Sinä joka olet kokenut elämässäsi paljon vastoinkäymisiä

En mä tiiä :( mulle on sattynut kaikenlaista ja viimeset 10v tuntui kuin tarpoisin suossa. Nyt sitte vuoden sisään on alkanut pilkottaa valoa. Sain velkaisen talon myytyä ja pääsin opiskelemaan. En tiedä korvaako nää kuitenkaan menetettyä terveyttä :(

No mulla kuten varmaan kaikilla on ollut erinäisiä kupruja elämän aikana, nyt viimeisen reilun vuoden aikana olen saanut puutiaisaivokuumeen (erittäin harvinaista, n.50/v Suomessa), rintasyövän (erittäin harvinaista mun iällä), ja toisen lapsen, eka on vasta alle 3v, toinen nyt pian 11kk. On myös ajoittain lääkitystä vaativa ahdistus tässä ollu, luonnollista sanoisin. Nyt hoidot on ohi, lapset terveitä ja oma päänuppi prakailee aina välillä väsymys/stressipohjalta. En usko silti että olen tuomittu epäonnistumaan, näin vain kävi. Saan psykiatrista apua. Sinä vaikutat masentuneelta, tarvitset tukea arkeen, ehkä psykiatristakin apua, ja vertais-äitimammasseuraa. Ensimmäinen askel on avautuminen neuvolassa, siellä on auttamaan koulutettua porukkaa joka ohjaa eteenpäin. Kyllä tää vielä tästä, perkele.

Pahentunut vaan iän myötä. Ei enää ole muuta kuin odotella sitä kaikista pahinta.

Omassa elämässäni kaikella on ollut tarkoitus, myös niillä hankalilla, ikävillä ja vaikeilla asioilla. Merkitys on usein selvinnyt vasta vuosien päästä. Nyt pystyn jo hyödyntämään omia kokemuksiani auttaakseni/lohduttaakseni muita.

Esim. YH:llä se tarkoitus voisi olla se, että kun sitten joskus kohtaa sen oikean, sitä osaa arvostaa enemmän. Sama monessa muussakin, eli ne negatiiviset asiat nostaa ne positiiviset entistä tärkeimmiksi ja merkityksellisimmiksi.

JA MUISTA: Elämä on asenne, eli se mitä ajattelet ja teet vaikuttaa siihen miltä se tuntuu.

Kyllä se siitä. Usko ja toivo :)

On ollut ja on helpottanut. Ja tullut taas. Ja joskus taas helpottanee.

Ja hyvä aloitus vinkki on jo se, että alat kiinnittämään asioihin positiivista huomiota. Eli heti kun aamulla nouset, et mieti mikä on huonosti tai pitäisi olla toisin, vaan nautit siitä mitä sinulla on!

Lapseni on terve, lapseni nukkuikin paremmin kuin toissa yönä, onpa ulkona kaunis sää, luet jonkun kivan lehden ja mietit miten onnellinen olet kun saat valita sen itse, olet lapsellesi korvaamaton/maailman tärkein ihminen jne jne. Asiat voisi tosiaan olla monta kertaa huonomminkin :) Kun opettelee tuon positiivisen ajattelun logiikan, se muuttuu itsestään luonnolliseksi osaksi sinua ja onnellisuus kasvaa.

Pahempaan suuntaan menee koko ajan.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2015 klo 22:44"]

Olen vauvan yksinhuoltaja ja tämä heräilee nyt tuon tuosta kääntyillen mahalleen yöllä monia kertoja. Ennen vauvan syntymää olen kokenut jo ihan älyttömästi kolhuja ikääni nähden ja vaikka kuinka oon tehnyt elämässä parempia valintoja niin silti elämä jaksaa potkii päähän. Tuntuu että heti kun päänsä saa nostettua sieltä mudasta niin joku talloo sen uudestaan sinne ja voimalla ja pitää sitä siellä kunnes happi loppuu ja saa hetken nostaa päätään ja levätä. Mut kyl se aina sinne mutaan saadaan takasin. Eli te joilla elämä kans pistäny pieniä "mukavia" ylläreitä esim. nuorena, onko vanhempana helpottanu yhtään, vai onko surkeet sattumukset jatkunu tähän päivään asti? Kertokaa mielummin niitä positiivisia kertomuksia että saadaan valoa munkin tunneliin.

[/quote]

Vastoinkäymisiä on elämässä ollut paljon ja uskon että niitä on edessäpäin vähintään yhtäpaljon kuin takanakin. Ikääntymisestä johtuen saattaa olla jopa enemmänkin. Itse olen opetellut/ oppinut sellaista lempeää välinpitämättömyyttä vastoinkäymisiä kohtaan. Se on sellaista hyvää välinpitämättömyyttä. Kyllä ne ongelmat ratkeavat, tavalla tai toisella.

Jos joku talloo mainitsemallasi tavalla päätä sinne mutaan niin hyvä että edes hetken saa hengähtää ennen seuraavaa sukellusta. Jos mutaa meni toiseen silmään niin hyvä ettei molempiin. Jos meni molempiin ja suuhun niin ainakin nenän kautta vielä ilma kulkee.

Ei se kivaa ole mutta kauniilla ja nöyrällä asenteella sen kanssa tulee hyvin juttuun. Ylpeällä ja kovalla asenteella murtuu vain mieli.. Kovista vastoinkäymisistä selvinneillä ihmisillä on aivan mahtava luonne. Heillä on sellaista henkistä lujutta ja kaunista nöyryyttä jota voin vain kadehtien ihailla. Sen he ovat saaneet vain vastoinkäymisten ansiosta..

Mies 77