishengestä riippuen millä osastolla työskentelee.
Tässä on vinouma ja harha, joka on syntynyt oikeastaan sen vuoksi, että insinööreinä työskentelee enemmän miehiä ja hoitajissa enemmän naisia. Ja uskallan väittää, että monet insinöörinaiset ovat siinä harhassa usein mukana täysillä, sillä tarkoittaahan se insinööritutkinto sitä, että on tietyllä tapaa ylempänä kuin se hoitaja. Ei se hirveän tiedostettua ole, mutta siellä taustalla se ajatus vaikuttaa ajatuksiin palkasta, eri aloista ja naiseudesta.
Dippainssinä voin kertoa, että oma työni on jatkuvaa opiskelua. Järjestelmien suunnittelussa tulee vastaan usein asioita, joita ei koulunpenkillä opiskeltu ja teoria menee ajottain erittäin syvälle. Matemaattiset ongelmat ovat päivittäisiä ja niiden ymmärtäminen ja niiden soveltaminen projektiaikataulujen puitteissa on haastavaa ja stressaavaa. Olen monesti heräillyt öisin, kun joku työssä vastaan tullut ongelma vaivaa. Jatkuva tunne siitä, että aika ei riitä kaikkeen.
Laajojen ja paljon aikaa vievien ongelmien lisäksi tulee pävittäin ratkottavasti pienempiä ja yllättäviä haasteita, joihin pitäisi heti löytyä vastaus. Tämän lisäksi pitäisi ehtiä istumaan palavereissa ja kirjoittelemaan erinäisiä raportteja. Jatkuvaa "multitaskausta" ja aikatauluttamista, jotta ehtii suoriutua annetuista tehtävistä. Vastuu ja paineet ovat kovat. Oma osa-alue on hoidettava, koska se vaikuttaa myös muiden tekemisiin ja projektin läpivientiin ja sitä kautta firman tulokseen ja työpaikkojen säilymiseen.
Insinöörien palkka perustuu työn vaativuuteen ja firman tulokseen. Ilmaiseksi ei saa mitään. Sitä painetta ei voi ymmärtää ellei ole sitä itse kokenut.
Mitä hoitajien palkkaukseen tulee, heille soisi enemmän. Mutta palkankorotusvaatimukset ovat epärealistisia, varsinkin tässä epävarmassa maailmantilanteessa, jossa sota kiihdyttää entisestään inflaatiota ja jota koronapandemia on kurittanut rankalla kädellä. Velka kasvaa.
Hoitajien työoloihin pitäisi puuttua rankalla kädellä, ei pelkästään palkkaa nostamalla. Palkankorotus osaltaan hieman lisää työn vetovoimaisuutta, mutta monet palkasta riippumattomat epäkohdat työoloissa kuluttavat hoitajat loppuun. Työn johtaminen hoitolaitosten sisällä on heikkoa. Kauemmin talossa olleet ovat epäreilusti paremmassa asemassa lomien ja muiden erityisvapauksien suhteen. Sitten on näitä laiskottelijoita, joiden työt muut joutuu tekemään. Ja päälle ahkerasti saikuttavat, jotka oikeasti olisivat vallan työkykyisiä. Hankalat asiat ja päätöksenteot kasaantuu aina tietyille hoitajille. Tehtävät eivät jakaannu tasan, osalla enemmän kuormaa, toisilla vähemmän. Eikä tämä ole pelkästään kokemuksesta kiinni. Kunnon porrastettuja ruokataukoja ei ole. Syömään joutuu hoidettavien kanssa samassa pöydässä samaan aikaan. Ei ole omaa rauhaa syödä, kun pitää samalla tarkkailla ja kuunnella hoidettavien valituksia.
Vierailija kirjoitti:
Selvästi on paljon työhön leipääntyneitä hoitajia, joille voisi tehdä ihan hyvää katsella ihan muita hommia. Se parantaisi muiden työhyvinvointia, kun saadaan ilmapiirin myrkyttäjät pois sieltä osastoilta.
Eihän tuo taida olla ratkaisu, vaan se heikentäisi entisestään alaa.
Mutta keitä näiden "leipääntyneiden" tilalle, kun ala ei ole houkutteleva, eikä sinne lähdetä muilta aloilta töihin.
Hoitajapulasta on puhuttu jo vuosikymmeniä ja tilanne vain pahenee, kun vanhemmat hoitajat jää eläkkeelle, eikä nuoria ala kiinnosta. Ja vaihtuvuus on alalla suurta.
Ministeriö teki tutkimuksen v. 2020 keväällä ja jo silloin hoitajia oli reservissä n. 200.000, jotka olivat vaihtaneet alaa tai siirtyneet muuhun maahan töihin esim. Ruotsiin, Norjaan jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.
Mitähän on tämä avustava henkilökunta? Ennen sitä oli, kun oli kylvettäjiä ja hoitoapulaisia. Nykyään useilla osastoilla on vain sairaanhoitajia. Esim. fysioterapeutit on ihania ja taitavia, mutta tekevät oman työnsä virka-aikana, eikä heitä voi pyytää avustamaan vaipanvaihdoissa, syöttämisissä tms.
Hoitajat eivät tee läheskään kaikkia töitä esim sairaaloissa. Laitoshuoltajat vaihtavat lakanat, joku muu huolehtii välieneistä. Hoitajat eivät huolehdi ruokahuollosta. Erikseen on vahtimestarit kuljetuksia varten. Siivoojat siivouksia varten. MItä töitä pitäisi vielä siirtää pois hoitajille, jotka joskus ovat tehneet monia muita töitä, joita varten nykyään on muuta henkilökuntaa. Eikö nämä kaikki ole avustavaa henkilökuntaa? Joskushan lääkäri teki itse ainkain pienissä paikoissa paljon myös tätä avustavaa työtä. Osa sitten on siirretty hoitajille ja edelleen hoitajilta muulle hekilökunalle. Tätä on avustava henkilökunta (joka häärii taustalla).
Tuo olisi se ideaalitilanne. Meillä laitoshuoltajan työhön ei kuulu ruoanjako, lääkintälaitteisiin saavat koskea vain hoitajat joten putsaaminen jää heille, siivous on vähän niin ja näin ja yövuorossa kuluu hoitajan aikaa kaappien täyttämiseen ja astioiden keräämiseen. Potilaskuljettajat on, mutta he eivät saa viedä kaikkia potilaita vaan hoitaja vie/hakee potilaat. Joskus hoitaja vie, kun kuljettajia ei ole vapaana. Tuossa on paljon hommaa, mikä on pois hoitotyöstä ja potilaiden luona olemisesta ja minkä vuoksi oma työnteko katkeaa säännöllisesti, kun pitää lähteä vaikka ruoanjakoon vaikka lääkkeet pitäisi myös viedä ja lääkäri on juuri saanut määräykset kirjattua.
"Miksi ajatellaan niin suoraviivaisesti, että opiskeluvuosien tulisi olla suoraan verrannollinen palkkaan?"
"Kysymys siis kuuluukin: miksi yliopistotutkinto olisi yhtään sen arvokkaampi kuin hoitajan tutkinto, kun hoitaja kuitenkin tekee aidosti työtä jolla on tarkoitus. Työtä joka pelastaa henkiä ja turvaa terveyttä."
Yksi merkittävä ero on siinä, että hoitajien palkat tulevat verorahoista joita on vain rajallinen määrä. Hoitajia on Googlen mukaan 73688 kpl:tta Suomessa.
100 € / kk lisää liksaa kaikille hoitajille maksaa siis seuraavasti:
73688 x 100 = 7368 800 €
+ työnantajan sivukulut (sovitaaan vaikka 30%) = 2 210 640 €
Yhteensä = 9 579 440 (sovitaan 9,6 miljoonaa niin on selkeämpi laskeskella)
Vuosikustannus siis: 9 600 000 x 12 = 115 200 000 (eli 115.2 miljoonaa lisää palkkakuluihin verorahoista joka vuosi)
Jos sitten kaivetaan oikein kunnolla ja rykäistää Sari Sairaanhoitajan verran liksaa lisää 500 € / kk niin:
73688 x 500 = 36 844 000 €
+ työnantajan sivukulut (edelleen 30%) = 11 053 200 €
Yhteensä = 47 897 200 (sovitaan 48 miljoonaa niin on selkeämpi laskeskella)
Vuosikustannus siis: 48 000 000 x 12 = 576 000 000 (eli 576 miljoonaa lisää palkkakuluihin verorahoista joka vuosi)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.
Mitähän on tämä avustava henkilökunta? Ennen sitä oli, kun oli kylvettäjiä ja hoitoapulaisia. Nykyään useilla osastoilla on vain sairaanhoitajia. Esim. fysioterapeutit on ihania ja taitavia, mutta tekevät oman työnsä virka-aikana, eikä heitä voi pyytää avustamaan vaipanvaihdoissa, syöttämisissä tms.
Hoitajat eivät tee läheskään kaikkia töitä esim sairaaloissa. Laitoshuoltajat vaihtavat lakanat, joku muu huolehtii välieneistä. Hoitajat eivät huolehdi ruokahuollosta. Erikseen on vahtimestarit kuljetuksia varten. Siivoojat siivouksia varten. MItä töitä pitäisi vielä siirtää pois hoitajille, jotka joskus ovat tehneet monia muita töitä, joita varten nykyään on muuta henkilökuntaa. Eikö nämä kaikki ole avustavaa henkilökuntaa? Joskushan lääkäri teki itse ainkain pienissä paikoissa paljon myös tätä avustavaa työtä. Osa sitten on siirretty hoitajille ja edelleen hoitajilta muulle hekilökunalle. Tätä on avustava henkilökunta (joka häärii taustalla).
Ei kai hoitajien kuulukaan tehdä kaikkia töitä sairaaloissa vaan nimenomaan sitä hoitotyötä? Ja siihen kuuluu myös lakanoiden vaihtaminen niiden likaantuessa tai potilaan suihkupäivänä - laitoshuoltajat petaavat sängyt ainoastaan potilaiden välissä siivotessaan potilaspaikan seuraavalle.
Siivous ei varsinaisesti tosiaan kuulu hoitajille, mutta aseptiikka kyllä. Etenkin norovirusepidemian tms. aikana huolehditaan pintojen desifioinnista. Eritetahrat siivotaan tietysti - vai luuletko, että jos yöllä potilas päättää tehdä tarpeensa sänkyyn tai lattialle niin odotellaan laitoshuoltajaa siivoamaan seuraavana aamuna?
Ruokahuollossa hoitajat monesti osallistuvat ruoan jakamiseen potilaille, ja potilaiden syöttäminen jää hoitajan vastuulle. Hoitajien on myös oltava tarkkoja ruoanjaossa, sillä potilailla on allergioita ja erityisruokavalioita, jotka helposti menevät ohi kielitaidottomalta laitoshuoltajalta, joka mekaanisesti laittaa kaikki samat lisukkeet joka tarjottimelle.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat valittavat aina ja kaikesta. Jos ei palkoista niin työvuoroista, lomista, työkavereista, lääkäreistä, herra tie mistä. Raskas ammattiryhmä.
Kyllä täällä muutkin paiskii niska limassa töitä paljon pienemmällä palkalla. Hoitajan työ nyt ei mitään rakettitiedettä ole. Viime kädessä vastuunkin kantaa lääkäri.
Koulutus on verrattain lyhyt. Sisään pääsee naurettavan helposti, on aina päässyt. Ei ole mikään alan vetovoiman puute, vaan ainahan hoitajiksi on menneet ne ikäluokan yksinkertaisimmat tytöt. Että eihän se ihme ole ettei näitä palkka-asioita, muiden alojen raskautta ja työolosuhteita, vastuita jne. ymmärretä.
Löytyykö sinulla tästä tulee tutkittua tietoa
" ainahan hoitajiksi on menneet ne ikäluokan yksinkertaisimmat tytöt."
Ja kuka nuori haluaa miettiä alaa, kun se on kansalaisten halveksima ja hoitajia pidetään tyhmänä.
Tosin, et sinäkään näytä olevan penaalin terävin kynä, kun et hallitse alkeellisempia käytöstapoja ja hienotunteisuutta.
Kun puhutaan Suomen työvoimapulasta, se nimenomaan muodostuu hoitajista. Eikä ala kiinnosta, vaikka haetaan koulutukseen, moni lopettaa opiskelut kesken ja siirtyvät opiskelemaan muuta alaa ja valmistumisen jälkeen siirrytään muihin töihin.
Ehkä terv.hoito pitäisi yksityistää ja jokainen maksaisi itse hoitonsa, jolloin hoitajien arvostus kasvaisi.
Ruotsissa ja Norjassa maksetaan lähes tuplapalkka Suomeen verrattuna hoitajille.
Koulutuksen määrä ja vaativuus on yksi osa palkkayhtälöä työn vaativuuden lisäksi. Se näkyy myös akateemista tutkintoa vaativien ammattien palkkauksessa. Joillekin maksetaan reilu kaksi tonnia ja toisille viisi, vaikka takana olisi sama määrä opintopisteitä. Sairaanhoitajan työ ei ole mukavaa, mutta älyllisesti vaativaa se ei ole millään mittarilla.
Vierailija kirjoitti:
"hoitajilla on hyvä palkka" hoitajat pakotetaan tekemään 3 vuorotyötä ja vuorot ovat usein ihan miten sattuu. Kokonaisia vapaaviikonloppuja on harvoin, kerran kuussa enintään. Koko elämä pyörii univelkojen ja raskaan työn ympärillä. Ei mitenkään voi verrata tavallisen päivätyöläisen palkkaan, ei mitenkään. Eikä päivätyötä riitä
kaikille hoitajille plus sitten se palkka olisi huono. 2600e
Varmasti ollut ikävä yllätys ymmärtää vasta valmistumisen jälkeen että vuorotöitäkin tarjolla. Jos ei niitä halua tehdä niin ei tee, tekee vaan töitä päivävuoroissa. Eiköhän löydy molempiin tekijöitä kun niin kova pula (miksei kouluteta enempää?). Kuinka moni muu tienaa päivätöissä 2700e? Tai vuorotyönä 3500e? Ei vissiin mikään riitä.
Hoitajan palkka on yhteiskunnan arvokysymyksiä ja Suomessa ei paljon hoitajia arvosteta, eikä myöskään terv.hoitoa sillä palkka on Pohjoismaiden alhaisin. Esim. Islannissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa hoitaja saa lähes tuplapalkan suomalaiseen hoitajaan verrattuna.
Eikä ihme, jos rikkaat ostavat hoidon muista Eu-maista.
https://duunitori.fi/tyoelama/sairaanhoitajan-palkka-euroopassa
Näitä kommentteja lukeneena tulee jotenkin sellainen fiilis, että suurin ongelma tuossa ei ole oikeasti raha, vaan huono johtaminen. Se, että työvuorot tehtäisiin järkevästi suunnitellen, pitkällä tähtäimellä eikä tempoillen, varmistaen riittävät lepoajat ja riittävän henkilöstömäärän oikealla osaamisprofiililla (ei tarvitse esim hoitajan koulutusta yöastian vaihtoon), saataisiin työtaakka tasaisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi, jolloin hoitajatkin voisivat hieman omaa elämäänsä aikatauluttaa. Se, että verojen jälkeen saat 300-400 lisää palkkaa ei tekiksi tuollaisesta kaaoksesta yhtään houkuttelevampaa ainakaan itselle työurana, ellei tuohon saataisi samalla järkeä tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajan palkka on yhteiskunnan arvokysymyksiä ja Suomessa ei paljon hoitajia arvosteta, eikä myöskään terv.hoitoa sillä palkka on Pohjoismaiden alhaisin. Esim. Islannissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa hoitaja saa lähes tuplapalkan suomalaiseen hoitajaan verrattuna.
Eikä ihme, jos rikkaat ostavat hoidon muista Eu-maista.https://duunitori.fi/tyoelama/sairaanhoitajan-palkka-euroopassa
Ihan vastaavaa voisi väittää insinöörikin eli esimerkiksi Saksassa saat samalla työnkuvalla käytännössä 30 % lisää palkkaa ja alemman veroasteen. Eli tässäkään suhteessa sh:t eivät ole missään erityisasemassa, vaan palkkataso on normaali.
Pidempään työskennellyt sairaanhoitaja saa 2kk lomaa vuodessa ja siihen 1kk palkka lomarahaa vuodessa. Työoloja pitäisi kohentaa, mutta ei palkkoja nostaa. Pyyntö on lähtenyt laukalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"hoitajilla on hyvä palkka" hoitajat pakotetaan tekemään 3 vuorotyötä ja vuorot ovat usein ihan miten sattuu. Kokonaisia vapaaviikonloppuja on harvoin, kerran kuussa enintään. Koko elämä pyörii univelkojen ja raskaan työn ympärillä. Ei mitenkään voi verrata tavallisen päivätyöläisen palkkaan, ei mitenkään. Eikä päivätyötä riitä
kaikille hoitajille plus sitten se palkka olisi huono. 2600eVarmasti ollut ikävä yllätys ymmärtää vasta valmistumisen jälkeen että vuorotöitäkin tarjolla. Jos ei niitä halua tehdä niin ei tee, tekee vaan töitä päivävuoroissa. Eiköhän löydy molempiin tekijöitä kun niin kova pula (miksei kouluteta enempää?). Kuinka moni muu tienaa päivätöissä 2700e? Tai vuorotyönä 3500e? Ei vissiin mikään riitä.
Koulutus ei ole ratkaissut ongelmaa, oliko nyt 32% keskeyttävät hoitajan opinnot ja siirtyvät opiskelemaan muuta alaa.
Itse olen sh ja työskentelin alalla pari vuotta ja siirryin toiselle alalle, nyt olen kirjanpitäjä, palkka 3200€/kk siisti sisätyö 8.00-16.00. Ja pelkkää säästöä lasten hoitomaksuissa, työmatkoissa jne.
Täällä puhutaan hoitajien keskipalkasta, joka sisältää kaikki lisät esim. ylityö, sunnuntailisä, lomaraha jne. mutta ihan samalla tavalla ne maksetaan kaikilla aloilla ja ammateissa. Jos kirjanpitäjänä teen ylitöitä, ihan samalla tavalla saan ylityökorv. kuin hoitajat.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajan palkka on yhteiskunnan arvokysymyksiä ja Suomessa ei paljon hoitajia arvosteta, eikä myöskään terv.hoitoa sillä palkka on Pohjoismaiden alhaisin. Esim. Islannissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa hoitaja saa lähes tuplapalkan suomalaiseen hoitajaan verrattuna.
Eikä ihme, jos rikkaat ostavat hoidon muista Eu-maista.https://duunitori.fi/tyoelama/sairaanhoitajan-palkka-euroopassa
hoitajat saa muualla tuplapalkan,mutta se johtuu noiden maiden yleisestä palkkatasosta, insinööritkin saa triplapalkan Saksassa Suomeen verrattuna.
Jos muiden maiden palkat houkuttaa. jokainen saa vapaasti hakeutua sinne töihin.
Olen miettinyt, mihin ammattiin nämä hoitajat ovat vaihtamassa? Tuleeko kaikista dippainssejä vai kaupan kassoja? Saattaa tulla yllätyksenä yksityisen sektorin työtahti ja olematon palkkaus plus lisäksi lyhyemmät lomat sekä olemattomat vuoro/iltalisät. Lisäksi ylityöt lasketaan yksi yhteen, ei mitään kertoimia tehtyjen tuntien mukaan...
Ymmärrän, että hoitoala on muuttunut vuosien myötä. Ennen oli apuhoitajat, jotka tekivät p.s.ka duunit, hoitajien katsoessa kaffihuoneessa nokkaansa pitkin, hoitoala on uskomattoman hierarkinen ala! Nykyään ei hoitoapulaisia ole, joku lähihoitaja ehkä. En vähättele kenenkään ammattia, mutta onhan tämä ihan käsittämätöntä että vuosi vuoden jälkeen hoitajat nostavat itsensä muihin aloihin verrattuna. Varsinkin kun yhteiskunta maksaa heidän palkkansa verovaroin. En sano, etteikö yhteiskunta hassaa rahaa p.r.keleesti noin yleisestikin, trendihän on ollut jo vuosia köyhät kyykkyyn ja verotuksella kaikki pois keskiluokalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.
Mitähän on tämä avustava henkilökunta? Ennen sitä oli, kun oli kylvettäjiä ja hoitoapulaisia. Nykyään useilla osastoilla on vain sairaanhoitajia. Esim. fysioterapeutit on ihania ja taitavia, mutta tekevät oman työnsä virka-aikana, eikä heitä voi pyytää avustamaan vaipanvaihdoissa, syöttämisissä tms.
Hoitajat eivät tee läheskään kaikkia töitä esim sairaaloissa. Laitoshuoltajat vaihtavat lakanat, joku muu huolehtii välieneistä. Hoitajat eivät huolehdi ruokahuollosta. Erikseen on vahtimestarit kuljetuksia varten. Siivoojat siivouksia varten. MItä töitä pitäisi vielä siirtää pois hoitajille, jotka joskus ovat tehneet monia muita töitä, joita varten nykyään on muuta henkilökuntaa. Eikö nämä kaikki ole avustavaa henkilökuntaa? Joskushan lääkäri teki itse ainkain pienissä paikoissa paljon myös tätä avustavaa työtä. Osa sitten on siirretty hoitajille ja edelleen hoitajilta muulle hekilökunalle. Tätä on avustava henkilökunta (joka häärii taustalla).
Ei kai hoitajien kuulukaan tehdä kaikkia töitä sairaaloissa vaan nimenomaan sitä hoitotyötä? Ja siihen kuuluu myös lakanoiden vaihtaminen niiden likaantuessa tai potilaan suihkupäivänä - laitoshuoltajat petaavat sängyt ainoastaan potilaiden välissä siivotessaan potilaspaikan seuraavalle.
Siivous ei varsinaisesti tosiaan kuulu hoitajille, mutta aseptiikka kyllä. Etenkin norovirusepidemian tms. aikana huolehditaan pintojen desifioinnista. Eritetahrat siivotaan tietysti - vai luuletko, että jos yöllä potilas päättää tehdä tarpeensa sänkyyn tai lattialle niin odotellaan laitoshuoltajaa siivoamaan seuraavana aamuna?
Ruokahuollossa hoitajat monesti osallistuvat ruoan jakamiseen potilaille, ja potilaiden syöttäminen jää hoitajan vastuulle. Hoitajien on myös oltava tarkkoja ruoanjaossa, sillä potilailla on allergioita ja erityisruokavalioita, jotka helposti menevät ohi kielitaidottomalta laitoshuoltajalta, joka mekaanisesti laittaa kaikki samat lisukkeet joka tarjottimelle.
kyllä itsellä on se kokemus, että sairaanhoitaja soittaa siivoojan siivoamaan vaikka keskellä yötä mikäli esim. lattialle päätyy eritteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertaavathan hoitajat itsekin palkkaansa insinööreihin.
Siksi sama vertailu muuallakin
Otetaan esimerkiksi it-ala. Siellä ei tasan kukaan valita, että amk-insinöörillä on sama (tai parempi) palkka kuin dippainssillä. Koska se palkkakehitys nyt vaan tulee muistakin asioista kuin koulutuksesta, ja niillä muilla asioilla on jopa isompi merkitys kuin koulutuksella.
Silti hoitajan palkka ei saa olla verrannollinen dippainssin palkkaan, vaan dippainssin mielestä niillä tulee olla olennainen ero, vaikka dippainssi ei oikeastaan tiedä mitään hoitajan työn vaativuudesta ja siitä kuinka paljon hoitaja joutuu soveltamaan jatkuvassa työpaineessa teoriaa käytäntöön, ja on samalla hetkellä vastuussa ihmishengestä riippuen millä osastolla työskentelee.
Tässä on vinouma ja harha, joka on syntynyt oikeastaan sen vuoksi, että insinööreinä työskentelee enemmän miehiä ja hoitajissa enemmän naisia. Ja uskallan väittää, että monet insinöörinaiset ovat siinä harhassa usein mukana täysillä, sillä tarkoittaahan se insinööritutkinto sitä, että on tietyllä tapaa ylempänä kuin se hoitaja. Ei se hirveän tiedostettua ole, mutta siellä taustalla se ajatus vaikuttaa ajatuksiin palkasta, eri aloista ja naiseudesta.
Dippainssinä voin kertoa, että oma työni on jatkuvaa opiskelua. Järjestelmien suunnittelussa tulee vastaan usein asioita, joita ei koulunpenkillä opiskeltu ja teoria menee ajottain erittäin syvälle. Matemaattiset ongelmat ovat päivittäisiä ja niiden ymmärtäminen ja niiden soveltaminen projektiaikataulujen puitteissa on haastavaa ja stressaavaa. Olen monesti heräillyt öisin, kun joku työssä vastaan tullut ongelma vaivaa. Jatkuva tunne siitä, että aika ei riitä kaikkeen.
Laajojen ja paljon aikaa vievien ongelmien lisäksi tulee pävittäin ratkottavasti pienempiä ja yllättäviä haasteita, joihin pitäisi heti löytyä vastaus. Tämän lisäksi pitäisi ehtiä istumaan palavereissa ja kirjoittelemaan erinäisiä raportteja. Jatkuvaa "multitaskausta" ja aikatauluttamista, jotta ehtii suoriutua annetuista tehtävistä. Vastuu ja paineet ovat kovat. Oma osa-alue on hoidettava, koska se vaikuttaa myös muiden tekemisiin ja projektin läpivientiin ja sitä kautta firman tulokseen ja työpaikkojen säilymiseen.
Insinöörien palkka perustuu työn vaativuuteen ja firman tulokseen. Ilmaiseksi ei saa mitään. Sitä painetta ei voi ymmärtää ellei ole sitä itse kokenut.
Mitä hoitajien palkkaukseen tulee, heille soisi enemmän. Mutta palkankorotusvaatimukset ovat epärealistisia, varsinkin tässä epävarmassa maailmantilanteessa, jossa sota kiihdyttää entisestään inflaatiota ja jota koronapandemia on kurittanut rankalla kädellä. Velka kasvaa.
Hoitajien työoloihin pitäisi puuttua rankalla kädellä, ei pelkästään palkkaa nostamalla. Palkankorotus osaltaan hieman lisää työn vetovoimaisuutta, mutta monet palkasta riippumattomat epäkohdat työoloissa kuluttavat hoitajat loppuun. Työn johtaminen hoitolaitosten sisällä on heikkoa. Kauemmin talossa olleet ovat epäreilusti paremmassa asemassa lomien ja muiden erityisvapauksien suhteen. Sitten on näitä laiskottelijoita, joiden työt muut joutuu tekemään. Ja päälle ahkerasti saikuttavat, jotka oikeasti olisivat vallan työkykyisiä. Hankalat asiat ja päätöksenteot kasaantuu aina tietyille hoitajille. Tehtävät eivät jakaannu tasan, osalla enemmän kuormaa, toisilla vähemmän. Eikä tämä ole pelkästään kokemuksesta kiinni. Kunnon porrastettuja ruokataukoja ei ole. Syömään joutuu hoidettavien kanssa samassa pöydässä samaan aikaan. Ei ole omaa rauhaa syödä, kun pitää samalla tarkkailla ja kuunnella hoidettavien valituksia.
Muuten hyvä kirjoitus, mutta myös hoitajat joutuvat jatkuvasti ratkomaan ongelmia ja etsimään tietoa. Jatkuvasti tulee uusia asioita ja ihan itse pitää kiireessä ja paineessa selvittää, miten toimitaan. Toisekseen pitkään uralla olleet ovat pikemminkin epäreilussa tilanteessa niin päin, että pitkästä urasta ja sitoutumisesta ei palkita millään muulla kuin niillä lomapäivillä, jotka ovat max 38pv. Palkka on maksimissaan jo 10v kohdalla ja maksimi kokemuslisä on 200-300€. Mites oma palkkakehityksesi dippainssinä, tyytyisitkö tuohon?
Selvästi on paljon työhön leipääntyneitä hoitajia, joille voisi tehdä ihan hyvää katsella ihan muita hommia. Se parantaisi muiden työhyvinvointia, kun saadaan ilmapiirin myrkyttäjät pois sieltä osastoilta.