Hyvinvointivaltio sulkeutuu

Täytyy sanoa, että niin poliitikot kuin elinkeinoelämän etujärjestöt monine lonkeroineen ja puhemiehineen ovat onnistuneet. Kansa on ainakin nettimittakaavassa villitty ennennäkemättömään keskinäiseen vastakkainasetteluun yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden välillä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että lomapäivien leikkaus julkiselta aiheuttaisi tyytyväistä hyrinää, reilut palkanleikkaukset jo kättentaputusta ja kymmenientuhansien massairtisanomiset kollektiivisen orgasmin. Uskoisin, että jos netin palstoilla järjestettäisiin gallup aiheesta "Kumpi olisi mieluisampi: 1000 euron palkankorotus Sinulle vai opettajien lomaoikeuden nollaaminen?", tasokorotus jäisi kakkoseksi.

Pitkään julkisen sektorin työllisiä vähän surkuteltiin ja puheltiin pitkästä kapoisesta leivästä. Ei se leipä siitä leventynyt ole (muuta kuin valtiolla, jossa väkeä on vain viidesosa kuntatyöntekijöiden määrästä), mutta kun muualla nyt tuulee niin kateus on valtaisaa. Vaikka netissä asiat kärjistyvät, todellisuudessakin hyvinvointivaltiolla ja sen vaatimalla kookkaalla julkisella sektorilla taitaa olla aina vain vähenevä määrä kannattajia. Koulutukseen tehtävät leikkaukset ovat päänavaus, muuta seuraa sitten myöhemmin. 

Kannattaa muistaa sekin, että kun julkisen sektorin etuuksia leikataan, keskitasoiset ja heikot hoitajat, opettajat ja poliisit kyllä sinnittelevät ja jatkavat toimissaan, kun eivät muutakaan voi. Sen sijaan parhaimmisto vaihtaa alaa. Jatkossa on siis tyydyttävä paljon nykyistä heikompiin palveluihin tai sitten maksettava paljon yksityisen sektorin toimijoille niistä palveluista, jotka vielä nyt ovat maksuttomia.