Heldingissä kaikilla on kiire, ei minnekään, kukaan ei katso ketään silmiin

Minusta maaseudun pikkukaupungit ovat ahdistavinta ikinä. Helsingissä saa olla juuri omanlaisensa. Anonymiteetti on erittäin vapauttavaa. Voin vain kuvitella sen kyräilyn ja juoruilun jossain Kainuussa. 

Ei minnekään?

"poukkoilevat kuin saaliskalat verkossa". Hyvä piisi, tosin en ole käynyt koskaan Kuusamossa, mutta takuulla siellä on punkkeja, mäkäräisiä ja sääskiä, kuten aina maaseudulla.

Mikä kiire? Kaupungissa nyt vaan on enemmän ihmisiä, joten kadulle ei voi vaan jäädä pällistelemään ja haaroja raapimaan. Pitää ottaa muut huomioon ja liikkua.

Ei tuntemattomia, satunnaisia vastaantulijoita tarvitsekaan silmiin katsoa. Joskus voi katseet kohdata, tehdään toisille tilaa kohteliaasti ja tilanteen niin vaatiessa vaihdetaan pari sanaa. 

Metrossa, junassa, bussissa, kadulla, lenkkipolulla, missä vain, ollaan tietoisia ympäristöstä ja toisista, mutta se ei vaadi mitään silmiin tuijottelua. 

Olen asunut niin pohjoisessa pikkukylällä kuin miljoonakaupungissa ulkomailla ja nyt Helsingissä. Isommissa ympyröissä on helpompi hengittää ja mielestäni ihmiset ovat kohteliaita ja huomioivat toisiaan, myös Helsingissä. Silmiin tuijottaminen ei ole mitään kohteliasta käytöstä satunnaisessa tilanteessa ventovieraalta. Tylyimmät ja huonoiten käyttäytyvät ihmiset usein ovat jostain perämetsistä.