Kohta 10 vuotias uskaltaa kiukutella vain äidille.
Mitä voi tehdä kun kohta 10 vuotias poika uskaltaa kiukutella vain äidille. On jo vuosia sanonut ettei isälle uskalla kiukutella samalla tavalla. Minäkin komennan, korotan ääntä ja annan seuraamuksia tarvittaessa mutta myös sanoitan tunteita, suhtaudun hellästi ja hoidan tilanteita keskustellen. Isä on suhtautunut vuosien ajan lapsen kiukutteluun suuttumalla ja tylysti. Olen pyytänyt sen saman ajan, käytännössä koko lapsen Lapsuuden ajan, että voidaanko kumpikin ottaa lapsen tunteita vastaan niin että uskaltaa näyttää niitä kummallekin vanhemmalle. Isä sanoo kuitenkin edelleen että ei hän jaksa kiukuttelua paljoa kuunnella. Ja sama jatkuu, että äiti saa kaiken osakseen ja lapsi kertoo ettei isälle uskalla näyttää samaa... Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä? Kokemuksia?
Olemme olleet tämän asian tiimoilta jo perheneuvolassa yms mutta nekin loppui jo ja asia jatkuu edelleen.
Kommentit (8)
Hyvä että sinulle voi kiukutella. Surullisempaa ja traumatisoivempaa lapselle olisi, jos ei kummallekaan vanhemmalle voisi kiukutella ja näyttää olotilojaan.
Toivottavasti itse ymmärrät tuon olevan lapseltasi suuri luottamuksen osoitus etkä omalta osaltasi riko sitä. Lapsesi kokee sinut tarpeeksi vahvaksi ja viisaaksi kestämään ja ymmärtämään hänen kiukkuaan sekä että rakastat häntä siitä huolimatta.
Omassa lapsuudessa uskalsin myös kiukutella vain äidilleni, vaikka myös hän korotti ääntään ym. Isää pelkäsin muutenkin, hän raivostui jotenkin hyvin pelottavasti ja pelkäsin, että hän saattaisi käydä käsiksi, niin ei kuitenkaan tapahtunut koskaan. Mutta hän sai muutoinkin raivokohtauksia ja ilmeisesti kärsi mt-ongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Isä on toiminut oikein ja sinä olet pilannut sen lapsen.
Aha, ok, kiitos kommentista.
Eli minunkin pitäisi ruveta sille linjalle että lapsi ei saa näyttää negatiivisia tunteita ja suuttua niistä? Kun tuossa ei ole kysymys pelkästään kiukuttelusta vaan ihan negatiivisten tunteiden näyttämisestä ja lapsi ei uskalla niitä isälle näyttää, äitille uskaltaa.
Antaisin lapsen edelleen ilmaista tunteitaan mulle ja ohjaisin, miten niitä ilmaistaan terveellä tavalla. Samalla ihmettelisin, miksi olen mennyt sekaantumaan lapselle raivoavaan äijään. En kyllä ikinä menisi, koska isäni oli sellainen, joten osaan varoa.
Hahahaha. Yksinkertaista>>miehet luonnostaan parempia kasvatusasioissa
Isä on toiminut oikein ja sinä olet pilannut sen lapsen.